Jo viime vuonna Vatikaanin ja Israelin suhteita nousi hiertämään Jerusalemissa sijaitsevassa Yad Vashemin holokaustimuseossa oleva Pius XII:n kuva, jonka teksti kertoo paavin jättäneen protestoimatta natsien juutalaisvainoja. Yad Vashem on "pakollinen" kohde kaikille Israelissa vieraileville valtionpäille eikä paavikaan voi jättää sitä täysin ohjelmastaan. Pius XII:ta koskevan kiistanalaisen kuvatekstin vuoksi paavin on kuitenkin tarkoitus vierailla vain museon yhteydessä olevalla muistomerkillä, ei itse museossa.

Onko "vaiennut paavi" pohjimmiltaan legenda?

Vatikaanin ja monien historioitsijoiden mielestä Yad Vashemin edustama kanta perustuu enemmän ennakkoluuloihin kuin tuoreimpaan tutkimukseen. Käsitys vaienneesta paavista on puolustajien mukaan pohjimmiltaan kommunistisen propagandan tuotetta, niin sanottu musta legenda. Sen tunnetuin ilmentymä heidän mukaansa on ollut saksalaisen näytelmäkirjailija Rolf Hochhuthin näytelmä Sijainen, jota Helsingin teattereissakin esitettiin 1963-1965.

Vuosien varrella Pius XII:n arvostelussa on ollutkin paljon ideologista sivumakua ja ennakkoluuloja katolista kirkkoa kohtaan, mutta kiihkeimmät paavin puolustajat ovat olleet omalla laillaan yhtä sokeita. Heidän mielestään paavin sodanaikaisissa toimissa ei ole mitään arvosteltavaa. Paavin nostaminen täysin arvostelun yläpuolelle on kuitenkin epärealistista, sillä kriitikoiden joukossa on ollut useita vakavasti otettavia ja kiihkottomia historiantutkijoita, jos kohta joukkoon on mahtunut myös yksipuolisia moralisoijia.

On epätodennäköistä, että kumpikaan osapuoli tulisi saamaan omalle kannalleen ratkaisevia todisteita Vatikaanin arkistoista, jotka ovat Pius XII:n osalta vielä suljettuina tutkijoilta. Suuri osa sodanaikaisesta Vatikaanin diplomaattisesta kirjeenvaihdosta tosin on jo julkaistu 11-osaisena dokumenttikokoelmana. Sen julkaiseminen aloitettiin Hochhuthin näytelmän vuoksi ja tarkoitus oli dokumenttien avulla osoittaa paavin arvostelijoille näiden olevan väärässä. Lopullista ratkaisua tämä kokoelma ei kuitenkaan kiistaan tuonut.

Väitetyn salaisen asiakirjan löytyminen puolustaisi Pius XII:n toimia 

Oikeastaan ainoa dokumentti, joka voisi kääntää Pius XII:n arvostelijoiden päät, olisi paavin allekirjoittama määräys juutalaisten suojelemisesta ja piilottamisesta kirkon rakennuksiin sodan loppuvaiheissa, jolloin Italia oli Saksan miehittämänä. Tällaisen asiakirjan olemassaolosta on paljon puhuttu. Monet ovat väittäneet sellaisen sodan aikana nähneensäkin, mutta julkisuuteen sitä ei kuitenkaan ole päätynyt. On tietenkin mahdollista, että sellaisen määräyksen hallussapitoa pidettiin niin vaarallisena, että sitä ei uskallettu säilyttää lukemisen jälkeen. Arkistosta voisi kuitenkin olettaa löytyvän joitakin viitteitä määräyksen olemassaoloon. Pius XII:n paaviuskauden aineistojen vapautumiseen saattaa kuitenkin mennä vielä vuosikausia.

Working towards the pope?

On kuitenkin toinenkin selitysmahdollisuus, jolle löytyy paralleeli holokaustin toimeenpanosta. Hitlerin allekirjoittamaa määräystä juutalaisten joukkomurhasta ei ole löytynyt. Tämä ei kuitenkaan merkitse sitä, että Hitler olisi ollut sitä vastaan, päinvastoin. Maineikas englantilainen Hitler-tutkija Ian Kershaw on todennut, että tässä asiassa natsit eivät edes tarvinneet suoria määräyksiä, sillä yleisesti tiedettiin, mitä Hitler juutalaisista ajatteli ja heidän varalleen suunnitteli. Natsit toimivat käytännössä tämän mukaan, ja Kershaw kuvaa tätä itseohjautunutta prosessia termillä "working towards the Führer".

Samalla tavalla voisi ajatella katolisen kirkon pappien, sääntökuntalaisten ja maallikoiden toimineen sodanaikaisessa Italiassa. Pohjana on tietenkin voinut olla paavin suullinen määräys, jota on levitetty määrätietoisesti. Mutta yhtä lailla voi olla kyse siitä, että juutalaisten suojelemisen ajateltiin olevan joka tapauksessa paavin harras toive, ja asiassa toimittiin lopulta aivan omavaltaisesti, ilman varsinaisia ohjeita. Katoliseen kirkkoon sovellettuna Kershawin luoma käsite kuuluisi nähdäkseni "working towards the Pope". Olisiko tämä kenties sekä Pius XII:n puolustajille että kriitikoille kelvollinen selitys?

Artikkelin laajempi versio julkaistaan sanomalehti Kalevassa 13.5.2009.

Yleisen kirkkohistorian dosentti Mikko Ketola toimii Suomen Akatemian Kirkko, sota ja totalitarinismi -hankkeen projektijohtajana.

 

Valokuva: Wikipedia