Kirkot ja muut uskonnolliset yhteisöt

  • Huhtanen Tiina”Paavi Franciscuksen teologiksi” kutsutun kardinaali Walter Kasperin puhe perheen teologiasta kardinaalikollegion edessä johti katolisessa kirkossa kiivaaseen keskusteluun ehtoollisen ja ripin avaamisen mahdollisuudesta myös uudelleenavioituneille.

  • teuvo.laitilauef.fiItsenäisessä Suomessa yleinen käsitys ortodoksisesta kirkosta on vaihdellut melkoisesti. Alkuaan sitä pidettiin maallemme vieraana ”ryssänkirkkona”. Maailmansotien välillä julkisuuskuva pyrittiin suomalaistamaan, ja toisen maailmansodan jälkeen kirkosta tehtiin luterilaisen kirkon ekumeeninen kumppani. Viime vuosisadan lopulla ortodoksisuus esitettiin hengellisen rikkauden lähteenä ja suomalaisuuden eksoottisena puolena. Viime aikoina kirkon arvokäsitykset ja hallintomalli on nähty nykyajalle vieraana vanhoillisuutena.

  • Jukka Helle 7-001Aasiassa vähemmistöasemassa oleva katolinen kirkko on viimeisten vuosikymmenten aikana luonut aidosti aasialaista kontekstuaalista teologiaa, joka monelta osin haastaa Vatikaanin uskontulkinnan. Erityisesti kysymykset toisten uskontojen mahdollisesta pelastavasta luonteesta ovat tuoneet Aasian piispoja ja teologeja Vatikaanin luupin alle. Aasian katoliset piispat myös korostavat, että kirkolla ei ole hallussaan totuuden monopolia. Dialogi on kirkon elämisen tapa Aasiassa. Kristuksesta ja Jumalan valtakunnasta nöyrästi todistaen kirkko hyväksyy muiden uskontojen edustajat pyhiinvaeltajiksi matkalla kohti Jumalan valtakuntaa.

  • Arkipyhät ovat nousseet uudelleen keskustelun kohteeksi. Työmarkkinakeskusjärjestöt sopivat viime syksynä käynnistävänsä neuvottelut siitä, voidaanko bjorkstrandhelatorstai ja loppiainen siirtää lauantaihin osana syntynyttä työllisyys- ja kasvusopimusta. Kirkko ilmoitti heti arkkipiispa Kari Mäkisen välityksellä, että sen kanssa ei ollut keskusteltu ja että se ei suostuisi muutoksiin. Jää nähtäväksi, miten tästä vastakkainasettelusta päästään eteenpäin.

    Lue lisää »

  • serafim.seppalauef.fiKun Lähi-idän muinainen vuoristokansa hajaantuu pyhiltä vuoriltaan suurkaupunkien lähiöihin, muinaisesta elämäntavasta ei jää juuri mitään jäljelle. Mitä kirkko voi tehdä?

  • Apologierna-och-martyriet - prm ingressiApologi för de kristna, Andra Apologin samt Justinus Martyrium, Översättning från grekiskan med inledning och noter av Sven-Olav Back, Artos 2014

     

  • s200 sven-olav.backDet är en varm fredagskväll i Mansilla de las Mulas, 20 km öster om den stolta och sköna staden León. Vi har slagit oss ner för att inta något svalkande och för att samtala om dagens upplevelser.  Vi kom nyss från kyrkan där vi deltog i den heliga mässan och mottog den särskilda välsignelse som uttalas över pilgrimer. ”Oración de los peregrinos”, ”Pilgrimernas bön”, ringer fortfarande i mina öron: ”Sé para nosotros compañero en la marcha…” ”Var för oss en följeslagare under vandringen, en ledsagare i vägkorsningarna, styrka i utmattningen, en försvarare i farorna, ett härbärge under resan, skugga i hettan, ljus i mörkret, tröst i missmodet; skänk fasthet åt våra föresatser, så att vi, ledda av dig, friska och välbehållna når målet för vår vandring…”

