Ištar-jumalatarta esittävä reliefi, jota säilytetään Pariisin Louvressa (kuva: Marie-Lan Nguyen / Wikimedia Commons).Ištar-jumalatarta esittävä reliefi, jota säilytetään Pariisin Louvressa (kuva: Marie-Lan Nguyen / Wikimedia Commons).

Sukupuoli oli häilyvä käsite jo tuhansia vuosia sitten maailman varhaisimmissa korkeakulttuureissa muinaisessa Lähi-idässä. Tuore tutkimusartikkeli paljastaa uusia piirteitä muinaisen Mesopotamian kulttipalvelijoiden, assinnujen, roolista ja sukupuolisuudesta. Assinnut tunnetaan noin viidestäkymmenestä nuolenpäätekstistä, jotka ovat peräisin ajallisesti lähes 2000 vuoden aikajänteeltä ennen ajanlaskun alkua ja maantieteellisesti joka ilmansuunnalta. Assinnut kuuluivat suurempaan joukkoon suositun Ištar-jumalattaren palvelijoita ja toimivat muun muassa musiikillisina esiintyjinä ja profeettoina.

Pian julkaistavan artikkelin (Re)constructing the Image of the Assinnu toinen kirjoittaja, Helsingin yliopiston apulaisprofessori Saana Svärd esitteli tutkimuksen tuloksia viimeisimmässä eksegettisessä päivässä. Svärdin ja professori Martti Nissisen artikkelin mukaan assinnut olivat biologisesti miehiä, mutta jumalattaren palvontamenoissa he seurasivat naisen rooliin miellettyjä käyttäytymismalleja – esimerkiksi tanssimalla ja pukeutumalla naisten vaatteisiin.

– Erra-jumalasta kertova eepos on selkein todistusaineisto näiden palvelijoiden sukupuolen ambivalenttiudesta. Tekstissä todetaan, että Ištar käänsi assinnujen maskuliinisuuden feminiiniseksi herättääkseen ihmisissä jumalanpelkoa, Svärd kertoi esitelmässään.

Svärdin mukaan assinnujen roolia on aiemmin tulkittu ilman nykyaikaisen sukupuolentutkimuksen käsitteistöä, mikä on johtanut yksinkertaistaviin oletuksiin. Sukupuolentutkimuksessa on jo kauan tehty erottelu biologisen (sex) ja sosiaalisen (gender) sukupuolen välille. Svärd muistuttaa, että etenkään sosiaalinen sukupuoli ei ole mikään kiveenhakattu tosiasia, vaan prosessi, jota tehdään ja joka tapahtuu yksilöiden välisessä vuorovaikutuksessa.

– Kulttitoiminnassaan assinnut käyttäytyivät sukupuoliodotusten vastaisesti. Tämä liittyi erottamattomana osana Ištarin palvelemiseen. Tulkitsemme tämän niin, että kahtiajakoisuus miehenä ja naisena auttoi assinnuja pääsemään lähemmäksi Ištaria ja toimimaan kultissa jumalattaren tavoin, joka oli myös sukupuoleltaan ambivalentti, Svärd selventää.

On myös joitain viitteitä, että assinnut saattoivat toimia prostituoituina tai harjoittaa miesten välisiä seksisuhteita. Ensisijaiset lähteet ovat kuitenkin tämän suhteen niukkoja ja vaikeatulkintaisia. Muinaisessa Lähi-idässä ei myöskään ollut moderneja käsitteitä seksuaaliselle suuntautumisille.

Helsingissä tehdään Muinaisen Lähi-idän huippututkimusta

Svärd johtaa uutta Suomen Akatemian huippuyksikköä Muinaisen Lähi-idän imperiumit, joka toimii vuosina 2018–2025. Kyseessä on monitieteinen tutkimusyksikkö, jonka päämaja on Helsingin yliopiston humanistisessa ja teologisessa tiedekunnissa.

– Huippuyksikössä tutkitaan identiteetin muodostumisen prosesseja muinaisen Lähi-idän imperiumeissa. Tutkimuksessa käytetään monipuolisesti erilaisia metodeja ja teorioita, muun muassa sosiologiasta ja arkeologiasta, ja hyödynnetään kulttuuriperinnön tutkimuksen menetelmiä ja digitaalisia työkaluja, kuvaillaan Suomen Akatemian verkkosivuilla.

Huippuyksikön tutkimustyössä sukupuoli jäsennetään yhtenä osana laajempaa inhimillisen identiteetin rakentumisen prosessia. Svärd huomautti esitelmässään, että varhaisessa tutkimuksessa on liian usein liimattu yksinkertaistavia sukupuolioletuksia muinaisen evidenssin päälle. Hänen mukaansa länsimaisilla tutkijoilla on ollut ongelmia käsitellä vieraiden kulttuurien käsityksiä sukupuolesta.

– Sukupuolentutkimuksen teoria ja käsitteistö auttavat suhtautumaan kriittisesti vanhoihin tulkintoihin esimerkiksi assinnujen sukupuolisuudesta. Lisäksi on muistettava, että sukupuolta ei koskaan toteuteta irrallaan ihmisen identiteetin muista ulottuvuuksista, Svärd totesi esitelmässään.

Uuden huippuyksikön vahvuuksia ovatkin paitsi kattava ja tarkka digitaalisia työkaluja hyödyntävä ensisijaisen lähdeaineiston analyysi myös monitieteisesti rakentuva teoreettinen osaaminen. Tulevaisuudessa Svärdin johtama huippuyksikkö tuottaakin todennäköisesti merkittäviä edistysaskeleita muinaisen Lähi-idän ja inhimillisen identiteetin tutkimuksessa.

Lisämateriaalia:

Svärd, Saana & Nissinen, Martti: ”(Re)constructing the Image of the Assinnu”, teoksessa Studying Gender in the Ancient Near East (julkaistaan kesäkuussa 2018).

Saana Svärdin ja Martti Nissisen esitelmä ”Constructing the Image of Assinnu” Helsingin yliopiston Unitubessa.