Uskonto ilmiönä ja uskontotiede

  • Suomessa teologikoulutus on perinteisesti ollut korkeatasoista akateemista koulutusta. Tätä on myös evankelis-luterilainen kirkko, merkittävä teologien työnantaja, pitänyt pappisvihkimyksen edellytyksenä.

  • Kysymys tietoisuuden luonteesta ja selitettävyydestä on ennen kaikkea filosofinen ongelma. Viime vuosina on filosofisessa keskustelussa yhä enemmän leo nareahoalettu haastaa vallitsevaa, luonnontieteeseen tukeutuvaa materialistista mielenteoriaa. Eräät teistiset, persoonallisen Jumalan olemassaoloon sitoutuneet filosofit väittävät, että vetoaminen Jumalan aktiviteettiin antaa parhaan selityksen tietoisuuden ja materian ongelmalliselle suhteelle.

    Lue lisää »

  •  arto_kuorikoski
     Arto Kuorikoski

    Artikkelissa tarkastellaan uusimman suomalaisen kirkkoarkkitehtuurin ja -taiteen myötä kysymystä, missä määrin resakralisaation käsite on mahdollista tulkita estetiikan avulla. Kiinnitän huomiota myös resakralisaatioon liittyvien esteettisten kvaliteettien kapeuteen ja tämän seikan uskonnolliseen ja yhteiskunnalliseen merkitykseen.  

  • Tarkastelen tässä artikkelissa pro gradu -tutkielmani aineiston analyysissa vahvasti esiin tullutta luokanopettajien uskonnollista identiteettiä ja sitä, miten tämä liittyy luokanopettajien ajatuksiin uskonnon opetuksesta. Tutkimukseni perusteella uskonnonopetus oli helpointa sellaisille luokanopettajille, joilla oli reflektoitu eli selkeä uskonnollinen identiteetti. Hankalinta uskonnon opettaminen oli puolestaan sellaisille luokanopettajille, joilla oli epäselvä uskonnollinen identiteetti. He näkivät opetukseen kohdistuvia ulkoisia ja sisäisiä paineita reflektion onnistuneesti läpikäyneitä enemmän, ja suhtautuivat paineisiin usein negatiivisemmin.

  • Under en lång tid var religionens framtid ifrågasatt bland såväl filosofer som sociologer. Redan på 1800-talet, för att nämna några portalfigurer, Thalenformulerade Karl Marx en religionslös utopi och positivisten Auguste Comte tänkte sig att människans religiösa stadium hörde till det förflutna. Berlinmurens fall 1989 och framväxten av ett mångkulturellt samhälle i Västeuropa har bidragit till att detta framtidsscenario tappat sin trovärdighet. Inget talar därför längre för att religionen kommer att försvinna på det sätt som Comte och Marx såg framför sig. Frågan idag handlar mer om hur religionen kommer att gestalta sig i framtiden och vilken roll den kommer att ha i samhället.

    Läs mera »

  • Länsimaissa eletään parhaillaan ateismin nousukautta. Näkyvin ateismin muoto on 2000-luvulla ollut luonnontieteisiin pohjaava uusateismi, jossa uskonnot Sillforsnähdään ihmiskunnalle haitallisiksi ja niitä vastaan taistellaan avoimesti. Ateismi ilmiönä on kuitenkin vanha – tosin ennen modernia aikaa se on ilmeisesti ollut harvinaista. Ateismi on silti vähitellen yleistynyt ja samalla se on myös saanut yhteiskunnallisesti yhä vahvempia ja uskontokriittisempiä ilmenemismuotoja. Artikkelissani tarkastelen lähinnä eurooppalaisen ateismin historian varhaisvaiheita juuri ateismin vahvistumisen kautta. Otan esimerkkejä aina antiikin Kreikan filosofisesta ateismista Ranskan vallankumouksen ajan poliittiseen valtioateismiin.

