Ei jumalhallitsijaa, ei valittua kansaa mutta pyhä lippu - teologian opiskelijoiden ajatuksia Suomesta pyhänä isänmaana

“Onko yhteiskuntamme pyhä?” Tällä otsikolla minulla oli mahdollisuus pitää dosenttiluennot keväällä 2010 Helsingin yliopiston teologisessa tiedekunnassa.

Tarkastelun kohteena oli suomalainen yhteiskunta. Teoreettisena lähtökohtana oli alkujaan Yhdysvalloissa löydetty uskonnon muoto civil religion. Itse olen tottunut käyttämään siitä käännöstä yhteiskuntauskonto. Yleisemmäksi käännökseksi on näköjään tullut kansalaisuskonto.

Yksi paljon viljelty uskonnon tutkimuksen muoto on ollut uskonnon ulottuvuuksien etsiminen. Ulottuvuuksia ovat olleet muun muassa rituaalinen ja tiedollinen ulottuvuus. Yhdysvaltalainen tutkija Robert C. Wimberley löysi yhteiskuntauskollisuus-ulottuvuuden. Samanlaisen ulottuvuuden löysivät ohjaamani opiskelijat pro gradu -töissään Suomesta.

Kysely teologian ylioppilaille

Dosenttiluentojani varten tein toukokuussa 2009 e-lomakekyselyn edellisenä syksynä opintonsa aloittaneille teologian opiskelijoille. Otin kohteeksi ensimmäisen vuosikurssin. Halusin nimittäin muodostaa ryhmän, johon tiedekunnan opetus ei ollut ehtinyt vielä kovin paljon vaikuttaa.

Kyselyä varten kehitin Wimberleyn kysymyksistä Suomeen sovellutun version. Sen väitteet olivat seuraavat:

  • Suomen lippu on pyhä.
  • Voimme nähdä Jumalan vaikutuksen Suomen kansan historiallisissa vaiheissa.
  • Suomen tasavallan presidentin valta tulee Jumalalta.
  • Suomen kansalla on tasa-arvoiset Jumalan antamat oikeudet elämään, vapauteen ja onnen etsintään.
  • Suomen yhteiskuntajärjestys on Jumalan tahdon mukainen.

Näihin väitteisiin lisäsin vielä yhden. Sen pohja oli ruotsalaisen Jørgen Straarupin tutkimuksen tuloksissa. Se kuului: Suomen kansalla on erityissuhde Jumalan kanssa.

Opiskelijoita pyydettiin vastaamaan, olivatko he väitteistä täysin tai jokseenkin samaa mieltä vai täysin tai jokseenkin eri mieltä vai eivätkö he osanneet vastata.

Vastaajia oli 99 opiskelijaa. Vastausprosentin määrittäminen oli vaikeaa. Uusia ylioppilaita otettiin syksyllä 201. Näin ollen vastausprosentti olisi ollut 50. En tiennyt, kuinka monta aktiivista opiskelijaa oli vielä mukana toukokuussa 2009. Ei voi myöskään tietää, kuinka monta oli kurssin postituslistalla.

Edustavuuden todistaa erinomaiseksi se, että kun kurssille otetuista miehiä oli 36 % ja naisia 64 %, vastaajista naisia oli 64 ja miehiä 35.

Uskonto liitetään lippuun ja kansakunnan historiaan

Kristinuskon tulevaisuutta käsittelevässä kirjassaan englantilainen Davin Martin kertoo, miten Suomessa on onnistettu yhdistämään kaksi maallistumisen muotoa. Toisaalla oli voimakas nationalismi, joka liittyi luterilaiseen kirkkoon ja jota papisto oli ahkerasti edistänyt, varsinkin Venäjän uhan aikoina. Toisaalla oli erittäin sisäänpäin kääntynyt muoto henkilökohtaista uskontoa, joka liittyi kirkkoon varsin nimellisesti tai joka oli aktiivinen herätysliikkeissä.

Tämä tausta on hyvä pitää mielessä tarkasteltaessa nuorten teologien asenteita. Heistä enemmistö liittää Suomeen uskonnollisia merkityksiä. Yli puolet oli samaa mieltä lipun pyhyydestä ja Jumalan vaikutuksen näkymisestä historiassa (58 ja 57 %).

Keskiarvoilla mitaten järjestykseksi tuli 1. vaikutus historiassa, 2. lippu, 3. tasa-arvo, 4. yhteiskuntajärjestys, 5. presidentin valta ja 6. erityisasema. Viimeisen väitteen kanssa oli samaa mieltä vain 6 %.

