Jaakko Tapaninen, Lähikuvassa Eero Huovinen, Otava.

Jaakko Tapanisen kepeästi mutta asiantuntevasti piirtämä henkilökuva osoittaa, miten Eero Huovinen profiloitui Helsingin piispana kansankirkkoa puolustavana keskitien kulkijana. Piispa arvosteli sekä vanhoillisia että uudistusmielisiä mutta suosi keskustelua kurin ja rangaistusten sijasta.

Liberaalit ovat olleet pettyneitä piispan pidättyvyydestä seksuaalietiikassa ja naispappeuden vastustajien kritiikissä. Konservatiivit taas ovat hermostuneet, kun tämä jätti rankaisematta vapaamielisten harhaoppien esittäjiä.

Huovinen yritti säilyttää keskusteluyhteyden jopa Luther-säätiöön. Tapaninen osoittaa, missä raja lopulta tuli vastaan. Vasta kun piispalle kieltäydyttiin jakamasta ehtoollista, Huovinen katsoi Luther-säätiön olevan ajautumassa kirkon ulkopuolelle.

Huovinen on ottanut kantaa tasa-arvon puolesta. Tapaninen kuvaa hauskasti, miten piispa tulkitsi saarnassaan syntiinlankeemuskertomuksen feministisesti. Huovisen mukaan naisen alistaminen on toimintaa Saatanan ehdoilla.

Huovinen koki uransa näkyvimmän hetken jouduttuaan sattumalta todistamaan tsunamin seuraukset paikan päällä Phuketissa ja Khao Lakissa. Silloin hän muisti saamansa sielunhoidolliset opit: käsittämättömän kärsimyksen edessä ei tarvita opettavaisia neuvoja vaan kuuntelua ja kärsivällisyyttä. Muutenkin helposti herkistyvä piispa näytti julkisesti myös oman tunnemyrskynsä. Suomalaiset oppivat tuntemaan hänet piispana, joka itki Phuketissa.

Tapaninen kuvaa laajasti katastrofikokemusta ja kirjaa, jonka Huovinen sen jälkeen kirjoitti. Piispan reaktio ei ollut stoalaisen tyyni eikä johdatuksen merkkejä etsivä vaan ansaitsemattoman pahan ongelmaa pohtiva. Huovisen mielessä kävi epäilys, että Jumala oli poissa tai nukahtanut. Tapaninen valottaa oivallisesti, miten Huovisen teologia sallii hädästä ja epätoivosta valittamisen suoraan Jumalalle.

Tapaninen ei näe kirkon nykytilaa valoisana. Laitos alkaa hänen mielestään näyttää siltä kuin Fellini ohjaisi omaa versiotaan Titanicista. Jäsenkato ja kiistat ahdistavat monia. Kirjan julkaisemisen jälkeen homoliittokeskustelu ravistelikin kirkon rivejä ja johti eroamisiin, mutta toisin kuin Tapaninen ennakoi, kansalaisten ja median mielenkiinto uskontoon ja kirkkoon näyttää myös lisääntyneen.

Kirjoittaja Juha Sihvola on yleisen historian professori Jyväskylän yliopistossa.