Talismaanit, amuletit, ikonit tai ristiriipus kaulakorussa – tässä esimerkkejä eri uskontoihin kuuluvista esineistä. Hiljattain julkaistussa uskontieteen alaan lukeutuvassa teoksessa Katse pyhään: näkökulmia uskonnon aineellisuuteen uskontojen materiaalinen puoli saa erityishuomion. Miten toisaalta yleistyvää digitaalista kulttuuria voi tutkia materian näkökulmasta? Toinen kirjan toimittajista vastaa lopuksi myös kysymykseen materiaalisen uskonnon tutkimusnäkökulman tulevaisuudesta. 

Kirjan toimittajien, Helsingin yliopiston uskontotieteen yliopistonlehtori Alexandra Bergholmin ja Helsingin yliopiston dosentti Riku Hämäläisen ohella teokseen osallistuivat 12 uskontotieteen tutkijaa yhtä monella tutkimusesimerkillä siitä, miten uskonnon aineellinen ulottuvuus voi näyttäytyä. Esimerkit keskustelevat myös siitä, minkä voimme ymmärtää tai tulkita materiaaliseksi ja merkitykselliseksi tai siitä mitä uskonto on. 

Luentosarjasta kirjan kansiin

Kirja sai alkunsa, kun Hämäläinen ja Bergholm järjestivät muutama vuosi sitten yhteisen kurssin, jossa yhdistyisivät laajasti uskontotieteen tutkijoiden eri asiantuntemusalueet. Toimittajat huomasivat, kuinka monen eri uskontoperinteen tuntemusta Helsingin yliopistosta löytyikään, ja huomio poiki kurssin Uskonnon visuaalisuus. 

- Positiivinen palaute sysäsi kirjaprojektin käyntiin, johon lähes kaikki kurssin luennoitsijat pääsivät myös kirjoittamaan yhden luvun. Oli ilo huomata miten kirjasta kehkeytyi taidonnäyte siitä, minkälaista laajaa osaamista Helsingin yliopiston uskontotieteilijöistä löytyy. Teos huomioi myös suuren yleisön, jolle kirja haluttiin suunnata, Bergholm kertoo.

Ensimmäiseksi kun kirjan avaa, huomio kiinnittyy monipuolisiin kuviin. Kuvat ovat ehkä epätyypillinen piirre tutkimuskirjallisuudessa, mutta teoksessa on haluttu tutustuttaa lukija heti itse esineeseen.

- Aiheeseen sopii luontevasti kuvamateriaali, Bergholm kertoo. Jokainen kirjoitus lähtee liikkeelle kuvasta, jotta lukija voi aina palata katsomaan esinettä, josta teksti kertoo. Jos ei ole perehtynyt entuudestaan mandaloihin, rumpuihin tai vaikka Katja Ritarin artikkelin kuvailemaan koristeelliseen keskiaikaisen kirjan käsikirjoitukseen, voi pitää esineitä esteettisesti kauniina, mutta tekstin luettuaan voikin alkaa näkemään esineen uusin silmin. Esineiden kulttuurihistoriallisen kontekstin tuntemus synnyttää myös uusia merkityksiä.

Aineellisen uskonnon tutkimuksen näkökulmia

Kirja esittelee uskonnon aineellisen ulottuvuuden tutkimusta, vaikka ei edusta varsinaisesti materiaalisen uskonnon tutkimussuuntausta. Teos esitteleekin monia erilaisia lähestymistapoja esineiden ja kuvien tutkimukseen. Etnografinen, eli kulttuurin kuvailu tai antropologinen eli ihmiskulttuurien tutkimus muun muassa määrittävät artikkelien näkökulmaa esineisiin tai vaikka luonnonmuodostelmiin, jotka voidaan myös määritellä materiaaliseksi kulttuuriksi, Bergholm kertoo.

- Heikki Pesosen luku aboriginaalien pyhästä vuoresta Ulurusta täydentää hyvin kirjan esineisiin tai kuviin keskittyvää kirjoa. Vuori luonnonkohteena ei ole ihmisen valmistama tai muokkaama, mutta siitä huolimatta siihen kohdistetut merkitykset ovat annettu tai nousevat ympäröivästä kulttuurista.

Kirja havainnollistaa myös sitä miten uskontotieteen tutkimusalalla hyödynnetään rinnakkaisaloja, kuten historiaa, taidehistoriaa tai arkeologiaa. Teosta voikin lukea yleiskatsauksena siitä miten uskontotiede on monimenetelmäinen ala ja miten sen rinnakkaistieteitä käytetään, Bergholm täydentää.

- Materiaalisen uskonnon tutkimuksen kenttä on laaja, tekemistä on paljon ja mielenkiintoisia kysymyksiä riittää, erityisesti ajatellen eletyn uskonnon tutkimuskäsitettä, eli miten uskonto näkyy arjessa ja ihmisten eletyssä elämässä.  Itse olen uskontohistorioitsijana saanut tästä uusia näkökulmia esimerkiksi keskiaikaisten hartauskäytäntöjen tutkimukseen ja siihen mikä merkitys materiaalisella kulttuurilla on ollut varhaisessa kristillisessä uskonnonharjoituksessa.

Entä digitaalisen kulttuurin tutkimus?

Niin ikään aineeton kulttuuri yleistyy materiaalisten toimintojen siirtyessä internettiin tai muutoin digitaaliseen muotoon. Bergholm näkee tässä kuitenkin uusia tutkimusmahdollisuuksia. 

- Digitaalisuus on nousemassa keskeisenä tutkimusaiheena materiaalisen uskonnon tutkimuksessa. Pidän kiinnostavana kysymyksenä sitä, mihin kaikkeen tutkimuskohteitamme voi laajentaa. Samalla tavalla uskonnon harjoitus on siirtymässä digitaalisiin muotoihin, mikä asettaa myös tutkijoille uusia haasteita. Tuhansia vuosia vanhoja käsikirjoituksia on säilynyt meidän aikaamme asti tutkittaviksi, mutta jää nähtäväksi miten digitaalinen aineisto tallentuu jälleen tuhannen vuoden päähän tutkijoiden ihmeteltäväksi. 

Kirjan Katse pyhään: Näkökulmia uskonnon aineellisuuteen (Partuuna, 2018) julkistamistilaisuus perjantaina 24.8.2018 kello 15 alkaen ravintola Thirsty Scholarissa (Fabianinkatu 37, 00100 Helsinki). 

                                                                                             katsepyhaanetukansi 365x365