Kun puhutaan Teologian ylioppilaiden tiedekuntayhdistyksestä (TYT), ei ole kyse aivan vaatimattoman koon opiskelijajärjestötoiminnasta. Yhdistys voi tavoittaa kaikki Helsingin yliopiston teologisen tiedekunnan opiskelijat, lähes 2000 perustutkinto-opiskelijaa.

Tänä vuonna yhdistyksen vuosittaisen syntymäpäivän, niin kutsutun TYT-päivän juhlinta 6. helmikuuta sai aivan erityisen merkityksen. Suomen vanhimpana edelleen toimivana ainejärjestönä TYT juhli tänä vuonna 165-vuotista historiaansa. Samaa merkkipäivää juhli myös yhdistyksen julkaisu Kyyhkynen, joka on Suomen vanhin yhä ilmestyvä ylioppilasjulkaisu. Alussa TYT oli kuitenkin vuoteen 1955 asti nimeltään Jumaluusopillinen ylioppilastiedekunta.

Tiedekuntayhdistys autonomian ajoilta

Vuonna 1853 perustettu tiedekuntayhdistys syntyi silloisen Helsingin Aleksanterin yliopiston osakuntatoiminnan lakkauttamisen myötä. Autonomian aikana uhkaavina nähdyt osakunnat, mahdollisina vastarinta-aatteiden pesinä, korvattiin ylioppilaiden tiedekuntayhdistyksillä. Vaihe kesti tosin vain hetken, sillä reilun vuosikymmenen kuluttua yliopiston osakunnat palautettiin.

TYT oli aikalaistoimijana myös poikkeuksellinen yhdistys. Teologit olivat 1860-luvulla mukana vaikuttamassa pappissäädyn toimintaan valtiopäivillä, joskin epäsuorasti. Valmistuneiden teologian ylioppilaiden riveistä nousi papistoon myöhempiä poliittisen vallan käyttäjiä. Vastaavaa siirtymää muilla tiedekuntayhdistyksillä ei tuolloin samankaltaisessa poliittisessa edustuksessa ollut. Yhdistyksen alun historiaa kuvaa myös kansallismielisyyden kohoaminen, suomen vakiinnuttaminen yliopistokieleksi ja myöhemmin vuosisadan vaihteen kuohuntaan sijoittuva yhdistyksen kristillisyyden korostuminen. Yhdistyksen varhaisaikoja määritti käytännössä myös vain miesylioppilaiden toiminta, mikä johtui jo opiskelijamääristä. Autonomian ajalla naisia valmistui tiedekunnasta vain yksi.

Vuosijuhlissa historia ja perinteet näkyvät

Yhdistyksen ensimmäisessä kokoontumisessa paikallaolijat istuivat hiljaa eivätkä seurustelleet, kertovat säilyneet pöytäkirjat. Kokoontumisen järjestäjät tulkitsivat hiljaisuuden kielivän uusien jäsenten vieraudesta toisiaan kohtaan, mitä ei nähty hyvänä. Tästä syystä yhdistys päätti järjestää juhlat, jossa tutustuminen tapahtuisi kuin luonnostaan. Vakiintuneita osakuntatapoja seuraten juhlassa pidettiin puheita, laulettiin, tutustuttiin uusiin ihmisiin ja nautittiin monia maljoja – aivan kuten nytkin.

Teologian ylioppilaat Susanna Ranta ja Jonna Räyttyä, tämän vuoden vuosijuhlamestarit, olivat valmistelleet TYT:n vuosijuhlia huolellisesti jo pitkään.

– Tällä kertaa olimme panostaneet juhlien jatkoihin, jotka järjestettiin yhdistyksen omissa tiloissa Uudella Ylioppilastalolla. Jatkoilla oli esiintymässä rap-yhtye Laivasto ja dj soittamassa musiikkia, ja halukkaille oli lämmitetty vuosijuhlasauna, Ranta kertoo.