  • helena 90 vari”Ortodoksisuus on elämää”, totesi rovasti Erkki Piiroinen vuonna 1978 ilmestyneen teoksensa otsikossa. Myös tässä kirjoituksessa tarkastellaan ortodoksisuutta elämässä, osana elämää. Aiheena on ”eletty uskonto” tutkimuskäsitteenä sekä sen sovellusmahdollisuudet suomalaisen ortodoksisuuden tutkimuksessa. Havainnollistavana esimerkkinä toimii oma tutkimukseni siirtokarjalaistaustaisten naisten uskonnosta.

  • Mitä on evankelikalismi? Kyseessä on hyvin monimuotoinen ilmiö, jonka katsotaan varsinaisesti syntyneen 1730-luvulla Britanniassa, mistä se nopeasti levisi Pohjois-Amerikkaan. Sillä on paljon yhteistä varhaisempien protestanttisten traditioiden kanssa. Evankelikaalisissa liikkeissä kääntymys, pyhityselämä ja kristillinen etiikka ovat empiirisiä uskon hedelmiä, joiden kautta pelastusvarmuus voidaan saavuttaa.

  • Fransiskaanisen liikkeen synty sattuu samaan saumaan, jolloin Pohjois- ja Keski-Italian pienissä kaupunkivaltioissa siirryttiin vanhasta luontaistalouteen perustuvasta talousjärjestelmästä rahatalouteen. Rahatalouteen siirtymisen myötä monet feodaalista talousjärjestelmää palvelleet talonpojat huomasivat yhtäkkiä olevansa köyhiä, koska heillä ei ollut uuden talouden edellyttämää vaihdon välinettä eli rahaa. Kehittyvä pankkilaitos houkutteli rahattomia talonpoikia hankkimaan lainarahaa, jolla he saattoivat ostaa itsensä vapaaksi feodaalisen talousjärjestelmän velvollisuuksista. Uusi ja abstrakti vaihdon väline osoittautui kuitenkin monelle sudenkuopaksi: rahalla voitiin keinotella, eivätkä monetkaan velkaantuneet talonpojat ymmärtäneet, kenellä oli valta määritellä uuden vaihdon välineen arvo. Abstrakti raha synnytti köyhyyttä, totuus, jonka Franciscus kumppaneineen oivalsi ja joka tarjoaa myös selityksen sille, miksi varhaiset fransiskaaniveljet suhtautuivat ehdottoman kielteisesti rahaan.

    Lue lisää...

  •  

    Vanhoillislestadiolainen liike on viime vuosina joutunut kritiikin kohteeksi ehkäisy- ja hyväksikäyttökeskustelujen myötä. Vanhoillislestadiolaisuutta tutkivat teologian jatko-opiskelijat Meri-Anna Hintsala ja Katja Manner valottavat yhteisön ja yksilön suhdetta mielenterveyden kannalta.

  •  petrin_kuva
     Petri Luomanen


    Akatemiatutkija Petri Luomanen johtaa tutkijaryhmää, joka tarkastelee uskonnollisia liikkeitä sosiokognitiivisesta näkökulmasta.

  • Negatiivisen häpeän ohella häpeällä on myös positiivinen ulottuvuus. Sen tehtävänä on suojella ihmistä, varjella hänen yksityisyyttään ja hänen rajojaan.

  • Den här artikeln redogör för hur det europeiska människorättsliga systemet ser på relationen mellan stat och religiösa samfund. Saken har varit föremål Slotteför debatt under de senaste åren. Ur ett europeiskt människorättsligt perspektiv har stater relativt vidsträckta möjligheter att organisera sina relationer till religiösa samfund på ett sätt som tar i beaktande historiska och nationella särdrag. En stat får bland annat upprätthålla närmare relationer med ett specifikt religiöst samfund så länge som den inte samtidigt diskriminerar andra religiösa samfund och den respekterar alla invånares fri- och rättigheter.

