Teema 2017/3: Reformaation tulkinnat ja vaikutukset

  • Yleisestä arkitiedosta poiketen reformaatio ei säilyneiden käsikirjoitusten perusteella muuttanut jumalanpalvelusmusiikkia kansankieliseksi yhtäkkiä, vaan dominikaaniset sävelmät kaikuivat suomalaisissa kirkoissa vielä 1600-luvulla.

  • Tänä päivänä luterilaiset kirkot ovat pääosaltaan ekumeenisesti aktiivisia ja avoimia dialogiin eri kristillisten perinteiden kanssa. Suomen evankelis-luterilainen kirkko on aktiivinen ekumeeninen toimija lukuisissa eri organisaatioissa.

  • Nykyinen luterilaisuus on huomattavasti väljempää kuin se, joka aluksi syntyi. Läheskään aina ei ole helppoa sanoa, mikä ilmiö on vaikuttanut luterilaisuuteen ulkoa päin ja mikä taas on kasvanut luterilaisuuden sisältä.

  • Martti Luther ei ollut omasta mielestään riidassa katolisen kirkon kanssa, vaan näki itsensä sen uskollisena poikana. Sitäkin rajummin hän hyökkäsi paavia ja koko paavi-instituutiota vastaan.

  • Var reformatorn och trons hjälte även en antisemit?

  • Laajamittainen avustamistyö on poliittista. Etenkin ihmisoikeuksien puolustaminen lisää tarvetta ymmärtää avustustoimintaa myös moniulotteisten poliittisten teorioiden ja teologioiden näkökulmista.

  • Miksi opit voivat muuttua, mutta dogmit eivät?

  • Teologia.fi: ja Teologinen Aikakauskirja valottavat uudessa yhteisteemanumerossaan reformaatiota ajallisesti pitkänä ja laajana uskonnollisena, yhteiskunnallis-poliittisena ja kulttuurisena muutoksena.

  • Martti Luther ei ehkä koskaan naulannut teesejä Wittenbergin linnankirkon oveen. Onko tällä tiedolla merkitystä reformaation historian ymmärtämiselle? Vastaus riippuu siitä, mitä reformaatiolla ymmärretään.

  • Sitä mukaa kun ympäristöongelmat ovat pahentuneet ja ympäristöliikehdintä laajentunut, on myös reformaattorien luontoajattelua nostettu uudelleen esiin ja arvioitu kriittisesti. Nykypäivänä luterilaisesta ympäristötoiminnasta ja niin sanotusta ekoteologiasta on ehtinyt syntyä monenlaisia muotoja.

  • Reformaatio on luonut Suomeen normeja, joiden sitovuudesta emme edes juurikaan keskustele. Sen jäljet nyky-yhteiskunnassa ovat kuin kissankarvat villakankaisessa nojatuolissa. Niitä ei saa pois millään.