Teologisen etiikan ja uskonnonfilosofian emeritusprofessori Simo Knuuttila pitää Uskonto ja kamppailu tunnustamisesta -teosta hyvänä johdatuksena aiheeseen, mutta kritisoi teoksen johdannossa esitettyä suvaitsevaisuuden määritelmää.

Teoksen johdannon määritelmän mukaan suvaitseminen voidaan sijoittaa jonnekin torjumisen ja yksimielisyyden välille. Jonkin uskonnon edustaja voi sallia toisen uskonnon edustajan uskonnollisen käsityksen jostain asiasta vaikka olisi itse eri mieltä. Samalla johdannossa esitetään, että ”suvaitsevaisuus on tietoista pidättäytymistä puuttua pakkokeinoin toisten uskomuksiin tai käytäntöihin.” Knuuttila ottaa kantaa teoksen johdantoluvussa esitettyä suvaitsevaisuuden määritelmää kohtaan.

– Ehkä pidättäytyminen pakkokeinoista on liian salliva luonnehdinta suvaitsevaisuussanastoon sopivaksi.

Knuuttilan mukaan teos on kuitenkin kokonaisuudessaan selkeä, hyödyllinen ja käyttökelpoinen johdatus hyväksyvän tunnustamisen käsitteeseen yhteiskuntatieteissä, filosofiassa ja teologiassa.

– Siinä esitetään tiiviisti ja ymmärrettävästi tunnustamiskeskustelun lähtökohtia, arvioi Knuuttila syyskuussa pidetyssä teoksen julkaisutilaisuudessa.

– Lisäksi yhteiskuntafilosofian professori Arto Laitinen selittää tunnustamisteorian lähtökohtaa Hegelin filosofiassa ilman hegeliläisyyteen usein liittyvää sakeaa käsitesumua, Knuuttila kehuu.

Teoksessa tarkastellaan muun muassa yksilöiden ja yhteisöjen välisiin tunnustussuhteisiin liittyvää erimielisyyttä ja vuorovaikutusta niin tänä päivänä kuin historiassa. Sen takakannessa todetaan, että kamppailu tunnustamisesta voi edistää ihmisten hyvinvointia, kyseenalaistaa hallitsevia valtarakenteita tai korjata yhteiskunnallisia epäkohtia.

 

Uskonto ja kamppailu tunnustamisesta -teoksen ovat toimittaneet VTT, TM, tutkijatohtori Heikki Haara ja TT, tutkijatohtori Ritva Palmén Helsingin yliopistosta ja se on Suomalaisen Teologisen Kirjallisuusseuran julkaisuja. Teoksen voi ostaa Tiedekirjasta https://www.tiedekirja.fi/.

 

Lue aiheesta lisää: Uusi julkaisu auttaa ymmärtämään erimielisiäkin ihmisten ja ryhmien välisiä suhteita

Lue aiheesta lisää: Kommentti: ”Voiko luterilainen olla samalla anglikaani?”