Slush 2018 päälava (Kuva: Kai Kuusisto).Slush 2017 päälava (Kuva: Kai Kuusisto).

Tammikuun viimeisenä keskiviikkona Helsingin yliopistossa vietettiin erilaista Sosiaalietiikan iltamaa. Luentosaliin oli luotu hämärästi valaistu tunnelma, ilta aloitettiin vauhdikkaalla videoinsertillä ja tilaan oli rakennettu pop-up -pisteitä, joissa "pitchattiin" keksintöjä rahoittajille. Sosiaalietiikan professori Jaana Hallamaa haastatteli kuukauden sosiaalieetikko Anna M. Seppästä vauhdikkaalla tavalla seisoen pöydällä keskellä luentosalia. Pöytä kuvasi Slush-tapahtuman päälavaa, central stagea.

Slush-tapahtumaa on järjestetty jo vuodesta 2008 Helsingissä. Kansainvälinen teknologia- ja kasvuyrittäjyyteen keskittyvä tapahtuma on kasvanut vuosi vuodelta yhä suuremmaksi. Slush on omien verkkosivujensa mukaan maailman johtava start-up -tapahtuma. Vuoden 2017 tapahtuma, erityisteemanaan analytiikka ja tekoäly, kokosi noin 20 000 kävijää. Tapahtumaan osallistui nyt myös ensimmäistä kertaa ryhmä sosiaalieetikkoja Helsingin Teologisesta tiedekunnasta.

Sosiaalieetikkojen läsnäolo tapahtumassa oli ajankohtaista, sillä tänä vuonna Slushissa korostettiin erityisesti yrittäjyyteen ja teknologiaan liittyvää sosiaalista vastuuta. Erityisesti ympäristökysymykset ja naisten aseman parantaminen olivat laajasti esillä. Tapahtuman puhujiin lukeutui muun muassa Leila Janah, jonka perustama hyväntekeväisyysjärjestö Samasource taistelee globaalia köyhyyttä vastaan rakentamalla malleja ulkoistaa digitaalista työtä Yhdysvaltojen ja kehitysmaiden työttömille.

Tapahtumavierailun inspiroima sosiaalietiikan iltama oli jäsennetty kahteen osaan. Ensimmäinen puolisko mallinsi Slush-tapahtumaa välittäen Slushin tunnelmaa ja "positiivista pöhinää". Illan puolessa välissä tavalliset valot laitettiin päälle ja illan analyyttisempi puoli alkoi. Tuolloin tapahtuman sisältöä ja antia analysoitiin kriittisempään sävyyn ryhmäkeskustelujen kautta.

Slush sai eetikoilta sekä kiitosta että kritiikkiä

Isto Peltomäki johti keskustelua Sosiaalietiikan iltamissa 31.1.2018.Isto Peltomäki johti keskustelua Sosiaalietiikan iltamissa 31.1.2018 (Kuva: Ville Mäkipelto).

Keskusteluissa Slushin innostavaa tunnelmaa ja hyviä tavotteita kiiteltiin. Yhdessä ryhmässä kiinnitettiin huomiota siihen, että suurin osa tapahtumassa olleista ideoista oli lähtökohtaisesti hyviä, sisältäen eettisesti arvokkaita tavotteita. Kulttuuri, joka inspiroi ihmisiä tekemään hyvää, nähtiin positiivisena.

Ryhmissä kritiikin kärki kohdistui Slushin ihmiskuvan mahdollisiin riskeihin. Iso osa keskustelusta liikkui menestyksen käsitteen ympärillä. Menestystä tavoittelevassa yritystoiminnassa oletetaan usein, että taloudellinen ja eettinen menestys kulkevat käsi kädessä. Käytäntö on kuitenkin osoittanut, että näin ei aina ole. Menestynyt yritys ei välttämättä toimi eettisesti ja jo aluillaan oleva yritys voi tehdä paljonkin hyvää.

Toinen keskeinen kritiikki kohdistui emotionaalisella hehkutuksella ("hypellä") kyllästettyyn toimintakulttuuriin, jonka vaarana on, että ihmiselämään oleellisesti kuuluva kärsimys unohdetaan. Tilastollisesti suurin osa start-up -yrittäjistä epäonnistuu. Olisikin tärkeää integroida epäonnistumisen ja kärsimyksen kohtaaminen osaksi Slushin kulttuuria.

Keskustelun loppupuolella korostettiin, että sosiaalieetikkojen ja teologien tulisi jatkossakin osallistua Slushin kaltaisiin tapahtumiin sopivalla ammattiylpeydellä. Ihmiskunnan keskeisimmät innovaatiot ovat nimittäin sosiaalisia käsitteitä: esimerkiksi oikeuden ja normin käsitteitä käytetään jäsentämään kaikkea yksilön elämästä kansainväliseen politiikkaan.

Slushiin osallistuneet sosiaalieetikot huomauttivatkin, että tapahtumassa oli esillä paljon työkaluja ja datan keräämiseen liittyviä innovaatioita, mutta rinnalle tarvittaisiin sisältölähtöisempiä käsitteellisiä malleja. Mitä kerätyllä datalla tulisi tehdä ja miksi? Esimerkkinä tällaisesta innovaatiosta keskustelussa mainittiin Jaana Hallamaan kirjassaan Yhdessä toimimisen etiikka (Gaudeamus 2017) kehittelemä monenkeskisen vastavuoroisuuden käsite, josta olisi hyötyä erityisesti yritystoiminnan eettisyyden analysoimisessa ja kehittämisessä.