    Lue lisää »

  • Ateismi ja henkisyys mielletään usein toisilleen vastakkaisiksi asioiksi. Kuitenkin länsimaissa on viime vuosina alkanut esiintyä lisääntyvissä määrin Atheist Circle Aateistiseen henkisyyteen keskittyviä liikkeitä ja kirjoja. Niiden ydinajatuksen mukaan moraalinen ja täysipainoinen henkinen elämä ei edellytä uskoa jumaliin tai muuhun yliluonnolliseen. Ateistisen henkisyyden nousu osoittaa, ettei henkisyys välttämättä ole katoamassa mihinkään, vaikka jumalausko ja uskonto perinteisessä mielessä menettäisivätkin länsimaissa merkitystään.

    Lue lisää »

  • Filosofi Charles Taylor erottaa kirjassaan A Secular Age (2007) kolme sekularismin merkitystä, joita voi kutsua poliittiseksi, sosiologiseksi ja Laitineneksistentiaaliseksi. Lisäksi hän tulkitsee sekularisaation kehityskulkua aksiaaliajasta nykypäivään. Esittelen niitä artikkelissani sekä tarkastelen Taylorin ja filosofi Jocelyn Macluren näkemystä poliittisen sekulaarisuuden päämääristä (moraalisen tasa-arvon kunnioitus sekä omantunnon- ja uskonnonvapaus) ja keinoista (kirkon ja valtion ero, neutraalisuus uskontoja ja ateismia kohtaan). Taylor ja Maclure korostavat, ettei näitä keinoja tule kohottaa päämääriksi.

    Lue lisää »

  • Käsittelen tässä artikkelissa latinalaisamerikkalaista katolisuutta. Keskityn yhteen maahan, Costa Ricaan, jossa olen tehnyt tutkimusta paikallisten naisten suhteesta Neitsyt Mariaan. Uskonnontutkija, vieläpä teologi, joka käy dialogia sukupuolentutkimuksen kanssa, kohtaa nopeasti sen, että uskonnon ja sukupuolen suhteesta saatetaan esittää perusteettomia väitteitä.

  • Uskonnonopetuksen luonne määrittyy tärkeältä osin siinä tavassa, jolla opettaja on ja keskustelee oppilaiden kanssa. Tällöin keskiöön nousevat opettajan tapa puhua, kysyä ja kuunnella. Helposti näiden osaamista pidetään itsestäänselvyytenä, mitä ne eivät kuitenkaan ole. Dialogisen työskentelytavan ydin on puhua siten, että oppilas haluaa kuunnella ja kuunnella siten, että oppilas haluaa puhua.

  • Digitaaliset aineistot tuovat historialliset lähteet kaikkien ulottuville! – Historiantutkimus ei saa sivuuttaa alkuperäislähteitä! Tiedon ja julkaisujen Ahokas Minnaavoimuus lisää yhteistyötä ja tieteellisen tiedon testattavuutta! – Kuka maksaa kulut ja mistä avoimelle datalle saadaan luotettava julkaisufoorumi?

    Lue lisää »

  • UroTäytyy tunnustaa, että tätä en tiennyt. Muun muassa elokuvat RoboCop, Total Recall ja Starship Troopers ohjannut alankomaalaissyntyinen Paul Verhoeven on tunnetun kalifornialaisen Jeesus-seminaarin aktiivinen jäsen. Vaikka Jeesuksen elämästä on tehty useita elokuvia, yksikään näistä ei ole realistinen eikä perustu historiantutkimukseen – kenties joitakin Monty Pythonin Brianin elämään sisältyviä välähdyksiä lukuun ottamatta. Verhoevenin pitkäaikaisena haaveena on ollut tehdä todenmukainen elokuva Jeesuksesta. Koska hanke ei toistaiseksi ole ottanut tuulta alleen, Verhoeven päätti julkaista kaksikymmentä vuotta kestäneen intohimoisen harrastuksensa aikaansaannokset kirjana. Tulos saa myös ammattitutkijan ajatukset virtaamaan.