Nuori teologipolvi osoittautui kansainvälisesti ajattelevaksi. Ajatus jonkin maan tai kansan erityisasemasta suhteessa Jumalaan tuli vahvasti torjutuksi. Samoin torjuttiin käsitys presidentistä jumalhallitsijana, ajatus, joka on ollut vahva kautta historian. Esimerkiksi yhdysvaltalaisista kolme neljäsosaa on ajatellut presidentin vallan tulevan Jumalalta. Teologian ylioppilaille tämä väite oli toiseksi torjutuin, 67 % oli siitä eri mieltä. Nuorille suomalaisille presidentin valta tulee kansalta.

Miehet yhteiskuntauskonnollisempia kuin naiset

Miehet osoittautuivat naisia yhteiskuntauskonnollisemmiksi kokonaisuudessaan ja yksittäisten kysymysten osalta. Ainoastaan lipun osalta heidän keskiarvonsa oli sama kuin naisten. Kaikkein korkein väitteen hyväksyminen oli 74 %. Se osuus miehistä näki Jumalan vaikutusta Suomen kansan historiallisissa vaiheissa.

Myös samanmielisyyden järjestys oli naisilla eri kuin miehillä. Miehillä tärkeintä oli Jumalan vaikutus historiassa, naisilla taas lipun pyhyys. Itse ajattelen, että miesten kantoihin ovat saattaneet vaikuttaa varusmiespalveluksen oppitunnit tai isien ja isoisien puheet. Naisilla Jumalan vaikutus tasa-arvoisiin mahdollisuuksiin oli presidentin valtaa tärkeämpi.

Taulukko. Miesten ja naisten väitteiden kannatusjärjestys keskiarvojen perusteella asteikolla 1 - 5.

miesten järjestys keskiarvo naisten järjestys keskiarvo

1 historia

2 lippu

3 oikeudet

4 presidentti

5 yhteiskuntajärjestys

6 erityissuhde

3.9

3.3

3.2

2.8

2.5

1.8

1 lippu

2 historia

3 oikeudet

4 yhteiskuntajärjestys

5 presidentti

6 erityissuhde

3.3

3.2

3.0

2.3

1.9

1.7

Pappi on yhä yhteiskuntauskonnollinen toimija

Suomen luterilaisen kirkon papilla on edelleen erilaisissa yhteiskunnallisissa rituaaleissa rooli yhteiskuntauskonnollisena toimijana. Rituaaleja ovat muun muassa paikalliset vuosipäivien vietot, itsenäisyyspäivän jumalanpalvelukset ja muut tapahtumat sekä kutsunnat. Nämä tehtävät tulevat papille Martinin kertomasta syystä siitä riippumatta, millainen hänen persoonallinen uskonnäkemyksensä tai uskonnollinen ryhmänsä on. Kysely antaa tietoa siitä, millaisista lähtökohdista he valmistautuvat kohtaamaan nämä tilanteet.

 

LampinenKirjoittaja Tapio Lampinen on Helsingin yliopiston dosentti, jonka erikoisaloihin kirkkososiologiassa on kuulunut uskonnon ja politiikan suhde. Pyhää valtiota hän tutki jo vuonna 1971 valmistuneessa valtiopäiväsaarnoja käsitelleessä pro gradu -tutkielmassaan. Kiinnostus aiheeseen syventyi Luterilaisen maailmanliiton projektissa World-Wide Civil Religion. Virkaa tekevänä professorina Lampinen ohjasi lukuisia yhteiskuntauskontoa selvittäneitä pro gradu -tutkielmia. Jäätyään eläkkeelle 2003 hän on vuosittain pitänyt dosenttiluentoja kirkkososiologian ja käytännöllisen teologian alalta.

 

Kävijäkysely

Kehitämme Teologia.fi-palvelua. Vastaamalla lyhyeen kyselyyn autat meitä onnistumaan paremmin! Arvomme vastanneiden kesken palkinnoksi Kirjapajan kolme teosta kattavan lahjapaketin.

Vi utvecklar webbplatsen Teologia.fi. Svara på en korta enkäten och hjälp oss att lyckas bättre! Vi lottar ut ett bokpaket som innehåller tre böcker från Kirjapaja bland dem som svarat på enkäten.

Vastaa kyselyyn

Svara på enkäten