Kirkot ja muut uskonnolliset yhteisöt

  • Kun teologian opiskelija pyrkii omaksumaan papin, uskonnonopettajan tai tutkijan ammattitaidon, hän tavoiteammatista riippumatta on kiinnostunut työelämän menettelytapoihin harjaantumisesta. Tuleva ammattimaailma onkin helpointa ottaa haltuun, kun opiskelija osaa oikeat ja tehokkaat toimintatavat. Hyvä on sekin, että taitoja myös käytännössä harjoitellaan.

  • Elina Vuola Kaisa kirjastossa.

    Elina Vuola aloitti Helsingin yliopiston globaalin kristinuskon ja uskontodialogin professorin tehtävässä tammikuussa 2018.

  • Suomalainen uskonnollinen kenttä on kirjavoitunut voimakkaasti kahdenkymmenen viime vuoden aikana. Uskonnollinen tarjonta näkyy kansankirkkojen eila helandertoiminnan lisäksi epävirallisten pienryhmien, yhdistysten ja rekisteröityjen uskonnollisten yhdyskuntien määrän ja niiden toiminnan kasvussa.

    Lue lisää »

  •  kutuniva

     Mervi Kutuniva


    Artikkelissa tarkastelen naiseutta, äitiyttä ja identiteettiä vanhoillislestadiolaisessa herätysliikkeessä. Tukeudun pohdinnoissani tekeillä olevaa kasvatustieteen väitöskirjatutkimusta varten haastattelemieni vanhoillislestadiolaisten äitien kertomuksiin.

  •  paivi_hasu165px
     Päivi Hasu


    Kuvaamani esimerkki osoittaa, miten uusliberalistinen retoriikka ja markkinaperiaatteet sekä kansainvälisten rahoituslaitosten harjoittama politiikka heijastuvat uskonnolliseen kieleen ja käytänteisiin. Toisaalta pelastumista ja menestystä koskevat hengelliset käsitykset ovat ihmisille keinoja käsitteellistää ympärillä vallitsevia taloudellisia realiteetteja.

  • Elämäntapa on perinteisesti ollut uskontojen edustamien maailmankatsomusten koetinkivi – vaikutusvaltaisiksi koetut teoriat ovat tallentuneet arkiseen tapakulttuuriin. Näin on ollut myös ympäristöä koskevien vakaumusten suhteen: ne ovat maailmanuskonnoissa muuttuneet tosiksi ruokailun päivittäisissä tottumuksissa. Syömisen ihanteissa tiivistyvät uskontojen ikivanhat käsitykset jumaluudesta ja luonnosta sekä ihmisen asemasta näiden kahden mahtavan voiman välissä. Nykyajan länsimaisen ihmisen tilanne on uusi – hän pelkää enemmän oma voimaansa kuin luonnon tai Jumalan mahtia. Ruokaa koskevat kysymykset ovat silti myös tämän uuden tilanteen polttopisteessä. Teologisten ja eettisten teorioiden todellisuus testataan yhä syömisen ja muiden päivittäisten toimien käytännöissä.

  • Hurtig JohannaHerätysliikkeessä, anteeksiantamisen instituutiossa, väkivallan tekijä ei uhkaa yhteisöelämän järjestystä eikä pyhän aluetta, toiminnan oletusarvoa. Väkivallan tekijä ei loukkaa oppia eikä yhteisösidettä. Päinvastoin. Väkivalta, syntinä ja lankeemuksena, alleviivaa yhteisön tarpeellisuutta. Sen sijaan se, joka murtaa totuttuja käsityksiä siitä, mikä on syntiä ja kuka sen voi määritellä, loukkaa jotain arvokasta. Tähän puuttuminen on tärkeää ja kiireellistä.

