Juhannuksena syödään, juodaan ja tanssitaan. Miten niihin liittyy Johannes Kastaja? Mikäli juhannusperinteiden ja Johannes Kastajaan liittyvät erikoisuudet mietityttävät, katso alta linkit oheislukemisen pariin.

apilat ladon seinalla jon flobrant unsplashKuva: Jon Flobrant/ Unsplash.

Mistä nimi ja ajankohta?

Juhannus on nimetty Johannes Kastajan vanhan suomalaisen ääntämistavan mukaan. Kansankielellä on puhuttu myös mittumaarista, mikä on väännös ruotsinkielen keskikesää tarkoittavasta midsommar-sanasta.

Aina nämä kaksi, Johannes Kastajan juhla ja keskikesä, eivät ole menneet kalenterissa yksiin.

Kesäpäivänseisaus eli vuoden pisin päivä ajoittuu juhannusaatolle 21. kesäkuuta. Ajankohta alkaa vuodesta 2024 vaihdella kesäkuun 20. ja 22. päivän välillä, kertoo tähtitieteilijä Asko Palviainen Helsingin yliopiston Almanakkatoimistosta

Myös juhannuksen ajankohta vaihtelee vuosittain. Juhannusta vietettiin Suomessa vuoteen 1954 asti arkipyhänä aina 24. päivä kesäkuuta. Työmarkkinajärjestöjen aloitteesta se siirrettiin vuonna 1955 kesäkuun 19. päivää seuraavaan lauantaihin. Arkipyhien siirrosta kirjoitti Teologia.fi:hin käytännöllisen teologian emeritusprofessori Gustav Björkstrand viisi vuotta sitten.

Juhannuskokko – ristiriitainen käsite?

Kun suomalaiset suunnittelevat polttavansa juhannuskokkoja, nimityksessä yhdistyvät kristillinen perinne ja kansanperinne.

Suomessa kokot ovat olleet erityisesti itäsuomalainen tapa. Korkeita tulia on poltettu myös Suomenlahden rannikolla ja Turun saaristossa. Juhannustulista on vanhin kirjallinen maininta Turusta vuodelta 1645.

”Joskus on selitetty juhannustulien liittyvän auringonpalvontaan, useimmin niiden on katsottu symbolisesti edistävän viljelyskasvien, kotieläinten ja ihmisten hedelmällisyyttä ja menestystä sekä torjuvan pahaa”, kerrotaan Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kokoamassa juhannuksen tietopaketissa.

Vuodenkierron juhlissa on poltettu tulia jo esikristillisellä ajalla. Kokonpoltto on ollut kylän yhteen kokoava tapahtuma, joka tunnetaan ympäri Eurooppaa. Sen palamisen tavoista on kansanuskon mukaan ennustettu esimerkiksi tulevaa naimaonnea. Kokon ympärillä on leikitty, tanssittu ja laulettu myös keväällä ja syksyllä kekrinä.

Johannes Kastajan muistaminen

Kristityt muistavat juhannuksena Johannes Kastajaa, jonka syntymään, puoli vuotta ennen Jeesusta, juhla ajoitetaan. Juhannuksen nimihenkilölle tanssi oli kuolemaksi. Kuningas Herodeksen puoliso Herodiaan tytär Salome lumosi isäpuolensa tanssillaan ja toivoi – ja sai – tältä palkkioksi Johannes Kastajan pään.

Johannes Kastajan päähän liittyy kristillisiä perinteitä. Perimätiedon mukaan Johanneksen pää heitettiin tontille, josta se löydettiin ihmeitä tekevänä reliikkinä myöhemmin. Pään pelättiin päätyvän vääriin käsiin ja siksi se piilotettiin useita kertoja ensimmäisellä kristillsellä vuosituhannella. Ortodoksit viettävätkin Johannes Kastajan pään ensimmäisen, toisen ja kolmannen löytämisen muistopäiviä. 

Johanneskastajasaarnaa HondiusHendrik KansallisgalleriaJohannes Kastaja saarnaa erämaassa Hendrik Hondiuksen kuparikaiverruksessa 1500-luvun lopusta tai 1600-luvun alusta. Kansallisgalleria CC0.

Raamatussa ja apokryfiteksteissä Johanneksen kuvataan eläneen askeettisesti erämaassa. Hän söi heinäsirkkoja ja villimehiläisten hunajaa ja pukeutui yksinkertaiseen kamelinnahkavaatteeseen.

Kirkkotaiteessa Johanneksen teologista merkitystä tien raivaajana ja kastajana on korostettu kuvaamalla hänet repaleisessa paidassa, vesikupin ja ristisauvan kanssa. Bysanttilaisessa ikonografiassa Kastajan tunnistaa yleensä vihreästä vaatteesta tai viitasta.

Askeesissa Johannes Kastaja voi toimia katumuksen ja paaston esikuvana myös nykykristitylle, tulkitsee Itä-Suomen yliopiston juuri eläköitynyt käytännöllisen teologian yliopistonlehtori isä Jarmo Hakkarainen

Luonnonantimista nauttiminen ja hyvin syöminen kuuluu perustellusti Johannes Kastajan muistopäivään, ajattelee pappismunkki Hariton. Hän puhuu tiiviin luontosuhteeseen puolestaa ja kehottaa luonnon antimien kuten kuusenkerkän ja suolaheinän nauttimiseen jokapäiväisessä ruokavaliossa.

Isä Hariton keskusteli juhannuksesta Pirjo Almusan ja Simo Alastalon toimittamassa Yle Radio 1:n Horisontti-ohjelmassa  pastori Satu Kantolan, uskontotieteen dosentti Tom Sjöblomin kanssa vuonna 2013.