Reformaation merkkivuosi lähenee loppuaan, mutta mielenkiintoisen Luther-tutkimuksen julkaiseminen jatkuu. Lauantaina 16.12.2018 Helsingin yliopistossa teologian tohtoriksi väitelleen Sini Mikkolan väitöstyö käsittelee Martti Lutherin ihmiskäsitystä sukupuolen ja kehollisuuden näkökulmista. 

Mikkola analysoi kirkkohistorian väitöstutkimuksessaan Lutherin 1520-30-luvuilla kirjoittamia tekstejä sekä niistä välittyvää näkemystä sukupuolista, niiden hierarkiasta ja Lutherin tavasta sanoittaa naisena tai miehenä olemisen tapoja. Väitöskirjan tekeminen oli Mikkolalle monivaiheinen prosessi, johon liittyi paitsi arkista aherrusta, myös paljon inspiraation aiheita.

Lutherille mies oli sääntö ja nainen poikkeus

Mikkola halusi murtaa tutkimuksessaan kuvaa Lutherista reformaation sankarihahmona ja painottamaan pikemminkin Lutheria inhimillisenä ihmisenä. Väitöstutkimuksesta käykin ilmi, ettei Lutherin käsitys sukupuolista ja niiden hierarkiasta muodostunut jyrkästä teoriasta, jota tämä olisi soveltanut sellaisenaan käytäntöön, vaan hän arvioi usein tilannekohtaisesti, mikä sukupuolen rooli ja merkitys kussakin tilanteessa oli – etenkin, jos kyse oli Lutherille läheisestä henkilöstä. Tutkimus osoittaa, että Luther ajatteli yleisesti ottaen naisen olevan alisteisessa asemassa suhteessa mieheen, jonka olemusta normatiivisuus ja valta määrittivät.

Luther arvioi usein tilannekohtaisesti, mikä sukupuolen rooli ja merkitys kussakin tilanteessa oli – etenkin, jos kyse oli Lutherille läheisestä henkilöstä. 

Mikkolan väitöskirja osoittaa myös, että Lutherin ajatukset ja asenteet loiventuivat joiltakin osin tämän vanhetessa. Erityisesti luopuminen augustinolaismunkin elämäntavasta ja avioituminen Katariina von Boran kanssa vuonna 1525 sekä isäksi tuleminen seuraavana vuonna vaikuttivat Lutherin ajatteluun. Jo ennen Lutherin henkilökohtaisessa elämässä tapahtunutta käännettä teologisissa piireissä kävi kiivaana keskustelu siitä, oliko luostarissa vai avioliitossa eläminen enemmän Jumalan mielen mukaista, ja myös tämä laajempi keskustelu vaikutti osaltaan Lutherin ajatuksiin. Lutherin käsitykset olivat Mikkolan mukaan melko lailla linjassa muiden aikalaiskäsitysten kanssa.

Palo Luther-tutkimukseen syntyi jo peruskursseillasini mikkola

Mikkola kertoo kiinnostuneensa Lutherista henkilönä jo aivan perusopintojen alkuvaiheesta lähtien. 

− En ole koskaan kyennyt keksimään, miksi. Ehkä juuri Lutherin tapa muotoilla ja tarvittaessa muuttaa ajatuksiaan tilannekohtaisesti puhutteli minua, Mikkola kertoo. 

Hän teki jo ensimmäiset kirkkohistorian esseensä Lutherista, mutta sukupuolentutkimuksen kysymykset puolestaan tulivat Mikkolalle tutuiksi akateemisessa kontekstissa viimeistään graduseminaarissa, jonka ohjaajina toimivat Päivi Salmesvuori ja Marjo-Riitta Antikainen

Väitöskirjassaan Mikkola halusi laajentaa näkökulmaansa Lutherin naiskäsityksestä, jota hän tarkasteli gradussaan, myös tämän mieskäsitykseen sekä siihen, millainen rooli keholla ja kehollisuudella oli Lutherin ajattelussa ihmisyyteen liittyen. Mikkola tuli tutkimuksessaan siihen tulokseen, että Luther ajatteli kehon määrittävän vahvasti ihmisen käytöstä, toimintaa ja tunteita. 

− Kehon ja kehollisuuden teemat ovat toistaiseksi vielä hyvin aliedustettuina reformaatio- ja Luther-tutkimuksessa, Mikkola toteaa.

Vuorovaikutuksellisuus tekee väitöskirjan teosta mielekästä

Sini Mikkola kuvailee väitöskirjan tekemistä hyvin mielenkiintoisena ja innostavana prosessina. Hän toteaa, ettei väitöskirjan tekeminen ole ainoastaan lähteiden ja kirjallisuuden parissa istumista ja oman tekstin työstämistä. 

− Ajatus ”norsunluutornissa” istuvasta, pölyttyneestä ja elämälle vieraantuneesta tutkijasta on täysin harhaanjohtava, Mikkola sanoo. 

Vaikka hän myöntää perustyön olevan usein melko yksinäistä ja arkista puurtamista, sisältyy siihen hänen mukaansa paljon muutakin. 

Väitöskirjatyöskentelyn ajan Mikkola sai esimerkiksi opettaa tutkimukseen suoraan tai välillisesti liittyvistä teemoista. Se auttoi hänen mukaansa jäsentelemään ajatuksiaan tutkimukseen liittyvissä kysymyksissä. Myös konferenssit niin Euroopassa kuin edemmälläkin sekä tutkimuksen esitteleminen ja palautteen saaminen kansainväliseltä tutkijakunnalta on tuntunut hänen mukaansa hienolta. Työn mielekkyys pohjautuukin Mikkolan mielestä vahvasti prosessin vuorovaikutuksellisuuteen. 

Mikkola kertoo innostuneensa reformaatioajan naistoimijoista sekä itsekertomuksellisuuden teemasta, joista syntyi väitöstutkimuksen ohella jo itsenäistäkin tekstiä. Näihin teemoihin Mikkola haluaakin perehtyä jatkossa enemmän.

Sini Mikkolan puolusti väitöskirjaansa ’“In Our Body the Scripture Becomes Fulfilled” : Gendered Bodiliness and the Making of the Gender System in Martin Luther’s Anthropology (1520–1530)’ Helsingin yliopistossa 16.12.2017. Väitöskirja löytyy Helda-tietokannasta.