KuolemanrajaKuva: Shutterstock

Teologian tutkimusalalla kuolemanrajakokemuksia on tutkittu hyvin vähän. Kirjailija ja väitöskirjatutkija Miia Kontro päättikin pro gradussaan tarttua aiheeseen opiskelijakaverinsa kannustamana. Nyt gradun pohjalta julkaistaan myös kirja, joka on suunnattu aiheesta kiinnostuneelle laajemmalle yleisölle.

Kuolemaa pidetään suomalaisessa yhteiskunnassa eräänlaisena tabuna. Se on harvoin keskustelunaiheena, sitä on vaikea lähestyä ja käsitteenäkin kuolema on hieman etäinen. Tutkimus voi kuitenkin tarjota joitakin näkökulmia kuoleman ymmärtämiseen ja selittämiseen. Sen avulla voidaan myös sanoittaa ihmisten henkilökohtaisia kokemuksia omasta kuolemastaan.

Teologian ja filosofian maisteri, käytännöllisen teologian jatko-opiskelija Miia Kontro Itä-Suomen yliopistosta, kiinnostui aiheesta keskustellessaan opiskelijakaverinsa kanssa.

– Hänen kanssaan minulla oli tapana käydä iltateellä luentojen jälkeen. Kerran puheenaihe siirtyi kuolemanrajakokemuksiin, jolloin hän kertoi minulle omista kokemuksistaan. Opiskelijakaverini kehotti minua tutkimaan rajakokemuksia, sillä aihe on kiinnostava ja kokijoillensa hyvin merkityksellinen. Se herättää myös teologisesti merkittäviä kysymyksiä elämästä, kuolemasta ja pelastuksesta, Kontro aloittaa.

Oman kuoleman kokemisesta käytetään termiä kuolemanrajakokemus (eng. near-death experience, NDE). Sen kokeneet ihmiset kuvailevat kokemusta usein monivaiheiseksi ja elämykselliseksi. Siihen liittyy tyypillisesti ruumiista irtautumista, valoa kohti kulkemista, syvää onnen ja rauhan tunteen kokemista, mutta välillä myös ahdistuksen sekä kauhun tunteita.

– Kuolemanrajakokemusten tutkimus herättää tieteellistä keskustelua ilmiöstä, joka luetaan usein rajatiedon piiriin. Aiheen tutkimus on kuitenkin poikkitieteellistä ja haastaa teologian käymään keskustelua myös muiden tieteenalojen kanssa. Tämän uskon olevan yhä enemmän tulevaisuuden trendi, Kontro pohjustaa aiheen ja sen tutkimisen tärkeyttä teologisessa viitekehyksessä.

Tuumasta toimeen

Kontro päätti tarttua opiskelijakaverinsa vinkkiin. Vuonna 2017 valmistuneessa pro gradu -tutkielmassaan Kontro tutki sitä, millaisia merkityksiä ihminen on luonut omista rajakokemuksistaan, ja sitä, miten nämä merkitykset ovat vaikuttaneet ihmisen omaan hengellisyyteen tai hengelliseen elämään. Tutkimusta varten Kontro haastatteli lähellä kuolemaa käyneitä ihmisiä, jotka hän löysi lehti-ilmoitusten ja yhdistysten kautta. Osan tutkimushenkilöistä hän löysi lumipallo-otannalla eli eri kontaktien avulla.

– Haastattelut tein kasvotusten, mutta osan kanssa myös puhelimitse aikataulullisista ja maantieteellisistä syistä johtuen. Lopulliseen aineistoon karsiutui 21 ihmistä, Kontro selittää.

Haastatteluissa kävi ilmi, että moni avautui kokemuksistaan ensimmäistä kertaa.

– Vaikka kuolemanrajakokemus oli herättänyt ajatuksia, joita ihminen olisi halunnut jakaa muille, moni pelkäsi toisten vähättelevän tai mitätöivän tätä kokemusta. Kuolemanrajakokemus ilmiönä herättää ristiriitaisia tunteita ja siksi sen kokija saattaa pelätä hulluksi leimautumista. Ihmiselle oma kuolemanrajakokemus on silti tosi ja intiimi asia, Kontro toteaa.

– Kuoleman käsite itse haastatteluissa tuottikin haasteita, sillä monet kokivat, ettei kuolemaa edes ole olemassa. Useat haastateltavat pitivät kuolemanrajakokemusta harhaanjohtavana käsitteenä, Kontro jatkaa.

Kuolemanrajakokemuksen monimuotoiset jälkivaikutukset

Osa ihmisistä piti kuolemanrajakokemustaan puhtaana lääketieteellisenä sattumana tai kokemuksena aineettomuudesta. Se ei muuttanut heidän elämäänsä eikä syventänyt heidän hengellisyyttään. Yhteinen tekijä näiden ihmisten kohdalla oli kokemusten pinnallisuus. He eivät kohdanneet yliluonnollisia olentoja tai nähneet aikaisemmin elettyjä hetkiä omasta elämästään. Ihmiset olivat kuitenkin kiitollisia siitä, että saivat uuden mahdollisuuden jatkaa ruumiillista elämäänsä hengenvaarallisen sairaskohtauksen tai vaativan leikkauksen jälkeen. Tämän ryhmän Kontro on nimennyt ryhmäksi, jossa ei tapahtunut muutosta kuolemanrajakokemuksen jälkeen.