    Lue lisää »

  • Miksi peruskoulussa opiskellaan omaa uskontoa? Senkö takia, että opitaan ulkoa Jaakobin poikien nimet? Senkö takia, että oppilas oppii keskustelemaan omasta katsomuksestaan? Senkö takia, että koulu tuntee kiitollisuutta kirkolle siitä, että se syntyi kirkon helmaan? Vai yksinkertaisesti siitä syystä, että uskontotunnilla opitaan ajattelemaan.

  •  svante_lundgren_ing2
    Svante Lundgren 


    Frågan om huruvida religionen är en orsak till våld och krig har varit aktuell en längre tid, inte minst p.g.a. långvariga konflikter som de i Mellanöstern. Diskussionen är ofta alltför oprecis.

  • Mihin teologian opiskelijat tähtäävät opinnoillaan? Miksi he ovat valinneet teologisen koulutusalan ja mihin he toivoisivat sijoittuvansa työelämässä? Entä mihin teologit sijoittuvat ja missä määrin alalle pyrkivien ammattitavoitteensa ovat linjassa sen kanssa, mihin teologit tosi asiallisesti sijoittuvat?

  •  

    Jos henkilö kuulee Jumalan äänen ja tulkitsee Jumalan lähettävän hänelle viestejä maailman tapahtumien kautta, voi herätä kysymys, onko kysymys uskonnollisesta todellisuudentulkinnasta vai onko henkilö mieleltään sairastunut. Tässä artikkelissa esitellään periaatteita, joiden avulla psykoottinen ja uskonnollinen todellisuudentulkinta erotetaan toisistaan.

  • Kun talouskriisi iski edellisen kerran kunnolla päälle 1990-luvulla, työmarkkinoilta tippuvien tai sieltä pudonneiden ”kannustamisesta” tuli yhteiskuntakeskustelun muotiteema. Kaikkien oli kannustuttava työhön, jotta kansakunta nousisi uuteen kukoistukseen. Nyt päällemme laskeutunut 2010-luvun taantuma on herättänyt kansantalouden viisaat etsimään uudelleen tehokkaita kannustimia pitääkseen kansan tuottavassa työvireessä ja pelastaakseen harmaantuvan kansan tulevaisuuden. Keskustelun painottuessa tuottavuudeltaan heikompien syyllistämiseen, kotiäitien patistelemiseen pois lastensa luota sekä eläkeiän nostamiseen ja opintojen aloittamisen aikaistamiseen unohdetaan se suuri joukko, joka haluaisi ja voisi tehdä työtä, mutta joille ei anneta siihen mahdollisuutta edes nousukausien aikana.

    Lue lisää...

  • Teologins vetenskaplighet har varit ett stående problem i moderniteten. Så länge kyrkan hade inflytande i hela samhället var teologins roll given. Men den moderna naturvetenskapen ändrade på förhållandena.

  • 1970-luvulta alkaen on teologisessa tutkimuksessa paljon keskusteltu kristillisen sanoman narratiivisuudesta, kerronnallisuudesta. Saksankielisellä maaperällä keskustelun avasi kielitieteilijä Harald Weinrich. Hänen mukaansa teologit eivät olleet ottaneet vakavasti Raamatun kertomusluonnetta, vaan askaroivat liian yksipuolisesti historiakysymysten kanssa. 

  • Keskustelua uskonnonopetuksen reunaehdoista: Kommentti Tapio Puolimatkan Kasvatus & Aika 4/2011-numerossa ilmestyneeseen kirjoitukseen ”Uskonnollinen kognitio ja uskonnollinen kasvatus”.

  • Uskonnonpedagogiikan ja opettajankoulutuksen uskontokasvatuksen parissa pitkään työskennellyt professori Antti Räsänen toivoo tulevaisuudessa ennen kaikkea työrauhaa uskonnonopetuksen sisällölliseen ja menetelmälliseen kehittämiseen sekä alan tutkimuksen vahvistamiseen.

