Sademetsää raivataan öljypalmu- ja soijaviljelmien sekä karjankasvatuksen tieltä. Kaakao- ja kahvipavun viljelyssä käytetään paikoin yhä lapsityövoimaa. Maailman kalakantoja hyödynnetään yli kestävän tason. Elintarviketurvallisuuteen ja tuotantoeläinten hyvinvointiin liittyviä skandaaleja tulee esiin säännöllisesti. Ruuantuotantojärjestelmät vaikuttavat maailman väestön aliravitsemukseen ja lihavuusepidemiaan. Raha pyörittää maailmaa ja näidenkin esimerkkien takana on yrityksiä, jotka tarvitsevat rahoitusta liiketoiminnalleen. Voiko vastuullisella sijoittamisella edistää maatalous- ja elintarvikesektorin vastuullisuutta?

Instituutionaaliset sijoittajat ovat vastuullisen sijoittamisen edelläkävijöitä

Vastuullisen sijoittamisen juuret juontavat uskonnollisten yhteisöjen harjoittamaan eettiseen sijoitustoimintaan ja näiden yhteisöjen ohjeisiin välttää sijoittamista orjakauppaan, tupakka-, alkoholi- ja aseteollisuuteen sekä uhkapeleihin.

Tänä päivänä vastuullinen sijoittaminen tarkoittaa toimintaa, jossa pyritään lisäämään sijoitusten tuottoa ja pienentämään riskejä huomioimalla sijoituksissa ympäristöön, yhteiskuntavastuuseen sekä hyviin hallintotapoihin liittyviä näkökulmia. Maatalous- ja elintarvikesektorin sijoituksissa tämä tarkoittaa muun muassa yllä mainittujen näkökulmien tarkastelua osana sijoitustoimintaa. Maatalous- ja elintarvikesektoriin sisällytetään ruoan alkutuotanto, prosessointi, jakelu ja vähittäiskauppa. Vastuullisessa sijoittamisessa ei ole kyse hyväntekeväisyydestä. Sijoittajat hakevat vastuullisilta sijoituksilta aina tuottoa.

Vastuullisen sijoittamisen edelläkävijöitä ovat institutionaaliset sijoittajat, jotka hallinnoivat suurinta osaa vastuullisesti sijoitetuista varoista. Institutionaalisia sijoittajia ovat esimerkiksi eläke- ja vakuutuslaitokset, sijoituksia hoitavat yhtiöt, kirkko sekä erilaiset säätiöt. Nämä sijoittajat vaikuttavat huomattavasti ympäristöön ja yhteiskuntaan sijoitustensa kautta. Siksi on mielenkiintoista tarkastella institutionaalisten sijoittajien mahdollisuuksia edistää maatalous- ja elintarvikesektorin vastuullisuutta.

Sijoittajat viestivät yrityksille suosimalla tai poissulkemalla

Yleisin vastuullisen sijoittamisen lähestymistapa on poissulkeminen. Tällöin sijoittaja päättää olla sijoittamatta kohteisiin, jotka eivät täytä asetettuja vastuullisuuskriteereitä. Sijoittaja voi esimerkiksi jättää salkkunsa ulkopuolelle yritykset, jotka eivät noudata yleismaailmallisia työlainsäädännön normeja. Näin lapsityövoimaa käyttävät yritykset jäävät ilman rahoitusta. Poissulkemisen kriteereinä voi olla myös esimerkiksi elintarvikkeiden hinnalla spekulointi tai ryöstökalastus.

Mahdollisia sijoituskohteita voi lähestyä myös vastakkaisesta näkökulmasta. Suosiminen ja ”toimialansa parhaat” -lähestymistavassa sijoittaja valitsee salkkuunsa vastuullisuuden saralla hyvin menestyviä yrityksiä. Tällöin vain parhaat vastuullisuuspisteet saavat yritykset päätyvät sijoittajan salkkuun.

Sijoittaja voi myös sisällyttää vastuullisuusnäkökohtien tarkastelun osaksi tavanomaista sijoituspäätösprosessia. Esimerkiksi pohtiessaan liha-alan yritykseen sijoittamista, sijoittaja voi arvioida, miten toimenpiteet ilmastonmuutoksen torjumiseksi tulevat vaikuttamaan alaan, miten mahdollinen sijoituskohde ennakoi tulevia muutoksia ja miten nämä vaikuttavat yrityksen kannattavuuteen.