    Läs mera »

  • Organisaation rakenteen merkitys korostuu vakiintuneissa uskonnollisissa instituutioissa, joissa johtamiselle on paitsi asetettu selviä rajoja myös totuttu tietynlaisiin johtamisen tyyleihin ja tapoihin. Toisaalta uskonnolliset johtajat vanhoissa ja vakiintuneissakin organisaatioissa, kuten piispa Suomen evankelis-luterilaisessa kirkossa, voivat muuttaa tai pyrkiä muuttamaan organisaation rakenteita suhteessa omiin vallankäyttömahdollisuuksiinsa.

  • DSC 05221Kristologisten erimielisyyksien seurauksena Khalkedonin kirkolliskokouksessa vuonna 451 harhaoppisiksi leimattujen, ns. orientaalis-ortodoksisten kirkkojen sekä virallista ortodoksisuutta edustaneiden itäisten ortodoksikirkkojen välillä on haettu ykseyttä aktiivisesti jo yli 50 vuoden ajan. Kahden kirkkoperheen välisessä dialogissa on saavutettu hyvinkin lupaavia tuloksia, joiden lopullista hyväksymistä ja julkistamista kuitenkin vielä odotellaan.

  • SYP:n entinen pääjohtaja ja seurakunta-aktiivi Ahti Hirvonen on todennut useaan otteeseen, että kirkko on elänyt yli varojensa. Miten hän näkee tilanteen tänä päivänä, onko muutosta tapahtunut parempaan vai huonompaan suuntaan? Toisin sanoen, loppuvatko kirkolta rahat?

    Lue lisää...

  • pekka.metsouef.fiOrtodoksiset kirkot ovat uusille alueille levittäytyessään pitäytyneet vanhentuneeseen maantieteeseen. Kansalliset pyrkimykset ovat ei-historiallisella maaperällä olleet tärkeämpiä kuin kirkon ylikansallisen luonteen korostaminen. Kirkon perinteestä on sen sivuuttamisen sijaan vasta viime aikoina lähdetty etsimään ratkaisumalleja kirkollisten olojen järjestämiseksi.

  • riikonen juhaKun kansallisuusaate heräsi Suomessa 1800-luvulla, katseet kääntyivät myös ortodoksiseen kirkkoon: olisiko ortodoksinen kirkko ”kansalaiskelpoinen” muuttuvissa poliittisissa suhdanteissa? Suomen itsenäistyttyä ortodoksista kirkkoa valvottiin asetuksen suomin keinoin venäläisyyttä vastaan.

  • Jyri Komulainen Hongkongin kadullaKun tarkastellaan Vatikaanin II konsiilin jälkeistä katolista kirkkoa, kokonaiskuvan kompleksisuus täytyy pitää mielessä. Pyrin artikkelissani osoittamaan, että Vatikaanin jarrutusliikkeistä huolimatta Pietarin istuimelta annetaan varsin myönteinen viesti muiden uskontojen merkityksestä. Toivon, että lyhytkin pohdinta osoittaa katolisen kirkon olevan eturintamassa uskontojen kohtaamisen teologiassa. Siksi luterilaisten teologien on syytä seurata katolisen teologian kehitystä tällä saralla.

  • Ensimmäinen reformaation jälkeinen katolinen piispa Suomessa oli hollantilainen pappi Johannes Michael Buckx (1881–1946). Buckx ei tosin vielä ollut titteliltään Helsingin piispa, sillä vuonna 1921, jolloin hän saapui hoitamaan tehtäviään, hiippakuntaa ei vielä ollut, oli vain Suomen apostolinen vikaarikunta.

  • NousiainenYksi luterilaisen ja katolisen kirkon välinen olennainen ero liittyy pyhimyksiin. Luterilainen kirkko ei tunnusta pyhimyksiä, kun taas pyhimysten kunnioittaminen on olennainen osa katolisuutta. Tämän ajatuksen mukaisesti kiinnostuksen keskiaikaisia pyhimyksiä kohtaan pitäisi olla minimaalista nykypäivän luterilaisessa Suomessa. Näin ei kuitenkaan ole, vaan keskiaikaiset katoliset pyhimykset – erityisesti ”suomalaiset” pyhä Henrik sekä autuas Hemminki – herättävät edelleen kiinnostusta ja intohimoa maassamme.

