Kotimaa-säätiö on jakanut historiansa toisen Uskontojournalismi-palkinnon. Tänä vuonna palkinnon sai Mikko Ketolan (kuvassa vasemmalla) ja Matti Myllykosken päätoimittama Vartija-lehti.

Mikko Ketola 1Myllykoski

Helsingin yliopiston kirkkohistorian yliopistonlehtori, dosentti Mikko Ketola on iloinen työlle saadusta tunnustuksesta.

− Olemme tehneet Vartijaa Matti Myllykosken kanssa hyvin pienillä taloudellisilla resursseilla ja vapaa-aikanamme. Vartija ilmestyy nykyään vain sähköisenä ja täysin Open Access -lehtenä, joten edes tilauksista emme saa tuloja. Kiitos kuuluu myös kaikille niille Vartijan innostuneille ja uutterille avustajille, jotka ovat kirjoittaneet lehteen ja Vartijan nettisivulle ilman mitään palkkioita.

Ketola toivoo palkinnon innostavan uusia kirjoittajia tarjoamaan panostaan Vartijan tekemiseen.

Vartijan kolmiosainen tunnussana on ihminen–usko–kulttuuri. Se merkitsee, että lehdessä voi kirjoittaa uskontoa ja uskoa koskevista kysymyksistä hyvin avarissa ihmisyyden ja kulttuurin raameissa. Olemme julkaisseet esimerkiksi paljon arvioita elokuvista, joiden merkittävyys ei ole ollut kiinni siitä, ovatko juuri uskonnolliset kysymykset niissä keskeisesti esillä.

Vartija on kiinnostunut myös uskonnon maailmasta Suomen ulkopuolella. Viime vuosina julkaisu on toimittanut neljä erikoisnumeroa teemasta "maallistuminen eurooppalaisessa suurkaupungissa". Kohteina ovat olleet Berliini, Lontoo, Bryssel ja Tallinna. Tänä vuonna esillä on Sarajevo.

− Olemme matkustaneet näitä numeroita varten kyseisiin kaupunkeihin ja haastatelleet ihmisiä siellä, Ketola huomauttaa.

Hänen mielestään uskonnon kentillä Suomessa toimivissa lehdissä on monia ammattitaitoisia ja kunnianhimoisia uskontojournalisteja. Sen sijaan päivälehdistössä uskontoa koskevan asiantuntemuksen ja kiinnostuksen laita ei ole kovin kehuttava, varsinkaan mitä tulee Suomen ulkopuolella tapahtuviin asioihin.

− Erityisesti uskonnollisiin kysymyksiin paneutuneita toimittajia ei massamediassa ole, mutta sama tilanne on maailmalla mediassa laajasti muutenkin. Tosin poikkeuksiakin on, esimerkiksi Italia, missä jokaisella isolla sanomalehdellä on oma Vatikaanin-kirjeenvaihtajansa!

Aktiiviselle ja kriittiselle uskontojournalismille on tilausta

Ketola toivoo, että valtamedia uskaltaisi panostaa enemmän uskontojournalismiin. Sanomalehtien toimittajilta hän kaipaisi myös paneutunutta ja ennakkoluulotonta mielipidetyyppistä kirjoittelua uskonnosta.

− Ihanteellista olisi, jos vaikkapa sanomalehdistä voisi lukea lehtien omien toimittajien tekemiä asiantuntevia juttuja myös kansainvälisistä teemoista. Näinä aikoina hyviä esimerkkejä teemoista ovat katolisen kirkon hyväksikäyttökriisin kärjistyminen ja Ukrainan ortodoksian suorastaan vallankumouksellinen kehitys.

**

Vartija on aatteellisiin ja taloudellisiin organisaatioihin sitoutumaton mielipidelehti, joka on erikoistunut uskontoa, ihmistä ja yhteiskuntaa koskeviin kysymyksiin. Vartijassa alojensa parhaat asiantuntijat kirjoittavat teologiasta, uskontotieteestä, filosofiasta, psykologiasta, maailmankuvista, kulttuurista ja yhteiskunnasta.

**

Vartijan numerossa 3/2018 käsitellään Ingmar Bergmania, jonka syntymästä tuli 14.7.2018 kuluneeksi 100 vuotta. Elokuvan historian merkittävimpiin kuuluvan ohjaajan elämää ja elokuvia on muisteltu ja analysoitu tänä vuonna monella taholla. Vartija antaa oman monipuolisen panoksensa juhlavuoteen. Numerossa käsitellään muun muassa ahdistuneisuutta, rakkaudettomuutta, kuolemaa, uskontoa, uskonkriisiä ja avioerokuvauksia Bergmanin elokuvissa sekä ohjaajan suhdetta isäänsä pastori Erik Bergmaniin.