    Lue lisää »

  • Elina Vuola tdkOnko katolisen kirkon johdon suhtautuminen latinalaisamerikkalaiseen vapautuksen teologiaan muuttunut argentiinalaisen paavin myötä? Toisin kuin seksuaalietiikan ja naisten aseman kohdalla näyttää siltä, että vapautuksen teologiaan suhtaudutaan nyt uudella tavalla. Paavi Franciscuksen myönteinen ja käytännönläheinen, ei niinkään opillinen, suhtautuminen vapautuksen teologiaan johtuu monesta tekijästä. Vähäisin ei ole se, että hän tulee Latinalaisesta Amerikasta ja on jesuiitta.

  • Huovinen EeroVuonna 2017 tulee kuluneeksi 500 vuotta siitä, kun Martti Luther lähetti 95 teesiään paikalliselle arkkipiispalle. Hän mahdollisesti myös naulasi teesinsä Wittenbergin kirkon oveen. Näitä teesejä pidetään yleensä alkuna luterilaiselle reformaatiolle ja lännen kirkon jakaantumiselle. Nykyisin reformaation aikaiset oppituomiot eivät kuitenkaan enää jaa kirkkoja, ja luterilais-roomalaiskatolisen ykseyskomission yhteisenä ekumeenisena pyrkimyksenä on päästä vastakkainasettelusta yhteyteen.

  • IMG 1049.2Fidel Castron vallankumous muutti Kuuban vuonna 1959. Saaren yhteiskunnalliset, taloudelliset ja sosiaaliset olo mullistuivat. Osansa muutoksesta sai myös pitkät perinteet omannut katolinen kirkko, kun kommunistinen hallinto määritteli valtion ja kirkon suhteen uudelleen vallankumouksen ideologian mukaisesti. Erityislaatuista yhteiskuntajärjestyksessä on uskonnon tunnistettu ja tunnustettu asema. Tuorein osoitus katolisen kirkon aktiivisuudesta kuubalaisessa yhteiskunnassa ilmeni joulukuussa 2014, kun Kuuban presidentti Raúl Castro ja Yhdysvaltain presidentti Barack Obama ilmoittivat valtioiden vuonna 1961 katkenneiden diplomaattisuhteiden palauttamisesta. Merkittävän aloitteen presidenttien yhteisymmärrykseen johtaneille keskusteluille oli tehnyt paavi Franciscus.

  • EAMaailman suurin kirkolliskokous oli värikäs teologinen show, joka on poikinut 50 vuodessa kolme keskenään kilpailevaa tulkintalinjaa. Paavi Franciscuksen yllättävä persoona on kaksinkertaistanut ongelman, ja vuosien 2014–2015 piispainsynodeista puhutaankin jo ”Vatikaani III:na”.

  • heta-hurskainenVanhoja oppiainerajoja kunnioittaen: Venäjän ortodoksisen kirkon neuvottelut Suomen evankelis-luterilaisen kirkon kanssa ovat siirtyneet ekumeniikan tutkimusalueelta kirkkohistoriaan. Näin on sanottava neuvotteluista, jotka alkoivat vuonna 1970 ja päättyivät 2014. Viimeiseksi neuvottelukierrokseksi jäi 15. kierros Siikaniemessä vuonna 2011.

  • s200 cyril.hovorunItäisten ortodoksisten kirkkojen vuonna 2016 kokoontuvaksi ilmoitettu synodi on historiallinen, mutta synodia koskevien odotuksien tulee olla varovaisia. Paikallisten ortodoksisten kirkkojen päämiesten neuvosto (synaksis) 6. - 9.3.2014 Istanbulissa on sopinut yleisortodoksisen kirkolliskokouksen kokoontumisesta. "Ortodoksisten kirkkojen päämiesten kommunikea" julkaistiin maaliskuun 9. päivänä ja siinä todettiin että "Ortodoksisen kirkon Pyhä ja Suuri synodi... Konstantinopolin ekumeenisen patriarkan kutsumana ja puheenjohdolla kokoontuu 2016 Konstantinopolissa." Tämä päätös viimeistelee sen pitkän valmisteluprosessin, joka ulottuu aina 1920-luvulle ja jonka valmistelun aktiivisin oli vaihe 1960- ja 1970- luvuilla.