Suomalaiset määrittelevät itsensä mieluiten kristityiksi (68 %) tai suomalaisiksi perusluterilaisiksi (56 %). Yli kolmasosa suomalaisista uskoo, ettei uskonkäsityksiä voi todistaa eikä eri uskontojen oppien totuudellisuutta kannata vertailla. Kirkon tutkimuskeskuksen keväällä teettämässä kyselyssä haastateltiin yli 4 000 suomalaista.  

Lähes neljäsosa suomalaisista uskoo, että kaikki uskonnot opettavat samaa ikuista totuutta. Naisista näin ajattelee 28 ja miehistä 18 prosenttia.

Noin seitsemäsosa suomalaisista uskoo lisäksi, että kaikissa uskonnoissa on jossakin määrin totuutta, samalla kun täydellisimpänä totuuden voi löytää yhdestä uskonnosta. Joka seitsemännen (15 %) mielestä uskonnot sisältävät tärkeitä inhimillisiä arvoja, vaikka ne pohjautuvat epätosiin uskomuksiin.

Vain kuusi prosenttia uskoo totuuden löytyvän vain yhdestä uskonnosta. Vielä harvemmat eli vain noin nelisen prosenttia ihmisistä pitää uskontoja epätosina ja ihmisille haitallisina uskomuksina. Nämä äärinäkemykset ovat tavallisempia miesten kuin naisten parissa ja yleisimpiä 15-24 -vuotiaiden keskuudessa. Uskontokriittinen ajattelu on yleisempää pääkaupunkiseudulla, Turussa ja Tampereella, joissa noin kuusi prosenttia ajattelee näin.  

Itsensä määrittelee fundamentalistiksi vain joka sadas suomalainen. Uskonnollisesti konservatiiviksi mieltää itsensä vain kahdeksan prosenttia vastaajista. Vakaumukselliseksi ateistiksi määrittelee itsensä noin viisi prosenttia suomalaisista.

Kirkon tutkimuskeskuksen tammi-maaliskuussa teettämään kyselyyn vastasi 4 004 suomalaista. Kyselyn toteutti MDC RISC International Oy.

Avoimuus henkisyyteen on kasvanut

Luottamus uskontoon ja avoimuus henkisyyttä kohtaan näkyvät vaihtoehtoisten uskomusten kannatuksessa. Vajaa viidesosa suomalaisista uskoo, että olemme lähestymässä kokonaan uutta aikakautta, jolloin henkiset arvot korostuvat ja aineelliset menettävät merkitystään. Näkemys on yleisempi naisten keskuudessa. Yli 45-vuotiaista naisista joka neljäs on tätä mieltä.

Usko uuteen, henkisyyden leimaamaan aikaan liittyi alkuaan new age -virtauksiin. Kyselyn mukaan new age -henkisten uskomusten kannatus on varsin laajaa nyky-Suomessa. Kirkkoon instituutiona suhtaudutaan sen sijaan epäillen. Yli neljäsosa suomalaisista yhtyy käsitykseen, jonka mukaan kirkko on historiansa aikana salannut Jeesuksen elämään ja opetukseen liittyviä asioita (27 %). Käsitys voi selittää joidenkin kirjojen, esimerkiksi Dan Brownin menestysdekkarin "Da Vinci -koodi" suosiota. Kirkkokriittinen käsitys on tavallisempi miesten kuin naisten keskuudessa.

New age -henkisyydelle luonteenomaisten uskomusten suosio on kaikkiaan säilynyt vahvana. Kaksi viidestä (39 %) uskoo, että unet ennustavat joskus tulevaisuutta. Yli kolmasosa ihmisistä (37 %) on samaa mieltä väitteestä, jonka mukaan jotkut vaihtoehtohoidot ovat vähintään yhtä tehokkaita kuin koululääketieteen menetelmät. Lähes viidesosa (18 %) on sitä mieltä, että astrologian avulla voidaan selvittää ihmisen persoonallisuuteen vaikuttavia tekijöitä. Huomattavasti harvempi (8 %) kuitenkin ajattelee, että astrologialla voidaan myös ennustaa ihmisten tulevaisuutta.

Uskontoteologiaa tutkineen dosentti Jyri Komulaisen mukaan kirkon läsnäolon merkitys kriisin hetkellä Jokelassa on sopusoinnussa asennetutkimuksen kanssa. Luterilainen kirkko toimii suomalaisena henkisyyden tukijana ja ilmentäjänä. Tutkimuksessa paljastuneet ajatukset uskontojen yhteismitattomuudesta tai samuudesta kytkeytyvät Komulaisen mukaan helposti ajatukseen, että eri kulttuureissa eri uskonnot hoitavat vastaavaa tehtävää.

"Ajatus siirtymisestä henkisempään aikaan saattaa myös vahvistua Jokelan jälkipuinnin myötä. Monissa puheenvuoroissa on jo kritisoitu materiaalisia ja teknisiä arvoja. Uhkat ovat kasvaneet, mutta samalla henkiset ja yhteisölliset arvot korostuvat", arvioi Komulainen.


LISÄTIETOJA:

Tutkimukseen liittyvää grafiikkaa löytyy verkko-osoitteessa http://evl.fi/ajankohtaista > Mediapalvelu > Materiaalit

* Tutkija Kimmo Ketola, Kirkon tutkimuskeskus puh. (03) 3123 3454 tai 040 570 1166
* Uskontoteologian asiantuntija, dosentti Jyri Komulainen, Helsingin yliopisto, puh. 050 304 6379 tai jyri.komulainen ät helsinki.fi
* Uskontokasvatussihteeri Pekka Y. Hiltunen, Kirkkohallitus, puh. (09) 180 2425, pekka.hiltunen ät evl.fi

 

teksti: Kirkon tiedotuskeskus