  • SPF2 ingressiBasileios Suuri: Kuuden päivän luomistyö.Suom. Heikki Koskenniemi. Studia Patristica Fennica 2. Suomen Patristinen seura, Helsinki 2015.

  • Kirkon ja valtion suhteet ovat ajankohtaisia lukuisissa Euroopan maissa, mutta eri tavoin. Monikulttuurisuuden kohtaaminen tuottaa usein yllätyksiä.heikkila Perusteellista oikeudellisen järjestelmän uudelleenarviointia suoritetaan harvemmin.

     

     

    Lue lisää »

  • Kirkkoa ja valtiota koskevassa keskustelussa yksi kestoaihe on ollut teologikoulutuksen asema yliopistossa. Millaiseen historiaan teologian asema ilkka.huhtauef.fiyliopistossa perustuu? Mikä perustelee sen asemaa nykyään? Artikkeli valaisee valtiovallan, kirkon ja yliopistoteologian suhteissa tapahtuneita muutoksia Turun akatemian perustamisesta nykypäivään.

    Lue lisää »

  • Eeva Raunistola-Juutinen netKirkkojen maailmanneuvoston naisten ekumeeninen vuosikymmen (Ecumenical Decade of the Churches in Solidarity with Women: 1988–1998) pyrki tekemään sen, mitä sitä edeltänyt YK:n naisten vuosikymmen ei ollut kyennyt tekemään: nostamaan esiin naisen aseman kirkoissa ja synnyttämään sitä koskevaa dialogia kirkkojen keskuudessa. Minkälaisia ovat naisten ekumeenisen vuosikymmenen ortodoksiset naiskuvat?

  • Johan Bastubacka-1Historiallisista kehityskuluista ja liturgian sekä laajemmin ortodoksisen kirkon hierarkkisesta rakenteesta johtuen kirkkokansan tavanomaisin palvelukseen osallistumisen muoto ei ole ollut laulaminen, vaan liike ja eleet. Ero on suuri verrattuna niihin katolisiin ja protestanttisiin jumalanpalvelusperinteisiin, joissa yhdessä laulaminen on maallikoille tavanomainen ja tärkeä tapa osallistua liturgiseen elämään.

  • Julkinen debatti eläinten oikeuksista on nostamassa päätään muutaman vuoden hiljaiselon jälkeen. Tästä kertoo esimerkiksi suomalaisten turkistarhaajien syyskuussa 2009 lanseeraama mainoskampanja, jossa tarhaajat kutsuvat eläinaktivistien näkemyksiä propagandaksi ja vääristelyksi. He näkevät, että julkisuudessa on käyty keskustelua lähinnä tarhauksen vastustajien ehdoilla. Eläinsuojeluliitto Animalian ja Oikeuta Eläimille -järjestön edustajat puolestaan sanovat kampanjan kertovan siitä, että tarhaajat pelkäävät elinkeinonsa puolesta. Kysymykset turkistarhauksesta, eläinaktivismista ja eläinten oikeuksista ovat nostaneet julkisuudessa aika ajoin esiin myös kristinuskon ja kirkon roolin ihmisen ja eläimen suhteen rakentumisessa.

  • ktk logo 360 fin

    Kirkon tutkimuskeskus täyttää 50 vuotta.

  • Kolmen piispan, Collianderin, Kailan ja Malmivaaran johtajuus on ollut erilaista. Heidän johtajuuteensa ovat vaikuttaneet heidän omat edellytyksensä, teologinen suuntauksensa, kirkon asema ja maan yleinen poliittinen sekä kulttuurinen tilanne.

