Teema 2016/2: Pyhä maa

  • Det heliga landet som koncept inom religiös sionism

    Det heliga landet är ett koncept som är intimt knutet till den religiösa och etniska identiteten inom religiös sionism och inom den ideologiska bosättarrörelsen. Med inslag från mystiken förstår man den judiska existensen som knuten till detta geografiska landområde. Att återupprätta den s.k. heliga triangeln – Guds folk, Guds land och Guds lag – är en förutsättning för att frälsningen ska kunna bryta fram.

  • Intian maantiede elettynä pyhän maantieteenä

    Intia muodostaa valtavan, koko maan halki ulottuvan pyhiinvaelluspaikkojen verkoston, josta koostuu kokonaisuudessaan laaja ja monimuotoinen Intian pyhä maantiede. Sitä eivät kuitenkaan rakenna vain eri uskontoperinteiden mytologiat, vaan ennen muuta lukemattomat pyhiinvaeltajat moninaisilla uskonnollisilla käytänteillään.

  • Ju oåtkomligare, desto heligare

    ”Det heliga landet” är ett kristet begrepp, trots att Palestina inte intar någon plats i den kristna tron. Det är i judendomen som ”Det förlovade landet” utgör ett fast element i trosinnehållet. Grundläggande för denna tanke är att judarna en gång förlorade landet.

  • Mikä tekee maa-alueesta pyhän?

    Pyhyys ei ole niinkään kohteiden ominaisuus, johon sana on historian eri aikoina liitetty, vaan suhteen ominaisuus, joka vallitsee kohteen ja pyhän attribuuttia käyttävän populaation, sosiaalisen ryhmän ja yksittäisen ihmisen välillä. Mutta onko pyhän maan ajatus lopulta lainkaan uskonnollinen? Entä mitä tekemistä teologialla on maantieteen kanssa?

  • Pääkirjoitus: Pyhä maa

    Tämän teemanumeron artikkeleissa tarkastellaan sitä, miten pyhä kytkeytyy uskonnollisessa ajattelussa maahan, erilaisiin maa-alueisiin, paikkoihin ja tiloihin. Numerossa pureudutaan pyhään maahan ja luonnon pyhittämiseen, kristillisten pyhiinvaellusten kehitykseen sekä pyhän maan moniin tulkintoihin.

  • Pyhä maa ja pyhät paikat

    Elääkö nykyihminen enää paikoissa vai jonkinlaisessa virtuaalimaailmassa? Entä millä tavalla paikkoihin liittyvät pyhyyskäsitykset ohjaavat ihmisten käyttäytymistä? Tällaisia kysymyksiä on pohdittu paikan teologiassa ja ekoteologiassa.

  • Pyhä maa Vanhassa testamentissa?

    Israelia on kutsuttu pyhäksi maaksi sekä kristillisessä että juutalaisessa traditiossa. Voisi ajatella, että tradition juuret ovat vahvasti Vanhassa testamentissa − korostaahan kirjakokoelma pyhälle kansalle kuuluvaa maata. Kirjassa ei kuitenkaan puhuta pyhästä maasta, vaan käsite on syntynyt myöhemmin.

  • Pyhän kaupungin monikerroksinen topografia

    Jerusalemista on tullut kaikissa monoteistisissa uskonnoissa enemmän kuin paikka: se on myös kertomuksia, tekstiä, kuvia ja esineitä – kulttuurista ja uskonnollista muistia, johon liittyy ja joka myös generoi ihmisten kokemuksia ja mielikuvia.

  • Pyhän maan pyhyys ja pyhiinvaellus varhaiskristillisessä ajattelussa

    Jo ensimmäisten vuosisatojen aikana kristityt ovat keskustelleet siitä, ovatko Pyhä maa ja erityisesti Jerusalem pyhiä, ja jos ovat, niin miksi ja millä tavalla. Antaako pyhiinvaellusmatka Pyhälle maalle kirkon ja kristityn elämään mitään lisää? Entä onko kristittyjen läsnäolo Pyhällä maalla välttämätöntä tai toivottavaa?

  • Pyhiinvaellukset keskiajalla

    Millainen oli keskiajalla vallinnut pyhiinvaelluskäytäntö ja miten pyhiinvaellus kehittyi kristillisenä toimintana? Entä kuinka pyhiinvaellus liittyy pyhä-käsitteen ymmärtämiseen ja kokemiseen?