Teema 2014/1: Kirkkojen suhde valtioon

  • Arkipyhät ovat nousseet uudelleen keskustelun kohteeksi. Työmarkkinakeskusjärjestöt sopivat viime syksynä käynnistävänsä neuvottelut siitä, voidaanko bjorkstrandhelatorstai ja loppiainen siirtää lauantaihin osana syntynyttä työllisyys- ja kasvusopimusta. Kirkko ilmoitti heti arkkipiispa Kari Mäkisen välityksellä, että sen kanssa ei ollut keskusteltu ja että se ei suostuisi muutoksiin. Jää nähtäväksi, miten tästä vastakkainasettelusta päästään eteenpäin.

    Lue lisää »

  • Den här artikeln redogör för hur det europeiska människorättsliga systemet ser på relationen mellan stat och religiösa samfund. Saken har varit föremål Slotteför debatt under de senaste åren. Ur ett europeiskt människorättsligt perspektiv har stater relativt vidsträckta möjligheter att organisera sina relationer till religiösa samfund på ett sätt som tar i beaktande historiska och nationella särdrag. En stat får bland annat upprätthålla närmare relationer med ett specifikt religiöst samfund så länge som den inte samtidigt diskriminerar andra religiösa samfund och den respekterar alla invånares fri- och rättigheter.

    Läs mera »

  • Kirkon ja valtion suhteet ovat ajankohtaisia lukuisissa Euroopan maissa, mutta eri tavoin. Monikulttuurisuuden kohtaaminen tuottaa usein yllätyksiä.heikkila Perusteellista oikeudellisen järjestelmän uudelleenarviointia suoritetaan harvemmin.

     

     

    Lue lisää »

  • Kirkkoa ja valtiota koskevassa keskustelussa yksi kestoaihe on ollut teologikoulutuksen asema yliopistossa. Millaiseen historiaan teologian asema ilkka.huhtauef.fiyliopistossa perustuu? Mikä perustelee sen asemaa nykyään? Artikkeli valaisee valtiovallan, kirkon ja yliopistoteologian suhteissa tapahtuneita muutoksia Turun akatemian perustamisesta nykypäivään.

    Lue lisää »

  • Religionsfriheten är en universell individuell rättighet. Vill man granska kyrka-statfrågorna i vårt eget land ur minoritetskyrkligt perspektiv är det därför edstromIInaturligt att göra det med religionsfriheten som utgångspunkt. De statliga utredningarna på 1970- och 1980-talet resulterade inte i åtgärder som skulle ha lett till hållbara lösningar i kyrka-stat frågan, en konsekvent tillämpad religionsfrihet eller de religiösa samfundens likhet inför lag. Hit hörde olikheter i kyrkornas juridiska ställning, beskattningsfrågor, begravningsväsendet, religionsundervisningen, folkbokföringen, tystnadsplikten för att nämna några. Frikyrkorna påtalade regelbundet brister i lagstiftningen, utan att dock lyckas få någon ändring till stånd.

    Läs mera »

  • Tämänkertaisen teologia.fi-palvelun teemana on kirkon – tai kirkkojen – suhde valtioon. Teema on herättänyt eri aikoina kiinnostusta niin itse kirkkojen, hannu.mustakalliouef.fikansalaisten kuin tutkijoiden keskuudessa. Tälläkin hetkellä teema on ajankohtainen: vaatiihan vapaa-ajattelijoiden tammikuussa 2014 alulle panema kansalaisaloite kirkon ja valtion erottamista. Lisäksi viime aikoina on noussut esille yksittäisiä kirkon ja valtion suhteeseen liittyviä kysymyksiä, kuten ehdotukset arkipyhien siirtämisestä ja kirkkojen yhteiskunnallisten palvelujen korvaamisesta yhteisöveron sijasta budjettirahoituksella.

    Lue lisää »

  • Suomen itsenäisyyden alkuvuosina tehdyillä lainsäädäntöratkaisuilla luotiin asetelma, jossa valtio tunnusti erityissuhteen kahteen uskonnolliseen mika nokelainenyhdyskuntaan, luterilaiseen ja ortodoksiseen kirkkoon. Tämä järjestely on voimassa nykyäänkin. Tässä artikkelissa kuvaan ortodoksisen kirkon ja valtion suhteiden ja niissä tapahtuneiden muutosten pääpiirteitä keisariajalta nykypäivään.

    Lue lisää »

  • Pohjoismaissa on valtion ja luterilaisen enemmistökirkon suhteet järjestetty vuosisatojen ajan valtiokirkkojärjestelmän mukaisesti. Tämän järjestelmän juntunen hannuolennaiset piirteet ovat olleet valtiovallan sitoutuminen luterilaiseen uskontunnustukseen ja luterilaisen kansalliskirkon kuuluminen kiinteästi valtion hallintoon. Valtiokirkkojärjestelmä on säilytetty Tanskassa ja Islannissa, mutta se on laajojen valmistelujen jälkeen purettu Ruotsissa vuodesta 2000 ja Norjassa vuodesta 2008 alkaen. Kaikissa pohjoismaissa on perustuslaissa säädetty uskonnonvapaus, ja niissä toimii luterilaisten enemmistökirkkojen rinnalla lukuisia muita kirkkoja ja uskonnollisia yhteisöjä.

    Lue lisää »

  • Suomalainen uskonnollinen kenttä on kirjavoitunut voimakkaasti kahdenkymmenen viime vuoden aikana. Uskonnollinen tarjonta näkyy kansankirkkojen eila helandertoiminnan lisäksi epävirallisten pienryhmien, yhdistysten ja rekisteröityjen uskonnollisten yhdyskuntien määrän ja niiden toiminnan kasvussa.

    Lue lisää »