  • Uskonnon didaktiikan professori Arto Kallioniemi on huolissaan koulussa annettavan uskonnonopetuksen tulevaisuudesta Suomessa. Hänen mukaansa pahin skenaario on, ettei opetukseen olla valmiita tekemään riittävän suuria sisällöllisiä uudistuksia yhteiskunnan muuttuessa koululaitoksen ympärillä.

  • Kirja sähköistyy ja kirjakulttuuri muuttuu. Lukulaitteen lukijalla on kirjahylly ja kirjakauppa taskussaan. Lukeminen nopeutuu, ja aikaa kirjallisuudelle jää Anna Kajanderenemmän. Hienoa! Vai onko? Miksi kaikki lukijat eivät ole innostuneet lukulaitteista? Mikä perinteisessä kirjassa on kiinni pitämisen arvoista?

    Lue lisää »

  • Kirjahistoria ja folkloristiikka ovat lähtökohdiltaan kaukana toisistaan: kirjahistoria suuntautuu painetuun sanaan ja kirjalliseen kulttuuriin, folkloristiikka sen kirstisalminiklander teolsijaan suullisen perinteen tutkimukseen. Viime vuosikymmenten aikana nämä tieteenalat ovat lähentyneet toisiaan, kun tuore tutkimus on alkanut korostaa suullisen ja kirjallisen kulttuurin vuorovaikutusta jyrkkien vastakkainasettelujen sijasta. Kirjahistoriallisen ja folkloristisen tutkimuksen raja-alueilla on noussut kiivaita tieteellisiä kiistoja, mutta myös uusia tutkimusavauksia.

    Lue lisää »

  • Uskonnollinen kokemus on henkilökohtaista, mutta symbolit ja kieli, joiden kautta kokemusta tulkitaan, ovat pitkälti yhteisöllisesti määräytyneitä. Niinpä ei ole liioiteltua sanoa, että kommunikaatio on perustavanlaatuisella tavalla läsnä lähes kaikessa uskonnon tutkimuksessa.

  • mobergMetallmusiken är utan tvivel en av vår tids mest omdiskuterade populärmusikformer. Metallmusiken har enda sedan sin uppkomst i början av 1970-talet utgjort föremålet för otaliga fall av moralism panik och, bland annat, beskyllts för att uppmuntra till extrem revolt, våldsamt och självdestruktivt beteende, sexuell promiskuitet och regelrätt djävulsdyrkan. Med tanke på detta kan det verka högst märkligt att något sådant som ”kristen” metallmusik existerar och överhuvudtaget någonsin uppkom. Men kristen metallmusik utvecklades trots metallmusikens allmänt dåliga rykte ändå redan så tidigt som i början av 1980-talet då kristna musiker bildade metallgrupper som Stryper, Leviticus och Messiah Prophet i det uttryckliga syftet att sprida det kristna budskapet i vad de ansåg vara den destruktiva ”sekulära” (dvs. icke uttryckligen kristna) metallmusikkulturen.

    Läs mer »

  •  pauliina_kainulainen_2008_ing
      Pauliina Kainulainen

     
    Kristinusko on alkulähteillään hyvin ruumismyönteinen usko. Historialliset syyt ovat kuitenkin johtaneet siihen, että tämä lähtökohta on hämärtynyt. Sen seurauksena kristillinen perinne on usein vaikuttanut pikemminkin ruumis- ja seksuaalikielteiseltä.

  •  ismo_dunderberg_ing
    Ismo Dunderberg
    Kuva: Timo Saarinen
     


    Artikkelissa käydään keskustelua Dan Brownin Da Vinci -koodin ja Juudaksen evankeliumin saavuttamasta mediajulkisuudesta ja pohditaan sen luonnetta ja suhdetta näkemyksiin historiallisen tiedon luonteesta.

