Teema 2008/1: Ruumiillisuus teologisessa tutkimuksessa

  •  pauliina_kainulainen_2008_ing
      Pauliina Kainulainen

     
    Kristinusko on alkulähteillään hyvin ruumismyönteinen usko. Historialliset syyt ovat kuitenkin johtaneet siihen, että tämä lähtökohta on hämärtynyt. Sen seurauksena kristillinen perinne on usein vaikuttanut pikemminkin ruumis- ja seksuaalikielteiseltä.

  •  elina_vuola_ing

    Elina Vuola
    Kuva: V. Heiskanen,
    Joensuun yliopisto
     


    Kristillinen teologia, sen symboliikka, metaforat, kieli ja liturgia, ovat tulvillaan puhetta ruumiista ja ruumiin esittämistä eri tavoin. Voisi jopa sanoa, että ruumis ja ruumiillisuus ovat kristillisen uskon ja teologian keski- tai kulminaatiopiste, alkaen kristityille niin keskeisestä uskosta paitsi inkarnaatioon myös ruumiin ylösnousemukseen.

  •  mikael_lindfelt_ing
     Mikael Lindfelt

     
    Jag visar hur idrotten i olympismen är en verksamhet, där människan genom upprepad övning och självkontroll strävar efter eurytmetisk balans mellan kropp och själ.

  •  risto_uro_ing
      Risto Uro


    Kiinnostus ruumiillisuuteen on hyvä esimerkki siitä, kuinka tutkimuksen virtaukset eivät läheskään aina kunnioita akateemisten oppituolien ympäröimiä raja-aitoja. Ruumiillisuuden tutkiminen voidaan nähdä yrityksenä voittaa länsimaista ajattelua vaivannut kahtiajako ruumiin ja hengen välillä.

  •  pyysiainen_ilkka_ing
     Ilkka Pyysiäinen


    Jumala mielletään usein enemmän tai vähemmän ihmishahmoiseksi. Teologiassa tällaista antropomorfismia on pidetty harhaanjohtavana ja Jumala nähty ruumiittomaksi mieleksi.

  •  riikka_uuksulainen_ing
     Riikka Uuksulainen


    Intiassa ihmisyhteisöt elävät monenkirjavissa mutta tarkoin säädetyissä herra ja palvelija -suhteissa. Palvelusuhteita ja -tehtäviä määrittää kunkin yhteisön puhtaus tai saastaisuus. Kastittomat ovat syntymänsä perusteella pysyvästi epäpuhtaita. Yhteisö tarvitsee heidät hoitamaan saastaiset työt ja huolehtimaan jätteistä.

  •  terhi_utriainen_ingressi

    Terhi Utriainen
    Kuva Sami Repo

     
    Miksi ihmiset käyttävät alastomuuden vertauskuvaa puhuessaan kuolemisesta? Ja miten puku liittyy uskontoon, jos joku kirjoittaa näin pohtiessaan omaa kuolemaansa: "saan riisua yltäni kaiken ihmisen vajavuuteni kuin ahtaan, likaisen puvun. Saan kahlata virran yli Hänen luokseen ja pukeutua uuteen, puhtaaseen ja valkeaan"?