  • Religionsfriheten är en universell individuell rättighet. Vill man granska kyrka-statfrågorna i vårt eget land ur minoritetskyrkligt perspektiv är det därför edstromIInaturligt att göra det med religionsfriheten som utgångspunkt. De statliga utredningarna på 1970- och 1980-talet resulterade inte i åtgärder som skulle ha lett till hållbara lösningar i kyrka-stat frågan, en konsekvent tillämpad religionsfrihet eller de religiösa samfundens likhet inför lag. Hit hörde olikheter i kyrkornas juridiska ställning, beskattningsfrågor, begravningsväsendet, religionsundervisningen, folkbokföringen, tystnadsplikten för att nämna några. Frikyrkorna påtalade regelbundet brister i lagstiftningen, utan att dock lyckas få någon ändring till stånd.

    Läs mera »

  • Karismaattinen liike on sekä suomalaisessa että kansainvälisessä kontekstissa voimakkaimmin leviävä uskonnollinen suuntaus. Suomessa helluntailais-karismaattisten yhteisöjen määrä on kasvanut koko 1900-luvun. Viime vuosina kirkon yhteydessä elävä karismaattisuus on ollut voimakkaimmin esillä Nokia Mission toiminnan kautta. Mitä yhtymäkohtia Nokia Missiolla on herätysliikkeiden tai sosiaalisten liikkeiden kehityskaareen?

  •  mikko_ketolan_kuva
     Mikko Ketola


    Oletko tullut ajatelleeksi, että Opus Dei on
    anagrammi nimestä Oedipus? Tavalliselle ihmiselle se on vain mielenkiintoinen yhteensattuma. Mutta on olemassa laaja joukko Opus Dein arvostelijoita, joille se on taas yksi uusi todistus tämän katolisen järjestön salatusta luonteesta.
      

  • teuvo.laitilauef.fiUkrainan vuonna 2014 alkaneessa sisällissodassa vastakkain ovat maan hallitus ja Venäjän tukemat separatistit. Sodassa on Venäjän kirkon mukaan kyse ”venäläisen idän” ja ”ukrainalaisen lännen” kamppailusta. Miten sota on vaikuttanut Ukrainan ortodoksisiin kirkkoihin? Käyvätkö nekin sotaa vai pyrkivätkö kirkot kriisin ratkaisemiseen?

  • Mikko KetolaTeemanumeron otsikko kuulostaa kenties siltä, kuin luvassa olisi ajankohtainen katsaus katolisen kirkon tilaan, mutta kyse ei ole siitä. Katolisessa kirkossa toki tapahtuu jatkuvasti yhtä ja toista mielenkiintoista – eikä vähiten paavi Franciscuksen ansiosta – mutta tällä kertaa on tavoitteena valottaa suomalaisen teologian piirissä tehtävää katolisuuden tutkimusta ja sitä, mitä tutkijat pitävät erityisen mielenkiintoisena. Katolista kirkkoa tarkastellaan nyt tutkijan, ei journalistin näkökulmasta, mutta journalisti voi kyllä hyötyä paljon tämän numeron artikkeleista.

  • Tämänkertaisen teologia.fi-palvelun teemana on kirkon – tai kirkkojen – suhde valtioon. Teema on herättänyt eri aikoina kiinnostusta niin itse kirkkojen, hannu.mustakalliouef.fikansalaisten kuin tutkijoiden keskuudessa. Tälläkin hetkellä teema on ajankohtainen: vaatiihan vapaa-ajattelijoiden tammikuussa 2014 alulle panema kansalaisaloite kirkon ja valtion erottamista. Lisäksi viime aikoina on noussut esille yksittäisiä kirkon ja valtion suhteeseen liittyviä kysymyksiä, kuten ehdotukset arkipyhien siirtämisestä ja kirkkojen yhteiskunnallisten palvelujen korvaamisesta yhteisöveron sijasta budjettirahoituksella.

