Teema 2008/3: Teologia tieteenä?

  • Suomessa teologikoulutus on perinteisesti ollut korkeatasoista akateemista koulutusta. Tätä on myös evankelis-luterilainen kirkko, merkittävä teologien työnantaja, pitänyt pappisvihkimyksen edellytyksenä.

  • Teologins vetenskaplighet har varit ett stående problem i moderniteten. Så länge kyrkan hade inflytande i hela samhället var teologins roll given. Men den moderna naturvetenskapen ändrade på förhållandena.

  • Teologian opiskelijat ottavat usein kantaa uskontotieteen opintojen mielekkyyteen oppiaineen peruskursseilla, ja uskontotieteen pääaineeksi valinneet opiskelijat pohtivat identiteettiään varsinkin opintojen loppuvaiheessa.

  • Teologia.fi -verkkojulkaisun tämänkertaisena teemana on kysymys teologian tieteellisyydestä. Aikaansa seuraava lukija muistaa, mistä tämänkertainen keskustelu lähti viime vuodenvaihteessa liikkeelle: kansanedustaja Erkki Tuomioja oli Skepsis ry:n 20-vuotisjuhlassa vaatinut teologisen tiedekunnan lakkauttamista.

  • Teologianhistoria on luonteeltaan Jumalan ajattelemisen historiaa. Jumala-ajattelu ei kuitenkaan ole mahdollista puhtaan intellektuaalisesti vaan edellyttää järjen lisäksi koko ihmissielua tahtoa ja emootioita myöten.

  • Teologian tieteellisyyttä pohdittaessa mietitään yleensä sitä, voiko väite Jumalan olemassaolosta olla erityisen tieteen aksiomaattinen perusta. Suuri osa suomalaista akateemista teologiaa on kuitenkin historiallista tai empiiristä tiedettä aivan samalla tavalla kuin vastaava muiden tiedekuntien piirissä tehtävä tutkimus.

  • Teologisen tutkimuksen tärkeä tehtävä on kartoittaa ihmisen hengellisen ulottuvuuden kaikkia ilmenemismuotoja eikä keskittyä uskontojen historiallisen ja opillisen perinteen tutkimiseen. Spiritualiteetin tutkimuksen täytyy olla ennakkoluulotonta; ei ole syytä torjua myöskään luonnontieteen menetelmiä ja tuloksia.