TM Hanna Tervanotko väittelee 9.3.2013 Helsingin yliopiston teologisessa tiedekunnassa aiheesta "Denying Her Voice. The Figure of Miriam in Ancient Jewish Literature."

Tervanotkon tutkimuksessa analysoidaan Mirjam-hahmoa, joka esiintyy Toisen temppelin ajan (587 eaa. n.135 jaa.) juutalaisessa kirjallisuudessa. Mirjam on myös yksi Vanhan testamentin (VT) tunnetuimmista naishahmoista.

Aiemmasta VT:n sisältämiin viitteisiin keskittyneestä tutkimuksesta poiketen Tervanotko selvittää väitöskirjassaan hahmon tulkintaa sekä kehitystä huomioiden kaikki Mirjam-hahmoa käsittelevät tekstit varhaisessa juutalaisessa kirjallisuudessa.

Kaiken kaikkiaan eri aikakausien tekstit osoittavat, että kuva Mirjamista on muuttunut eri aikoina. Eräät tekstit korostavat Mirjamia merkittävänä hahmona, kun taas toisista Mirjam on pyyhitty miltei täysin pois.

− Näyttääkin siltä, että eri juutalaiset ryhmät tulkitsivat Mirjam-hahmoa omista lähtökohdistaan käsin eri tavoin, Tervanotko arvioi.

Naisten aseman kannalta tutkimus paljastaa kaksi toisistaan poikkeavaa tulkintaa. Ensinnäkin naisia kuvattiin harvoin itsenäisesti:
− Mirjamin keskeinen rooli on olla Mooseksen sisar, ja se, ettei VT kerro mitään Mirjamin omasta perheestä, on saatettu kokea kiusallisena. Niinpä eräät myöhäisemmät tekstit täydentävät tätä aukkoa tuomalla traditioon mukaan Mirjamin puolison ja jälkeläiset. Toisaalta eräät tekstit vastaavasti korostavat Mirjamin profeetallista roolia. Näin ollen vaikuttaa siltä, että naisten profetia tai ylipäänsä ajatus, että naiset saattoivat kommunikoida Jumalan kanssa, ei ollut vieras antiikin juutalaisessa maailmassa, Tervanotko pohtii.

Tutkimuksellisesti entistä laajemman materiaalin tasapuolinen huomioon ottaminen avasi Tervanotkolle uusia näkökulmia kirjallisiin traditioiden tulkintaan ja loi samalla kattavamman kuvan Mirjam-hahmosta esimerkkinä naisten asemasta juutalais-kristillisessä maailmassa.

Näillä tuloksilla on taas kosketuspintaa myös nyky-yhteiskuntaan, jossa yhä keskustellaan naisten oikeuksista.
− Tässä keskustelussa historian ymmärtämisellä sekä sen tiedostamisella, miksi jotkut kirjalliset perinteet ovat valikoituneet keskeisemmiksi kuin toiset, on merkittävä rooli, Tervanotko huomauttaa.

Vanhan testamentin eksegetiikan oppiaineeseen lukeutuva väitöstilaisuus järjestetään 9.3.2013 kello 10.00 Helsingin yliopiston päärakennuksessa (Auditorium XII), osoitteessa Unioninkatu 34.

Vastaväittäjänä tilaisuudessa toimii Prof. Sidnie White Crawford (University of Nebraska-Lincoln, USA) ja kustoksena professori Martti Nissinen Helsingin yliopiston teologisesta tiedekunnasta.

Väitöskirjan tiivistelmä on luettavissa E-thesis -palvelussa: https://helda.helsinki.fi/handle/10138/38292

Väittelijän yhteystiedot: Hanna Tervanotko, puh. 040 560 8352 tai +32 475 23 56 89, s-posti: hanna.tervanotko (at) helsinki.fi

Lisätietoja Helsingin yliopiston teologisen tiedekunnan tulevista väitöksistä osoitteessa: http://www.helsinki.fi/teol/tdk/tiedotteet/vaitos.htm

4.3.2013