  • Kuluttajakansalaisuuden käsitettä käytetään kuvaamaan yksilön roolia nyky-yhteiskunnassa. Käsite syntyi 60-luvulla sodanjälkeisen kulutustavarasäännöstelyn päätyttyä. Tuolloin pyrittiin lisäämään kuluttajien luottamusta tuotteisiin ja laajemmin koko järjestelmää kohtaan, sitoutettiin heitä moderniin talouteen sekä ajanmukaistettiin kuluttajan tietoja, taitoja ja asenteita. Myöhemmin, kun talousjärjestelmän riippuvuus yksityisestä kulutuksesta on lisääntynyt, kuluttajuudesta on sanottu tulleen eräänlainen kansalaisvelvollisuus. (ks. esim. Heinonen 2003).

    Lue lisää...

  •  elina_vuola_ing

    Elina Vuola
    Kuva: V. Heiskanen,
    Joensuun yliopisto
     


    Kristillinen teologia, sen symboliikka, metaforat, kieli ja liturgia, ovat tulvillaan puhetta ruumiista ja ruumiin esittämistä eri tavoin. Voisi jopa sanoa, että ruumis ja ruumiillisuus ovat kristillisen uskon ja teologian keski- tai kulminaatiopiste, alkaen kristityille niin keskeisestä uskosta paitsi inkarnaatioon myös ruumiin ylösnousemukseen.

  • Saman lukijan merkintöihin törmääminen kirjaa selatessa tuntuu palkitsevalta ja hymyilyttää: vähän kuin törmäisi yhä uudelleen uuteen tuttavaan ja Miina Hakonenhiljalleen oppisi tuntemaan tämän paremmin. Tuttavuudella on kuitenkin rajansa: kirjan sivujen loppuessa myös kontakti lukijaan päättyy.

    Lue lisää »

  • Petri Merenlahti teologiaUskonnolla, väkivallalla ja miessukupuolella tuntuu olevan erityinen suhde. Tukemalla patriarkaalista ajattelua ja yhteiskuntajärjestystä uskonnot ovat pitäneet yllä naisiin kohdistuvaa rakenteellista väkivaltaa. Vanhoillinen uskonnollisuus uhkaa yhä naisten oikeuksien toteutumista maailmanlaajuisesti. Väkivaltaiset ääriliikkeet vetävät puoleensa nuoria miehiä, ja naisten ja seksuaalivähemmistöjen kohentunut asema kuvataan uskonnollisessa vihapuheessa usein merkkinä nykykulttuurin rappiosta. Mistä väkivaltaisessa miesuskonnollisuudessa on kysymys, ja miten sitä voidaan ehkäistä?

    Lue lisää »

  • Sen sijaan, että tarkastelisin teologia uskonnonopettajan ammatissa, käännän kysymyksen ja pohdinkin sitä, missä mielessä uskonnonopettajan pitää olla teologi. Artikkelin loppuun tultaessa selviää, mitä oikein tarkoitan tässä yhteydessä teologina olemisella.

  • Käsittelen neljää teemaa vastauksena kysymykseen, miltä teologinen tutkimus näyttää ulkopuolisen silmin. Ensiksi kysyn, miten teologia sopii osaksi uskonnollisesti puolueettoman valtion ylläpitämää tieteellistä yliopistoa. Toiseksi pohdin, mikä merkitys on teologisen tutkimuksen menestyksellä tieteiden kilpailussa. Kolmanneksi arvioin teologian suhdetta tieteenalojen ja laitosten rajoihin sekä monitieteellisyyden haasteeseen. Lopuksi kysyn, mitä on ajateltava normatiivisen teologian tieteellisestä merkityksestä. Yritän tarkastella näitä kysymyksiä pyydetyllä tavalla, vaikka ulkopuolisuuttani suhteellistaa se, että olen pitkään tehnyt läheistä tutkimusyhteistyötä teologien kanssa ja työhuoneenikin on sijainnut parin vuoden ajan teologisessa tiedekunnassa.

