Teema 2019/1: Talous ja ihmisen osa

Artiklar på svenska.
  • Ihmisen erityispiirre vaikkapa tekoälyyn verrattuna on kyky innostua työstään. Innostumisen syitä ja esteitä on koetettu selvittää työelämätutkimuksessa. Mutta onko tästä innostumisen kyvystä hyötyä vai haittaa? 

  • Tekoälyn uhkista ja mahdollisuuksista on keskusteltu viime vuosina paljon, mutta yksi keskeinen uhka on kuitenkin käsittelemättä. Miten tekoälyn kehitys vaikuttaa siihen, miten näemme itse itsemme ja moraalisesti arvokkaat vuorovaikutussuhteemme? Latistaako yhteiskunnan teknologisoituminen vaikkapa rakkauden ja myötätunnon? Teema on tärkeä, koska itseymmärryksestämme riippuu se, miten kohtelemme itseämme ja toisiamme sekä kenet (ja mitkä) hyväksymme moraalisen kohtelun alaan kuuluviksi olioiksi. Identiteetillä on merkitystä.

  • Sosiaali- ja terveyspalvelujen (sote) uudistusta kuvataan välttämättömäksi huoltosuhteen ja talouden kannalta. Sen luvataan hyödyttävän yksilöä muun muassa valinnanvapaudella ja tehokkuudella. Uudistusta kuitenkin vastustetaan, ja kansalaisten kannatus julkisen sektorin keskeisyyttä painottavalle hyvinvointivaltiolle on edelleen murskaavan vahvaa. Mistä on kyse? 

  • Työelämän spiritualiteetillä tarkoitetaan ihmisen pyrkimystä toteuttaa hänelle merkityksellisiä arvoja, tavoitteita ja kutsumusta työssään. Johtaja ja esimiehet oikeuttavat keskustelun siitä, mikä on organisaation sellainen korkea tavoite, johon jokainen voi sitoutua ja liittyä. Onko spiritualiteetista ratkaisuksi työelämän murroksen ongelmiin?

  • Yritykset ottavat yhä enemmän hoitaakseen ennen julkiselle sektorille kuuluneita tehtäviä. Niiden yhteiskunnallinen rooli muuttuu. Samalla muuttuu se, mitä ymmärretään yritysten yhteiskuntavastuulla. Toisen näkemyksen mukaan yritysten on toimittava vastuullisesti, koska se on hyvää bisnestä ja toisen näkemyksen mukaan siksi, että se on jonkin moraalikäsityksen mukaan oikein.

  • Työn merkityksellisyys on nyt pinnalla aina Harvard Business Review’n kannesta suosittuihin TED-puheenvuoroihin, kirjoihin ja artikkeleihin. Tämä kirjoitus avaa, mistä kolmesta tekijästä työn merkityksellisyys koostuu. Miksi käynnissä oleva työn murros tekee työn merkityksellisyyden ymmärtämisestä tärkeätä niin huippuosaajien rekrytoinnissa ja motivoinnissa kuin työelämästä syrjäytyvien tukemisessa? 

  • Kirkossa otettiin käyttöön virkaehtosopimusjärjestelmä yhteiskunnan viimeisenä vanhan maailman saarekkeena vuonna 1975. Se antoi papistolle ensimmäisen kerran lakko-oikeuden. Muutos oli radikaali, sillä viimeistään se toi modernit työmarkkinat myös kirkkoon ja sen piirissä toimivien työntekijöiden ja seurakuntalaisten tietoisuuteen. Kaikkia pappeja ja piispoja uusi työehdoista neuvottelun tapa ei miellyttänyt. Miten kävisi seurakuntalaisten oikeudelle päästä papin puheille ja armonvälineiden pariin 24/7?

  • Islamilaisessa pankkitoiminnassa kohtaavat uskonnolliset ja oikeudelliset kulttuurit. Pankkitoiminta nojaa vanhoihin islamilaisen oikeuden periaatteisiin, mutta nykyisen kaltaisena se on alkanut vasta 1970-luvulla. Silloin länsimaiselle, korkopohjaiselle finanssirakenteelle, muotoiltiin vaihtoehto, jota teoreetikot olivat etsineet pitkään. Islamilainen pankkitoiminta on taipunut kuitenkin tukemaan hyvin monenlaista yhteiskunta- ja talouspolitiikkaa niin muslimimaissa kuin Euroopassakin.

  • Onko talous ihmistä vai ihminen taloutta varten? Tämän numeron kirjoitukset tarjoavat talouden ilmiöihin näkökulmia, jotka eivät nojaa talouskasvun kaikkivoipaisuuteen tai kapeaan taloustieteen ihmiskuvaan. Kirjoituksissa ihminen esiintyy elämäänsä merkitystä etsivänä, toisille hyvää tahtovana, oikeaa ja väärää puntaroivana, hengellisenä toimijana. Talouden rakenteita tarkastellaan siitä näkökulmasta, miten ne heijastelevat ajatuksia yhteisöjen hyvästä elämästä. Tavoitteenamme on rikastuttaa taloutta koskevaa keskustelua tuoreilla näkökulmilla, joissa ihmisen osaan kuuluu paljon muutakin kuin vain osallistuminen talouskasvun tavoitteluun.

  • Kulutuskeskeiset elämäntavat ovat nousseet yhdeksi puhutuimmista globaaleista haasteista. Yksinkertainen materialismin kritiikki ei kuitenkaan tavoita ilmiön syvempää merkitystä. Markkinavoimien määrittämässä maailmassa kuluttajuutta voidaan lähestyä uskonnonkaltaisena merkitysjärjestelmänä, joka vaikuttaa vallitseviin tapoihin vastata elämän mielekkyyttä ja olemassaolon merkitystä koskeviin kysymyksiin.

  • Sademetsää raivataan öljypalmu- ja soijaviljelmien sekä karjankasvatuksen tieltä. Kaakao- ja kahvipavun viljelyssä käytetään paikoin yhä lapsityövoimaa. Maailman kalakantoja hyödynnetään yli kestävän tason. Elintarviketurvallisuuteen ja tuotantoeläinten hyvinvointiin liittyviä skandaaleja tulee esiin säännöllisesti. Ruuantuotantojärjestelmät vaikuttavat maailman väestön aliravitsemukseen ja lihavuusepidemiaan. Raha pyörittää maailmaa ja näidenkin esimerkkien takana on yrityksiä, jotka tarvitsevat rahoitusta liiketoiminnalleen. Sijoittajilla on mahdollisuus edistää maatalous- ja elintarvikesektorin vastuullisuutta.

  • Ihmisen työn ja toiminnan luonne muuttuu yhteiskunnassa, jonka tärkein tavoite ei enää ole äärimmäisestä köyhyydestä vapautuminen ja jossa teknologia murtaa ihmisten, yhteiskunnan ja talouden toimintaa. Kun perustarpeet on tyydytetty, meillä on voimavaroja suunnata huomio vaurauden sosiaalisiin, pitkäkestoisiin ja jaettuihin ominaisuuksiin. 

  • Mitä on hyvä työelämä? Saako työntekijä olla erehtyväinen? Teologia.fi:n opiskelijatoimitus sai sosiaalietiikan professori Jaana Hallamaan ja Talous ja ihmisen osa -teemanumeron päätoimittaja Anna Seppäsen keskustelemaan muun muassa näistä kysymyksistä. Kuuntele Teologia.fi:n ensimmäinen podcast!