    Lue lisää »

  • Teologia.fi tarjoaa syksyllä 2010 lukijoilleen uuden teemakokonaisuuden, jonka aiheena on Piispan virka ja kirkollinen johtajuus. Kiinnostuksemme kohteena ei ole vain Suomen luterilainen kirkko ja sen piispat nykypäivänä ja historiassa. Seuraamme myös, miten muut kirkkokunnat – ennen muita roomalaiskatolinen ja ortodoksinen kirkko - ovat suomalaisessa ja kansainvälisessä kontekstissa toteuttaneet kirkollista johtajuutta.

  • Kotiranta IMG 2695Ortodoksisen teologian tutkimusta voi pitää hyvällä syyllä nousevana alana suomalaisen teologisen tutkimuksen piirissä. Itä-Suomen yliopiston teologian osasto on viimeisen vuosikymmenen aikana panostanut vahvasti korkeatasoiseen kansalliseen ja kansainväliseen ortodoksian tutkimukseen. Se näkyy myös tämän teemanumeron kirjoituksissa, jotka käsittelevät (I) suomalaiskansallista ortodoksisuutta, ortodoksista kirkkoa Suomen itsenäisyyden aikana ja maailmansotien jälkeen. Tärkeän osan saavat myös (II) kansainvälinen ortodoksisuus, erityisesti ortodoksisen kirkon diaspora sekä (III) ortodoksisuus dialogissa.

  • Suomalaiset yliopistot kouluttavat asiantuntijoita moniin tehtäviin, joissa vaaditaan kulttuurin ja yhteiskunnan tutkimuksen tieteenalojen osaamista. Myös akateemiset uskonnon asiantuntijat, teologian maisterit, koulutetaan yliopistoissa.

  • Viime kevään kaksi suurta kirkollista mediatapahtumaa olivat arkkipiispan ja Helsingin piispan vaalit. Sen sijaan että media sopeutuisi "kirkon logiikkaan", kirkon on sopeuduttava ja sovittauduttava mediaan, mikäli kirkko haluaa näkyä suomalaisessa julkisuudessa. Mitä tarkoittaa kirkolle se, että se on olemassa median julkisuudessa lähinnä silloin, kun kiistellään siitä, kuka kirkossa saa näkyä, mitä kirkossa saa näkyvästi edustaa ja miten tuon näkymisen tulisi tapahtua?

  • CVkuvaOpinnäytetyöni käsitteli katolisen teologin Hans Küngin ja katolisen kirkon viranomaisten välistä kiistaa vuosina 1967–1980. Küng oli tuohon aikaan yksi katolisen maailman tunnetuimpia ja luetuimpia teologeja. Hän oli tunnettu erityisesti esittämästään kritiikistään paavinvirkaa kohtaan, ja tämän vuoksi hän joutui lopulta vaikeuksiin kirkon johdon kanssa. Tutkielmassani paneuduin kyseiseen kiistaan ja selvitin, mitä siinä tapahtui ja mistä siinä oli kyse.

  •  joukon_kiiski_ing
    Jouko Kiiski 


    Suomalaisten teologien käsitykset parisuhteen kysymyksistä vaihtelevat paljon. Osa katsoo kirkon opetuksen olevan jo nykyisellään liian vapaamielistä. Osa pitää kirkon nykyistä opetusta hyvänä. Osa haluaisi uudistaa enemmän tai vähemmän kirkon virallista parisuhdeopetusta.

  • Kun herätysliikkeet nousevat uutisotsikoihin, sosiaalisessa mediassa alkaa kuhista. Ilmiö on Pohjolassa yhtä vanha kuin kansanihmisten kirjoitustaito: Kalajoen karajat1700–1800-lukujen pietistiset herätykset levisivät kansan pariin rinta rinnan kirjallisen kulttuurin kanssa. Rahvaan kirjallistuminen on noussut viime vuosina monitieteisen ja kansainvälisen tutkimuksen kohteeksi, mikä haastaa tarkastelemaan myös herätysliikehistoriaa uudesta näkökulmasta.

