TM Elisa Uusimäki väittelee 19.10.2013 Helsingin yliopiston teologisessa tiedekunnassa aiheesta "Turning Proverbs towards Torah: 4Q525 in the Context of Late Second Temple Wisdom Literature" (Sananlaskut kääntyy kohti Tooraa: 4Q525 myöhäisen Toisen temppelin ajan viisauskirjallisuuden asiayhteydessä).

Uusimäen väitöskirja on ensimmäinen perusteellinen tutkielma Qumranista löydetystä viisaustekstistä 4QAutuaaksijulistukset (4Q525). Löytöpaikastaan huolimatta 4Q525 ei sisällä Qumranin liikkeeseen yhdistettyjä piirteitä, vaan se juontaa todennäköisesti juurensa toisen vuosisadan eKr. viisauspiireihin Juudeassa.

Käsikirjoitus 4Q525 tarjoaa merkittävää aineistoa varhaisen juutalaisuuden viisausperinteen ymmärtämiseksi:
− Ensinnäkin se valaisee viisauden ja Tooran rajapintoja ja sitä henkistä ilmapiiriä, jossa ne lopulta samastettiin toisiinsa, Uusimäki toteaa. Lisäksi käsikirjoitus kuvastaa Toora-keskeisen viisauskirjallisuuden hengellisiä ja sosiaalisia tehtäviä.

Tuoreen väitöksen mukaan 4Q525 tulisi ymmärtää osana laajempaa Sananlaskuihin liittyvää kirjallista perinnettä:
− Myöhäisellä Toisen temppelin ajalla ei ollut olemassa suljettua kaanonia ja erityisesti niin sanottujen ”kirjoitusten” (ketuvim) asema oli epävakaa. Sananlaskujen kirjan lukuja 1–9 tulkitseva 4Q525 nähtiin todennäköisesti osana kirjoitusten kasvavaa kokoelmaa. Sananlaskujen kirjan arvovaltaisuus kasvoi vähitellen. 4Q525 osoittaa, että sitä pidettiin vähintäänkin tulkinnan arvoisena. Uudelleen kirjoittamalla Sananlaskujen lukuja 1–9 haluttiin osoittaa niiden merkitys ajanlaskun taitteen juutalaiselle viisausopetukselle sekä mahdollisesti jopa tuottaa vaihtoehtoinen johdanto-osuus Sananlaskujen kirjan opetukseen, Uusimäki arvio.

Kokonaisuudessaan 4Q525 on Uusimäen mielestä runsassisältöinen esimerkki useista Toisen temppelin ajan juutalaisessa viisaustraditiossa tapahtuneista muutoksista:
− Teoksesta heijastuva Toora-orientoitunut ja eskatologisia vivahteita sisältävä maailmankuva poikkeaa merkittävästi melko yleisinhimillisestä varhaisimmasta heprealaisesta viisaudesta. Yhtäältä teksti heijastaa Sananlaskujen perinteen vastaanottoa ja uudelleentulkintaa viimeisillä vuosisadoilla eKr., toisaalta se kutsuu tarkastelemaan runollisessa kirjallisuudessa ilmeneviä uudelleenkirjoitusprosesseja, jotka ovat saaneet vasta vähän huomiota tutkimuksessa.

Väitöstutkimuksessa on sovellettu historiallis-kriittisten metodien ohella kirjallisuus- ja sosiaalitieteiden menetelmiä.

Vanhan testamentin eksegetiikan oppiaineeseen lukeutuva väitöstilaisuus järjestetään 19.10 2013 klo 10.00 Helsingin yliopiston päärakennuksessa (Aud. XII), osoitteessa Unioninkatu 34.

Vastaväittäjänä tilaisuudessa toimii professori George J. Brooke, (University of Manchester, UK), ja kustoksena professori Martti Nissinen Helsingin yliopiston teologisesta tiedekunnasta.

 

Väitöskirjan tiivistelmä on luettavissa E-thesis -palvelussa: https://helda.helsinki.fi/handle/10138/40829

Väittelijän yhteystiedot: Elisa Uusimäki, s-posti: elisa.uusimaki (at) helsinki.fi

 

Lisätietoja Helsingin yliopiston teologisen tiedekunnan tulevista väitöksistä osoitteessa: http://www.helsinki.fi/teol/tdk/tiedotteet/vaitos.htm