Mitä syvempi ja sisällöltään rikkaampi kuolemanrajakokemus oli, sitä suurempi merkitys sillä oli ihmisen hengellisyyteen. Kokemus toimi tällöin vahvistuksena omille uskomuksilleen, ja sille, että ihminen kulkee oikeaa polkua omassa elämässään. Syvissä kokemuksissa ihmiset saattoivat käydä keskusteluja yliluonnollisten olentojen kanssa tai näkivät elämänsä vilistävän ohi silmien, jolloin ihmiset ymmärsivät omaa käyttäytymistään uudesta näkökulmasta. Kokemukset haluttiin tällöin myös jakaa toisille ihmisille. Tämä ryhmä suhtautui kokemustensa myötä myös avarakatseisemmin muita uskontoja ja ihmisiä kohtaan. Tästä ryhmästä Kontro puhuu avarakatseisten ryhmänä.  

– Monia näin suuri muutos ajatusmaailmassa hämmästytti. Heidän mielestään sei ei olisi ollut mahdollista ilman kuolemanrajakokemusta, Kontro tarkentaa.  

 Kuolemanraja2

Tutkimushenkilöiden joukkoon lukeutui myös kristinuskoon suuntautuneiden ryhmä, jolloin kuolemanrajakokemuksia tulkittiin kristinuskon näkökulmasta. Kokemus lisäsi tällöin ihmisen kiinnostusta kirkon toimintaa ja Raamattua kohtaan.

– Moni koki, että kuolemanrajakokemukset lisäsivät myös intuitioherkkyyttä ja kasvattivat luovuutta. Esimerkiksi kiinnostus taidetta ja kirjoittamista kohtaan korostui. Toiset taas olivat hyötyneet vahvistuneesta herkkyydestä työelämässään. Herkkyys ei vain rohkaissut tekemään merkittäviä päätöksiä elämässä ja työuralla, vaan moni kuvaili koko elämäänsä johdatukseksi. Kuolemanrajakokemus avasi silmät niille mahdollisuuksille, joita elämä tarjosi. Se toi myös ilon ja varmuuden siitä, että kaikella on tarkoituksensa, Kontro kertoo.

– Kuolemanrajakokemusten yleisimmin raportoitu jälkivaikutus on kuolemanpelon poistuminen. Kokemus toimii valmistuksena oman tai muiden ihmisten kuoleman kohtaamiseen luonnollisena osana elämää. Omaa kuolemaa odotetaan positiivisella ja luottavaisella mielellä.

Gradu laajenee kirjaksi

Kontro huomasi jo haastatteluja tehdessään, että ihmisten kuolemanrajakokemuksissa oli viisautta, joka aidosti kosketti häntä.

– Harva kuitenkaan jaksaa lukea tieteellistä tekstiä, vaikka aihe olisi kuinka mielenkiintoinen, joten jo aivan tutkimuksen alussa minulle heräsi ajatus siitä, että graduni voisi laajentua laajemmalle yleisölle suunnatuksi kirjaksi.

Pro gradu -tutkielman valmistumisen jälkeen Kontro otti kustantamoihin yhteyttä ja kertoi kirjaideastaan. Lopulta hän sai kustannussopimuksen Atena Kustannuksen kanssa, joka osoitti suurta kiinnostusta aihetta kohtaan.

– Kirjan kirjoitin kustantamon antaman aikataulun mukaisesti, jonka jälkeen muokkasin kirjaa yhdessä vielä kustannustoimittajan kanssa. Yhteensä tähän prosessiin meni noin vuosi, Kontro muistelee.

– Koko prosessi gradun teosta kirjan kirjoittamiseen on ollut huikea ja antoisa matka. Kun aihe tempaisee mukaansa, ei voi kuin nauttia vauhdista.

Kontro toivoo kirjansa tuovan esille ne kertomukset, jotka koskettivat häntä jo haastatteluvaiheessa.

– Toivon myös, että se tuo lohdutusta ja elämän iloa, ajatuksia elämän tarkoituksesta. Kirja voi myös rohkaista ihmisiä pohtimaan omia kokemuksiaan ja omaa hengellisyyttään.

– Tutkimusten mukaan ihmisen ei itse tarvitse kokea kuolemanrajakokemusta, vaan jo niistä lukeminen voi aiheuttaa kuolemanrajakokemuksille tyypillisiä jälkivaikutuksia kuten kuolemanpelon vähenemistä, lähimmäisenrakkauden merkityksen korostamista ja ajatusta siitä, että kaikki on hyvin. Toivon kirjani tuovan näitä positiivisia vaikutuksia lukijoille, Kontro luettelee.

Kirja julkaistaan maanantaina 5. maaliskuuta ja se kantaa nimeä Portilla.

Tulevaisuuden suunnitelmia

Seuraavaksi Kontro jatkaa väitöskirjassaan kuolemateeman tutkimista, mutta tällä kertaa hän tutkii pappien suhtautumista eutanasiaan.

– Väitöstutkimuksessani kartoitan sekä pappien yleistä suhtautumista eutanasiaan, että tarkemmin sitä, mille tekijöille pappi käsitystään rakentaa.

Myös myöhempään tulevaisuuteen Kontrolla on jo suunnitelmia.

– Suhtaudun intohimoisesti tutkimiseen, tieteeseen ja kirjoittamiseen, ja tulevaisuudessa toivonkin saavani mahdollisuuden toimia opettajana, tutkijana ja kirjailijana.

– Tällä hetkellä ohjaan humanististen, teologisten ja valtiotieteellisten alojen graduja vapaaehtoisesti. Haluan rohkaista ihmisiä tekemään tutkimusta omasta kiinnostuksen kohteestaan ja löytämään saman innon, jonka itse löysin, Kontro päättää.

Miian verkkosivut

Käytännöllisen teologian Pro gradu -tutkielma ”En enää pelkää kuolemaa” – kuolemanrajakokemuksen vaikutus kokijan spiritualiteettiin. Helsingin yliopisto.

Portilla. Atena 2018.

Miia KontroMiia Kontro (Kuva: Riikka Kantinkoski)