    Lue lisää » 

  • RHSailing13Ekumeniikan ja dogmatiikan professori Seppo A. Teinonen on jäänyt aikalaisten mieleen innostavana opettajana ja värikkäänä persoonana. Hänestä kerrotaan paljon juttuja ja hänen kääntämänsä kristikunnan klassikot ovat löytäneet myös uusia lukijoita. Ihmisenä Teinonen oli moni-ilmeinen ja hänen elämässään oli useampia murrosvaiheita. Yksi näistä oli liittyminen katoliseen kirkkoon ja muuttaminen lopullisesti Suomesta Espanjaan.

  • KejonenDenna artikel tar upp hur sexuella minoriteter har blivit bemötta i Evangelisk-lutherska kyrkan i Finland. Det nutida kyrkliga sexualetiska fältet är splittrar och diskussionerna har gått höga. Den offentliga kyrkans representanter har visat förståelse och acceptans gentemot homosexualitet. Man kunde säga att därigenom har homosexualitet tilldelats nya, från tidigare gränsdragningar avvikande betydelser. Man kan tala om en meningskamp i vilken ny öppenhet, vissa gränsdragningar och kampen om tolkningsföreträdet (vilket kan exemplifieras med indelningen kyrkans officiella vs. kyrkans lokala makt) existerar sida vid sida.

    Läs mer »

  • Elina Vuola tdkIkoni on ikkuna tuonpuoleisuuteen, mutta Jumalansynnyttäjästä puhuminen on ainakin naisille ikkuna sekä tuon- että tämänpuoleisuuteen. Ikkunan avaaminen tuo näkyviin paitsi koko ortodoksisen perinteen rikkauden myös eri-ikäisten ja erilaisten naisten koko elämän kirjon.

  • Suomen itsenäisyyden alkuvuosina tehdyillä lainsäädäntöratkaisuilla luotiin asetelma, jossa valtio tunnusti erityissuhteen kahteen uskonnolliseen mika nokelainenyhdyskuntaan, luterilaiseen ja ortodoksiseen kirkkoon. Tämä järjestely on voimassa nykyäänkin. Tässä artikkelissa kuvaan ortodoksisen kirkon ja valtion suhteiden ja niissä tapahtuneiden muutosten pääpiirteitä keisariajalta nykypäivään.

    Lue lisää »

  • Jyrki 27.6.2014Suomen ortodoksisen kirkon yhteydet Ekumeeniseen patriarkaattiin syntyivät poliittisista syistä. Myöhemmin kanoninen suojelus on kasvanut yhä suurempaan rooliin.

  • Pohjoismaissa on valtion ja luterilaisen enemmistökirkon suhteet järjestetty vuosisatojen ajan valtiokirkkojärjestelmän mukaisesti. Tämän järjestelmän juntunen hannuolennaiset piirteet ovat olleet valtiovallan sitoutuminen luterilaiseen uskontunnustukseen ja luterilaisen kansalliskirkon kuuluminen kiinteästi valtion hallintoon. Valtiokirkkojärjestelmä on säilytetty Tanskassa ja Islannissa, mutta se on laajojen valmistelujen jälkeen purettu Ruotsissa vuodesta 2000 ja Norjassa vuodesta 2008 alkaen. Kaikissa pohjoismaissa on perustuslaissa säädetty uskonnonvapaus, ja niissä toimii luterilaisten enemmistökirkkojen rinnalla lukuisia muita kirkkoja ja uskonnollisia yhteisöjä.

    Lue lisää »

  • Kun luonnosta tuli paha…

    Raamattu alkaa kertomuksella siitä, miten luonnon, maaäidin, palvelemisesta siirrytään luonnon luojaksi ymmärretyn taivaallisen isän kunnioittamiseen. Tämä on samalla kertomus siitä, miten luonto muuttui kunnioitetusta jumaluudesta Jumalan luomukseksi. Tätä luomusta kuvataan käsitteillä hyvä ja paratiisi.