  • Varsin monet itseään ateisteina pitävät nykyaikaiset ajattelijat väittävät, että ateismi ei ole maailmankatsomus eikä edellytä minkäänlaisia positiivisiaThinking man uskomuksia. On kuitenkin epäuskottavaa väittää, ettei jumalauskon puuttuminen edellyttäisi jonkinlaista näkemystä todellisuudesta.

    Lue lisää »

  • ojajarviRomaani on ajanvietettä, jonka avulla lukija pystyy irtaantumaan tavallisesta arkielämästä sekä matkustamaan mielen maailmassa hyvinkin kauas. Kaunokirjallinen teos voi olla realistinen ajankuvaus tai idealistinen maalaus siitä, millaista elämä voisi olla. Lukijalle saattaa olla tapahtumasarjojen lukeminen riittävä lukunautinto. Romaanitarinan moraalifilosofinen pohdiskelu rikastuttaa lukukokemusta.


    Lue lisää »

  • Teologian opiskelijat ottavat usein kantaa uskontotieteen opintojen mielekkyyteen oppiaineen peruskursseilla, ja uskontotieteen pääaineeksi valinneet opiskelijat pohtivat identiteettiään varsinkin opintojen loppuvaiheessa.

  • paavo_kettunen 
     Paavo Kettunen

    Syynä hengellisen häpeän tutkimukseeni on 1990-luvulla tekemäni tutkimus suomalaisten rippikokemuksista. Vain 58 prosenttia ripittäytyneistä koki saaneensa apua ripistä ja sen anteeksiantamuksesta. Aloin pohtia, mistä tämä johtuu. Eräs syy voi olla, etteivät ihmiset läheskään aina kärsi syyllisyydestä vaan häpeästä.
         

  •  teija_mikkola-ing
     Teija Mikkola

    Uskonnolliset muutokset etenevät yhtä matkaa nuoren urbaanin väestön kasvun kanssa. Muutos näkyy kirkon jäsenyyden kyseenalaistamisena. Uudenlaisia henkisyyden muotoja ilmaantuu perinteisen kristillisyyden rinnalle. Moderni nuori kuulostelee omia to­del­­­­­lisia tarpeitaan. Pohdinnan perusteella hän päättää millaiset vaihtoehdot luon­­tu­vat itselle parhaiten.

  • kirsi_tirri.ing 
     Kirsi Tirri

    Nuoret aikuiset kaipaavat hiljentymistä kiireen keskellä. He tarvitsevat mystiikan ja kauneuden kokemuksia rationaalisen ajattelun vastapainona. Arvojen pohtimnen on tärkeää kun nuori miettii elämän tarkoitusta.

       

  •  mikael_lindfelt_ing
     Mikael Lindfelt

     
    Jag visar hur idrotten i olympismen är en verksamhet, där människan genom upprepad övning och självkontroll strävar efter eurytmetisk balans mellan kropp och själ.

  • Under nästan sjutton år isolerade han sig i ett litet rum, kom aldrig ut och vägrade att träffa en endaste människa. Han fick sin mat inskickad igenom en liten lucka, och samma väg skickade han ut sitt nattkärl.

  • Suomalainen uskonnonopetus on pääasiassa kohtuullisen hyvällä tolalla, mutta siinä voidaan silti nähdä kolme merkittävää ongelmaa: ”oman uskonnon” epämääräinen käsite, uskonnonopetuksen ja moraalikasvatuksen suhde sekä uskonnonopetuksen teemojen kytkeytyminen koulun muiden oppiaineiden sisältöihin, muun muassa luonnontieteiden opetukseen. Tämän perusteella onkin aihetta harkita oman uskonnon opetuksesta luopumista ja kaikille oppilaille yhteisen, uskontotietoa sisältävän katsomusaineen perustamista.