Edellä esitetyillä vastuullisen sijoittamisen lähestymistavoilla ei vaikuteta suoraan yritysten päätöksentekoon. Niiden käyttö antaa kuitenkin viestin yrityksille: sijoittaja on kiinnostuneempi rahoittamaan ja omistamaan vastuullisia kuin vastuuttomia yrityksiä.

Suoraa vaikuttamista

Paremmat mahdollisuudet vaikuttaa yrityksiin on käyttää osakkeenomistajan valta-asemaa ja oikeuksia eli toimia aktiivisena omistajana. Osakkeenomistajana sijoittaja voi vaikuttaa yritykseen vaatimalla yritykseltä toimia esimerkiksi kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi, eläinten hyvinvoinnin edistämiseksi tai ravitsemuksellisten näkökohtien huomioimiseksi. Saadakseen tehokkaammin asiansa läpi, sijoittaja voi yhdistää voimansa muiden sijoittajien kanssa, ja he voivat yhdessä vaatia muutosta kohdeyrityksen toimintaan. Esimerkiksi Farm Animal Risk and Return -aloite on koonnut kymmeniä sijoittajia vaikuttamaan lihaa raaka-aineenaan käyttäviin yrityksiin, jotta antibioottien käyttöä lihan tuotannossa vähennettäisiin ja kasviperäisten proteiinilähteiden käyttöä lisättäisiin.

Toistaiseksi teemasijoittamista ja vaikuttavuussijoittamista tapahtuu vähän. Teemasijoittamisessa sijoitetaan tiettyyn vastuullisuusteemaan, esimerkiksi vastuulliseen elintarvikkeiden tuotantoon. Tällöin sijoittaja omistaa ja rahoittaa teemaan liittyviä yrityksiä.

Vaikuttavuussijoittamisessa tavoitteena on edistää kestävän kehityksen ongelmien ratkaisua ja mitata sijoitusten vaikutusta. Sijoittaja voi esimerkiksi parantaa ruuan saatavuutta kehittyvissä maissa myöntämällä rahoitusta paikallisille maatalous- ja elintarvikeyrityksille ja näin kehittää paikallista ruuantuotantoa ja sen saatavuutta.

Sijoittajilta tarvitaan pitkäjänteisyyttä

Toistaiseksi näyttö vastuullisen sijoittamisen vaikutuksista maatalous- ja elintarvikesektoriin on hyvin vähäistä. Mahdollisuuksia positiivisiin vaikutuksiin kuitenkin on. Positiiviset vaikutukset edellyttävät sijoittajilta pitkäjänteistä aktiivisuutta ja tiukkojen vastuullisuuskriteerien määrittämistä ja niiden noudattamista. Mahdollisuudet hyödyntää vastuullisen sijoittamisen lähestymistapoja eri omaisuusluokissa ovat erilaisia. On helppo ymmärtää, että toimiminen osakkeenomistajana pörssiyrityksessä on luonteeltaan erilaista kuin indekseihin tai joukkovelkakirjalainoihin sijoittaminen. Onneksi kaikissa tapauksissa vastuullisuusnäkökulmien huomioiminen on mahdollista.

wanhalinna viivi 120x162ETM, MMM Viivi Wanhalinna

 

Kirjoittaja Viivi Wanhalinna on elintarviketieteiden ja maatalousekonomian maisteri ja työskennellyt monitieteellisessä, Responsible Investment and the Food Industry – Socio-ethical Reflections -projektissa, teologisessa tiedekunnassa vuosina 2016-2018. 

 

Kirjallisuutta:
Eurosif. 2016. European SRI study 2016. Haettu sivuilta http://www.eurosif.org/wp-content/uploads/2016/11/SRI-study-2016-HR.pdf 4.12.2018.

Louche, C., Ethical Investment - Processes and mechanisms of institutionalization in the Netherlands1990-2002. Väitöskirja, Erasmus University Rotterdam

United Nations supported Principles for Responsible Investment. 2018. About the PRI: What is responsible investment? Haettu sivuilta https://www.unpri.org/pri/what-is-responsible-investment 4.12.2018.

Galaz, V., Gars, J., Moberg, F., Nykvist, B. & Repinski, C. 2015. Why ecologists should care about financial markets. Trends in Ecology & Evolution, 30(10), ss. 571-580.

Farm Animal Risk and Return (FAIRR). 2018. Haettu sivuilta http://www.fairr.org/investor-engagements/ 4.12.2018.