TM Päivi Vähäkangas väittelee 6.10. Helsingin yliopiston teologisessa tiedekunnassa aiheesta "Rejection and Reception of Philosophy in the Letter of Eugnostos (NHC III,3 and V,1) and Pseudo-Clementine Recognitions".

Vähäkankaan väitöskirja käsittelee toisen ja kolmannen vuosisadan varhaiskristillistä väittelyä siitä, mikä on todellista tietoa, kenen hallussa se on ja miten sekä minkä välityksellä tieto on mahdollista saavuttaa.

Tutkimuksessa vertaillaan kahta varhaiskristillistä suuntausta juutalaiskristillisen (Recognitions) ja gnostilaisen (Eugnostos) lähdetekstin kautta. Kyseisistä teksteistä 300-luvulle ajoittuva Recognitions kuuluu ns. pseudokleemensiläiseen kirjallisuuteen, ja se kertoo apostolien lähetysmatkoista, varhaisen kirkon historiasta ja on erityisen kiinnostunut oikeasta opetuksesta ja tavasta elää. Eugnostos on puolestaan toiselta vuosisadalta peräisin oleva uskonnollisfilosofinen tutkielma, jossa kuvaillaan taivaallisen maailman kehittymistä Alkuisästä aina viimeisiin taivaallisiin olentoihin asti. Sitä luettiin etenkin gnostilaisten kristittyjen piirissä.

Perinteisesti edellä mainittujen teosten edustamien suuntausten teologiaa on pidetty toisistaan suuresti eroavana. Vähäkankaan mukaan juutalaiskristillisen ja gnostilaisen lähdetekstin lukeminen rinnakkain kuitenkin osoittaa, että Jumalaa ja pelastusta koskevissa avainkysymyksissä molemmat traditiot tulkitsevat omaksumaansa platonilaista ajattelua hämmästyttävän samansuuntaisesti.
− Tämä osoittaa, että rajat keskenään auktoriteettiasemasta kilpailevien varhaiskristillisten suuntausten välillä eivät olleet selkeitä, vaan erilaisia ajattelumalleja lainailtiin puolin ja toisin, Vähäkangas arvioi.

Lähtökohdiltaan ja tyylilajeiltaan hyvin erilaisia lähdetekstejä yhdistää huoli filosofian vaikutusvallasta. Molemmat torjuvat filosofian ja filosofit yksiselitteisesti ja samalla tavoin: ensin ne osoittavat, millä tavoin filosofit ovat erehtyneet ja sen jälkeen kertovat, mikä on totuuden lähde.
− Avoimesta filosofian kritiikistään huolimatta Eugnostos ja Recognitions nojaavat vahvasti keskiplatonilaiseen ajatteluun ja käsitteistöön erityisesti kahden keskeisen kysymyksen osalta: millainen on Jumala ja miten ihminen pelastuu, Vähäkangas toteaa.

Uuden testamentin eksegetiikan oppiaineeseen lukeutuva väitöstilaisuus järjestetään 6.10. kello 10 Helsingin yliopiston päärakennuksessa (auditorium XII), osoitteessa Unioninkatu 34.

Vastaväittäjänä tilaisuudessa toimii professori Nicole Kelley (Florida State University) ja kustoksena Gnostilaisuuden ja varhaiskristillisen kirjallisuuden professori Antti Marjanen Helsingin yliopiston teologisesta tiedekunnasta.

Väitöskirjan tiivistelmä on luettavissa E-thesis -palvelussa: https://helda.helsinki.fi/handle/10138/36778

Väittelijän yhteystiedot: paivi.vahakangas (at) helsinki.fi

Lisätietoja Helsingin yliopiston teologisen tiedekunnan tulevista väitöksistä osoitteessa: http://www.helsinki.fi/teol/tdk/tiedotteet/vaitos.htm