Tunnetko lyhenteet MBB, BMB tai arabiankielisen sanan mutanasrin? Näillä tarkoitetaan muslimitaustaista kristittyä: MBB = Muslim-Background Believer; BMB = Believer of a Muslim Background. Käsitys ykseydestä, tawhid, muodostaa muslimiyhteisön koossapitävän ytimen, jolle yksilö on alisteinen. Sen laajempi ilmentymä on monien muslimien maailmanlaajana kokema yhteys, umma. Kun muslimi jättää islaminuskon ja kääntyy kristityksi, hän yksilönä käy läpi syvällisen prosessin, jossa hän vapautuu tawhidista ja tulee osaksi uutta, kristillistä, yhteisöä. Prosessi muuttaa syvällisesti yksilön etnistä identiteettiä eli suhdetta kulttuuriin ja uskontoon.  

Monissa arabimaissa vuodesta 2001 elänyt ja nykyisin Bristolin yliopiston (U.K.) tutkijana toimiva uskontososiologi PhD Kathryn Ann Kraft on tehnyt merkittävän selvityksen tästä muslimien läpikäymästä prosessista. Tutkimus perustuu hänen väitöskirjaansa, joka on nimeltään Searching for Heaven in the Real World. A Sosiological Discussion on Conversion in the Arab World. Julkaisijana toimivat lähetysteologisen tutkimuksen edistäjät Regnum Books Int. &The Oxford Center for Mission Studies. (Oxford 2012; 142 sivua). Tämä selkeästi kirjoitettu teos kannattaa lukea, koska haastatteluihin perustuvia, islaminuskosta kristinuskoon kääntymisen sosiologisia ja teologisia vaikutuksia yksilön ja yhteisön elämään luotaavia, tarinoita on tutkittu varsin vähän. Vain hyvästä haastattelututkimuksesta voi saada paljon uutta informaatiota. Tämä on sellainen.9781620329061 p0 v1 s260x420

Kraft haastatteli 33 muslimitaustaista kristityksi kääntynyttä henkilöä. Näistä 18 on Egyptistä ja 15 Libanonista, joukossa 16 naista ja 17 miestä. Arabimaista nykyään ainoastaan Libanonissa kääntyminen uskonnosta toiseen voi tapahtua laillisesti: muissa arabivaltioissa islamin hylkäämistä pidetään laittomana, eikä virallista ja todellista uskonnonvapautta ole.

Muslimitaustaisten kristityksi kääntymisen prosessissa on erotettavissa useita kristillisyyteen integroitumisen tyyppejä. Henkilön osittainen yhdistyminen (fragmentary integration) kristilliseen yhteisöön merkitsee, että henkilö omaksuu kristinuskosta itseensä uusia puolia, mutta ei täysin irrottaudu hänelle edelleen ensisijaisesta islamin läpäisemästä etnisestä ja peritystä identiteetistä muslimina.  Hän pitää itseään muslimina, mutta nyt sellaisena, joka on omaksunut kristinuskosta käsityksiä ja nimittää itseään ”Jeesuksen seuraajaksi”. Hän sanoo: ”Olen yhä muslimi, mutta seuraan Jeesusta.” Mikäli kristityksi kääntyminen olisi hänen kotimaassaan laillisesti mahdollista, hän kääntyisi julkisesti, mutta koska näin ei ole, hän pysyy ulospäin muslimina. Tähän ryhmään haastatelluista kuului muutamia. 

Toisena tyyppinä on sulautunut yhdistyminen (fusive integration). Tässä muslimitaustainen henkilö antaa uudelle, nyt kristilliselle, uskonnolliselle identiteetille etusijan. Entinen etninen identiteetti ja elämä muslimina hylätään kokonaan. Kotimaassaan hän on sisäisesti kristitty, vaikka ulkonaisesti henkilön on oltava muslimi. Juuri tällainen pakkotilanne toimii islamista irrottautumiseksi ja edistää omaksumaan kristinuskon. Tässä yhteydessä muutamat henkilöt myös tuovat mahdollisuuksien mukaan julki kristillisen vakaumuksensa: he avioituvat kristityn kanssa, muuttavat asumaan kristittyjen yhteisöön, kantavat kaulassaan ristiä tai ovat työssä kristittyjen organisaatiossa. Jotkut joutuvat kristityiksi tultuaan muslimivanhempiensa puolelta hylätyiksi. Toisinaan tällainen totaalinen muutos identiteetissä on johtanut ulkopuoliseksi joutumiseen myös kristittyjen taholta.

Kolmantena tyyppinä on kiinnittyvä yhdistyminen (adhesive integration). Tässä muslimitaustainen kristitty elää ympäristössä, missä ei ennestään ole juuri mitään kristillistä yhteisöä, eikä kansallinen identiteetti ole tiukasti uskonnollisen islamin leimaamaa. Esimerkiksi Pohjois-Afrikassa Marokossa ja Tunisiassa kansalaisen identiteetti on uskonnollisesti islamilainen, mutta kristityksi tultuaan hänen ei ole tarve kieltää kansallista identiteettiään. Jotkut nimittävät itseään tästä syystä tyypiltään ”Pohjois-Afrikan kristityksi”. Sama ei käy juurikaan Lähi-idässä tai Persianlahden rantavaltioissa. Haastattelutilanteessa tähän ryhmään kuuluva saattoi todeta, että hän ei elämässään ole vaihtanut mitään toiseksi - ei uskontoakaan. ”Sain vain uuden ja selvemmän käsityksen Jumalasta”. Hänelle on hyvin tärkeää olla yhteydessä kristittyihin ryhmiin, mutta se ei ole samaa kuin liittyä kristittyjen yhteisöön. Kristittyinä he nimittävät itseään sanalla ”mutanasrin”. Tällöin ero tehdään kristillisen uskon ja islamin uskonnon välillä. Jotkut pitävät heitä muslimeina jotkut kristittyinä.

Lähi-idässä muslimitaustaisten kristittyjen ja alueella toimivien katolisten ja ortodoksisten sekä protestanttisten kirkkojen ja ryhmien suhde toisiinsa vaihtelee merkittävästi aina tapauskohtaisesti. Tänään evankeliumi tavoittaa monet muslimit yli rajojen modernin median avulla myös Lähi-idässä. Tämän seurauksena alueella syntyy lisääntyvässä määrin seurakuntia ja kääntymisen problematiikka kohdataan hyvin monenlaisissa yhteyksissä. Kraftin tutkimus sisältää kaikkiaan kahdeksan informatiivista päälukua ja lopussa kirjallisuus- ja hakusanaluettelot. Ne muodostavat käyttökelpoisen ja suositeltavan kokonaisuuden.

 

Kirjoittaja TT Timo Vasko on missiologian dosentti Helsingin yliopistossa
s-posti: timo.vasko (at) helsinki.fi