Jatkoille kaikki jäsenet olivat tervetulleita. Itse juhliin osallistui 130 henkilöä, joista suurin osa oli juuri opiskelijoita. Juhlapäivän täydensi seuraavana aamuna jo perinteeksi muodostunut sillis, aamupalabrunssi juuri heränneille tai iltapala koko yön juhlijoille.

TYT-päivänä myös tiedekunnan opetus on tauolla

Akateemisen pöytäjuhlaperinteen mukaista iltapukujuhlaa säestivät laulunjohtaja, monet puheet, muiden järjestöjen ja edustajien tervehdykset sekä musiikkiesitykset. Tänä vuonna erityinen esitys kuultiin teologien kuorolta, joka koottiin yksinomaan juhlaa varten.

Vuosijuhlamestarit ryhtyivät järjestämään juhlia jo alkusyksystä, mutta kaikista vilkkain aika järjestelyissä alkoi marraskuussa.

Emme tee järjestötyötä itseämme varten, vaan yhdistyksen takia, jonka muodostavat siitä koostuvat jäsenet.

– Susanna Ranta

– Näissä juhlissa korostui juuri vapaaehtoisten työ. Perinteinen, tänä vuonna aamupäivällä pidetty vuosijuhlamessu koottiin yhteisin voimin ja päivän muu toiminta hoitui talkoohengessä, lisää Ranta.

TYT-päivään on nykyään perinteisesti kuulunut kirjamyyntitapahtuma ja kahvitus. Lisäksi teologinen tiedekunta on antanut suosituksen siitä, ettei opetusta pidettäisi tänä päivänä. Päivä on varattu opiskelijoille.

Järjestötoiminnan ja opiskelun yhdistäminen

Opiskelu ja järjestötoiminta eivät ole toisiaan poissulkevia, vaikka niiden yhteensovittaminen voi luoda haasteita. Rannan kiinnostus opiskelijajärjestöään kohtaan on kuitenkin erityinen. Hän tutkii kandintyössään Kyyhkysen kirjoituksia vuosilta 1975–1979. Erityisen kiinnostavaa teksteissä on se, miten TYT on ottanut kantaa yhteiskunnallisiin teemoihin.

– Opiskelijajärjestöt ovat kautta historian ottaneet enemmän tai vähemmän osaa ympärillä oleviin tapahtumiin tai aatteisiin, kuten tänäkin päivänä. Haluamme tehdä järjestöstämme sellaisen jonne kaikki voivat kokea kuuluvansa, Ranta kertoo.

TYT:n tarkoitus korostuu yhdistyksen toimintasuunnitelmassa, jota vuosijuhlamestarit siteeraavat. 

– Jäsentoiminta ja edunvalvonta ovat toimintamme ydin. Olemme kovasti tehneet töitä sen eteen, että yhdistys olisi sellainen paikka jonne kaikki voisivat tulla. Tämä kuitenkin vaatii vuoropuhelua, ja jäsenistön palaute ohjaa toimintaamme, kertoo Ranta.

Vuosijuhlamestarit kertovat, että ohjelman järjestäminen rajoittaa jonkin verran opintoja, mutta he ovat samalla oppineet paljon yhdistystoiminnasta, jonka näkevät auttavan myöhemmin työelämässä.

– Tapahtumien järjestäminen on se mitä voimme tälle yhdistykselle antaa, ja miten voimme auttaa. Olemme olleet mukana toiminnassa fuksivuodesta lähtien. Vaikka pestit ja paikat vaihtuvat, yhdessä tekeminen pysyy, kertovat molemmat.

 

 

Yhdistyksen historian kuvailun kirjallisena lähteenä on käytetty teosta: Tarja-Liisa Luukkanen, 2005, Sääty-ylioppilaasta ensimmäisen polven sivistyneistöön. Jumaluusopin ylioppilaiden sukupolvikehitys ja poliittisyhteiskunnallinen toiminta 1853–1918. SKS.

 

TYTlogo

 Kuva: TYT