  • Uuden testamentin lehdiltä saa sen kuvan, että tervehenkinen uskonnollinen viestintä on parasta uskoa miesten tehtäväksi: opetuslapset olivat miehiä ja esimerkiksi 1. Korinttilaiskirjeessä sekä Paavalin 1. kirjeessä Timoteukselle suhtaudutaan kielteisesti naisiin kristillisen uskon opettajina. Amerikkalainen sosiologi Rodney Stark on viimeaikaisissa tutkimuksissaan haastanut tämän mieskeskeisen näkökulman kristinuskon leviämiseen.

  • Voidaan perustellusti sanoa, että teologit ovat olleet viestintätutkimuksen uranuurtajia: puhutun ja kirjoitetun sanan suhde, kuvien ja kertomusten merkitys. Kaikki nämä ovat klassisia teologian tutkimuskohteita ja samalla myös tämän päivän monien tieteenalojen yhteisiä intressejä.

  • Viime vuosikymmenet ovat merkinneet ateismin uutta tulemista. Sekä ateistinen uskontokritiikki että sen kirvoittama uskonnollinen ja uskonnonfilosofinen ateismikritiikki ovat olleet näkyvästi esillä. Usko ja ateismi ymmärretäänLehtipuu-Outi-esittelysivu yleensä toistensa vastakohdiksi. Mutta ovatko ne sitä? Tämänkertaisen Teologia.fi-palvelun teeman artikkelit osoittavat, kuinka monimuotoisia sekä ateistinen että uskonnollinen maailmankatsomus ovat ja kuinka erottavat linjat eivät aina kulje ateismin ja uskonnollisuuden välissä, vaan niiden sisällä. 

    Lue lisää »

  • Teologia.fi -verkkojulkaisun tämänkertaisena teemana on kysymys teologian tieteellisyydestä. Aikaansa seuraava lukija muistaa, mistä tämänkertainen keskustelu lähti viime vuodenvaihteessa liikkeelle: kansanedustaja Erkki Tuomioja oli Skepsis ry:n 20-vuotisjuhlassa vaatinut teologisen tiedekunnan lakkauttamista.

  • Länsimaisen sivistyksen syntysijoilta nähtynä pohjoinen on ollut pelottava ilmansuunta. Keski- ja eteläeurooppalaisittain outoa periferiaa oli toki joka ilmansuunnalla, mutta pohjoisuus oli niistä se, johon liittyi vahvimmin myyttisiä mielikuvia.

  • Kautta maailman on uskontoperinteestä riippumatta esiintynyt yksilöitä, jotka saavat arvostusta, valtaa ja seuraajia sen ansiosta, että heillä katsotaan olevan aivan erityislaatuinen suhde Jumalaan, henkiin tai ylipäätään näkymättömään todellisuuteen. Varhaiskantaisissa kulttuureissa uskonnolliset erityistuntijat ovat olleet säännönmukaisesti ihmisiä, jotka ovat hallinneet erilaisia ekstaasitekniikoita.

  • Kirjahistoria on monitieteinen ala, josta vielä 20 vuotta sitten juuri kukaan ei ollut Suomessa kuullut mitään. Siitä huolimatta teologisessa tiedekunnassa tuija laineja erityisesti kirkkohistorian laitoksella oli jo pitkään tutkittu uskonnollista kirjallisuutta – sen julkaisemista, kääntämistä, omistamista, sensurointia ja lukemista. Kirjastomaailmassa oli 1800-luvulta lähtien laadittu tieteellisiä bibliografioita varhaisimmasta suomalaisesta kirjallisuudesta ja tarkasteltu kirjojen ulkoasua, muun muassa typografisia kysymyksiä. Kielentutkijat olivat puolestaan pureutuneet Agricolan ja muiden uuden ajan alun kirjoittajien teksteihin ja käyttämään kieleen. Kirjahistoria oli siis jo kauan ollut tärkeä osa tiedeyhteisöä, vaikka sitä ei vielä sillä nimellä tunnettukaan.

    Lue lisää »