Teema 2010/2: Protestantti? Reformoitu? Kalvinisti? Katsauksia reformaatioon ja reformoituun teologiaan

  • Reformaatio eli uskonpuhdistus käynnistyi tietyssä mielessä kamppailuna Raamatun kanssa. ”Yksin Raamattu” (sola scriptura) -periaate tarkoittaa samalla: ”koko Raamattu” (tota scriptura). Tämä ei tarkoita ristiriitoja harmonisoivaa raamattufundamentalismia eikä edes raamattukonservatiivisuutta vaan päinvastoin tilan antamista Raamatun moninaisille, keskenään ristiriitaisille äänenpainoille. Reformoitu teologia vierastaa luterilaisuudelle tunnusomaista ”kaanon kaanonissa” ‑ajattelua.

  • Frågan om relationen mellan Calvins etik och den kalvinistiska etiken blev aktuell genom Max Webers berömda verk Die protestantische Ethik und Geist des Kapitalismus (1904). Hos Génève-reformatoren Jean Calvin (1509–1564) hittar man den universella rätten, naturrätten, som bakgrund till det etiska övervägandet. Grunden är Guds vilja. (Artikkelin lopussa suomenkielinen tiivistelmä.)

  • Mitä on evankelikalismi? Kyseessä on hyvin monimuotoinen ilmiö, jonka katsotaan varsinaisesti syntyneen 1730-luvulla Britanniassa, mistä se nopeasti levisi Pohjois-Amerikkaan. Sillä on paljon yhteistä varhaisempien protestanttisten traditioiden kanssa. Evankelikaalisissa liikkeissä kääntymys, pyhityselämä ja kristillinen etiikka ovat empiirisiä uskon hedelmiä, joiden kautta pelastusvarmuus voidaan saavuttaa.

  • Reformoidusta näkökulmasta evankelisella teologialla on yhteiset pelastusopilliset juuret. Evankelisesta reformaatiosta voidaan puhua yksikössä, koska kaikkia neljää uskonpuhdistuksen perussuuntausta ja niiden johtavia teologeja yhdisti kehällisemmistä näkemyseroista huolimatta usko ”yksin Raamattu”, ”yksin armosta” ja ”yksin uskosta” -periaatteisiin sekä liittyminen vanhakirkolliseen perinteeseen. Dogmihistoriallisesti on merkittävää, että Muutetun Augsburgin tunnustuksen (Confessio Augustana Variata) hyväksyivät niin Melanchthon ja Luther kuin Bucer ja Calvinkin.

  • Reformaation synnyttämistä uskonnollisista virtauksista Jean Calvinin (1509-1564) ajatteluun pohjautuva reformoitu kirkkokunta on kaikkein laajimmalle levinnyt. Tämän teeman monipuoliset artikkelit jakavat ennakkoluulotonta ja uuteen tutkimukseen perustuvaa tietoa tästä tärkeästä kirkkokunnasta, sen monipuolisesta teologisesta ajattelusta sekä suuresta kulttuurisesta ja poliittisesta vaikutuksesta.

  • Euroopassa elettiin 1500-luvulla uusien ajatusten ja vaatimusten aikaa. Reformaatio oli joukko erilaisia vastauksia näihin kysymyksiin. Luterilaisuuden leviäminen pysähtyi 1540-luvulla ja se sai hyvin houkuttelevan kilpailijan, kun Jean Calvin nosti Geneven protestantismin uudeksi keskukseksi. Kalvinilaisuus levisi paljon luterilaisuutta laajemmalle. Samalla se muodostui luterilaisuutta monimuotoisemmaksi.

  • Reformoidun kristillisyyden yhteiskunnallinen vaikutus ei missään muualla ole ollut yhtä pitkäaikaista, monitahoista ja laaja-alaista kuin Yhdysvalloissa. Sen paremmin Yhdysvaltain historiaa kuin nykypäivää ei voi käsittää kunnolla ymmärtämättä reformoidun tradition vaikutusta.

  • Tässä artikkelissa tarkastellaan reformoitua kirkkoarkkitehtuuria sen varhaisista, vaatimattomista kokoushuoneista aina televisioajan megakirkkoihin.

  • Kirkot ovat usein käytännön hengellisessä elämässään lähempänä toisiaan kuin oppikeskustelujen tasolla. Viimeaikaisessa ekumeenisessa keskustelussa on painotettu, että kirkkojen spiritualiteetin yhtymäkohtien hyödyntäminen voi toimia ekumenian välineenä. Ajatukseen liittyy kuitenkin myös ongelmia: kaikki spiritualiteetit eivät ehkä ole sovitettavissa yhteen.