Teema 2018/1: Kuolema

  • ”Kuolemalla kuoleman voitti”: Kristuksen tuonelanmatka varhaiskristillisissä teksteissä

    Missä ja miten Kristus vietti kuolemansa ja ylösnousemuksensa välisen ajan? Jos pelastus edellyttää uskoa Kristukseen, pääsevätkö ennen Kristusta eläneet hurskaat ollenkaan taivaaseen?

  • Judiska begravningsritualer – ur ett finländskt perspektiv

    Då en finländare med kristen bakgrund studerar de judiska begravningsritualerna, börjar man nästan kippa efter andan. Så tätt och tjockt är nätet av traditioner. Det finns knappast en vändning under tiden från dödstunden till graven (och genom olika sorgetider) som inte skulle regleras av traditioner, såväl urgamla och gemensamma för hela judenheten, som nyare och lokala.

  • Kuolema hindulaisessa ja buddhalaisessa traditiossa

    Intian auringon alla on kehittynyt rikas uskonnollinen maisema, jossa elämän alku ja loppu kietoutuvat loputtomasti yhteen. Hindulaisuus ja buddhalaisuus ovat hyvin monimuotoisia uskomusperinteitä ja sisältävät keskenään erilaisia ja toisinaan jopa vastakkaisia uskomuksia. Silti ne pohjautuvat yleisintialaiseen maailmankuvaan.

  • Kuolema kirkastaa elämän tarkoituksen lähteitä

    Vakavassa sairaudessa ihminen tulee erityisellä tavalla tietoiseksi elämän rajallisuudesta ja sen päättymisestä. Kuoleminen ei kuitenkaan merkitse vain sairauden aiheuttamia rajoituksia, kärsimystä ja tuskaa, vaan myös uusien ja myönteisten asioiden löytämistä.

  • Kuolemanrajakokemukset: mystiikkaa vai aivokemiaa?

    Kuolemanrajakokemuksille on esitetty nykytieteen pohjalta erilaisia psykologisia ja aivotoiminnallisia selityksiä. Samalla sivutaan kysymystä tietoisuuden luonteesta. Usein kokemukset ovat myös luonteeltaan syvästi hengellisiä. Yhtä yleisesti hyväksyttyä, tieteeseen tukeutuvaa selitystä kuolemanrajakokemuksille ei ole.

  • Maassa maan tavalla – suomalaisen islamin kuolemakäsitykset

    Kuolemalla ja kuoleman jälkeisillä tapahtumilla on merkittävä sija islamilaisessa pelastusopissa ja eskatologiassa. Suomessa suurin osa muslimeista jakaa keskeiset kuolemaan liittyvät periaatteet, mutta käytännöt vaihtelevat kulttuuritaustasta riippuen.

  • Oikeus elää, oikeus kuolla: eutanasia lääketieteen kysymyksenä

    Syntyminen on ihme, elämä lahja ja kuolema pakko. Kuolema on meidän osamme, yhteinen osamme yksinäinen osamme, kirjoitti Lassi Nummi kokoelmassaan Requiem. Jokainen askel kulkee kohti kuolemaa. Viimeinen vie perille.

  • Onko kuolema yksityisasia?

    Itsemääräämisoikeuden korostaminen ja uskonnolliset argumentit tulkitsevat eutanasiakeskustelussa ihmisoikeuksia eri tavoin. Uskonnollisten argumenttien taustalla on käsitys elämästä annettuna. Mutta saako joidenkuiden uskonnollinen vakaumus määritellä, kuinka muiden on elettävä?

  • Pääkirjoitus: Kuolema

    ”Kuolema, älä ylpeile, vaikka sinua on kutsuttu mahtavaksi ja pelottavaksi, sillä sitä sinä et ole…” (”Death, be not proud, though some have called thee Mighty and dreadful, for thou art not so ---“)

  • Suo meille iankaikkinen muisto

    Vainajien rituaalinen muistelu vahvistaa yhteisön identiteettiä. Karjalaisten ja kolttasaamelaisten ortodoksien juhlissa vietetyt muistopalvelukset rakentavat yhteisöllisyyttä monitasoisesti, suhteessa niin kirkkoon, paikallisyhteisöön, etniseen ryhmään kuin kansakuntaankin.

  • Yhteisöllinen suru perustuu suhteiden ylläpitämiseen

    Uudet suruteoriat korostavat rituaaleja ja yhteisöllisyyttä. Yhteisöllisen surun malleissa sureva saa tukea läheisiltään ja pystyy myös muistelemaan kuollutta ja tarvittaessa jopa muokkaamaan suhdetta häneen.

  • Yksityinen, yhteisöllinen ja yhteiskunnallinen kuoleman kulttuuri kohtaavat toisensa hautauksessa ja hautausmailla

    Vaikka kuolema koskettaa 2010-luvun loppupuolen ihmistä samalla tavalla kuin aikaisempina vuosisatoinakin, hautaus ja hautausmaat ovat olleet sekä käsitteinä että ilmiöinä muutoksessa.