Tavoitteena yhteys toiseen ihmiseen

Ojanpera Samulin teologiafiHelena Ojanperä-Samulin. Kuva: Erik Samulin.Itsemurhien ehkäisytyötä ryhdyttiin suunnittelemaan Suomessa vasta 1960-luvulla. Kirkon Palveleva puhelin oli ensimmäinen organisoitu palvelu itsemurhavaarassa oleville.

Helena Ojanperä-Samulin on tutkinut väitöskirjassaan, millä tavalla itsemurhien ehkäisy toteutui Kirkon Palvelevan puhelimen työssä vuosien 1965–1995 aikana ja mitä muutoksia Palvelevan Puhelimen toiminnassa tapahtui.

Ensisijaisesti Palveleva puhelin tarjoaa asiakkailleen myötäelävää kuuntelemista, mahdollisuutta purkaa tunteitaan sekä keskustelumahdollisuutta etsiä ratkaisuja yhdessä. Silloin tällöin Palvelevaan puhelimeen on soittanut myös akuutissa itsemurhavaarassa olevia ihmisiä, joita on pystytty auttamaan hälyttämällä välitöntä apua.

Asiakaskunta muuttui vuosien aikana

Itsemurha-aihetta käsiteltiin tutkimuskauden aikana noin viidessä prosentissa puhelinkeskusteluja. Alkuaikoina soittajakunta oli naisvaltainen ja suurin ikäryhmistä varhaiskeski-ikäiset. Sittemmin asiakkaiden sukupuolijakauma tasoittui ja soittajien keski-ikä nousi vähitellen.

− Anonyymien soittojen raportointiin perustuvan tilastoinnin perusteella voi sanoa, että palvelun käyttäjät ovat olleet aivan ”tavallisia ihmisiä”, Ojanperä-Samulin toteaa.

Huomattavaa oli, että Palvelevan puhelimen asiakaskunta muuttui yhteiskunnassa tapahtuneiden muutosten myötä.

− Kun alkuvuosina keskusteluissa olivat useimmin esillä avioliitto- ja alkoholiongelmat, alkoi näiden osuus vähentyä, ja keskeisimmiksi aiheiksi nousivat yksinäisyys, uskonnolliset kysymykset ja masentuneisuus.

1980-luvulta alkaen psykiatrista hoitoa ryhdyttiin painottamaan avohoidon suuntaan ja sairaalapaikkoja vähennettiin.

− Tämä toi soittajien joukkoon lisää psyykkisistä vaikeuksista kärsiviä, kun taas lama-aika 1990-luvulla nosti Palvelevassa puhelimessa esille taloudelliset vaikeudet ja työttömyyden. Vaikka itsemurhasta ei puhuttukaan kovin usein, monien ihmisten vaikea elämäntilanne olisi pitkään jatkuessaan saattanut johtaa itsemurhavaaraan, väittelijä jatkaa.

Palvelulle tarvetta edelleen

Alkuun Palvelevan puhelimen toiminta käynnistyi Helsingissä, mutta vähitellen toimintakäytännöt järjestettiin niin, että yhteydenotto olisi helppoa ja että apua olisi tarjolla samassa laajuudessa koko maassa. Toimintaa kehitettiin ja koordinoitiin Kirkon perheasiain toimikunnassa.

Palvelevan Puhelimen työntekijöiden koulutuksessa itsemurhateema oli pysyvästi mukana niin perus- kuin jatkokoulutusvaiheessakin. Sen sijaan palvelun tiedotuksessa aihe ei ollut aina kovin selvästi esillä. Mainontaa kohdistettiin enemmän yksinäisille, ja esillä pidettiin Palvelevan puhelimen tarjoamaa yhteyttä toiseen ihmiseen.

− Varsinkin suurimmissa kaupungeissa Palvelevassa puhelimessa oli ajoittain ruuhkaa niin, että soittaja kuuli vain varattu-äänen. Tästä syystä palvelua ei uskallettu mainostaa kovin näkyvästi, koska ei voitu taata, että soittajalle vastataan heti. Näin asiakkaiksi jäivät ne, jotka tunsivat palvelun ennestään ja jaksoivat myös yrittää uudelleen, jos eivät päässeet heti keskustelemaan, Ojanperä-Samulin arvioi.

Tälläkin hetkellä toiminnassa olevalle palvelulle on tarvetta. Soittoja on enemmän kuin mihin pystytään vastaamaan.

− Haasteena myös on kriisipuhelinpalveluiden järjestäminen ympärivuorokautiseksi kansainvälisen puhelinauttajien liiton IFOTES:n (International Federation of Telephone Emergency Services) periaatteiden mukaisesti, väittelijä muistuttaa.

***

Käytännöllisen teologian oppialaan lukeutuva väitöstilaisuus "Yhdessä löytyy toivo - Itsemurhien ehkäisyn näkökulma Palvelevan puhelimen työssä vuosina 1965–1995" järjestetään 4.3.2017 kello 10.15 Helsingin yliopiston päärakennuksen uuden puolen salissa 12, Fabianinkatu 33.

Vastaväittäjänä on dosentti, TT Hannu Sorri, Helsingin yliopisto, ja kustoksena professori Jyrki Knuutila Helsingin yliopiston teologisesta tiedekunnasta.

Väitöskirja on luettavissa E-thesis -palvelussa.

Väittelijän yhteystiedot: Helena Ojanperä-Samulin, s-posti: Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.

Lisätietoja Helsingin yliopiston teologisen tiedekunnan tulevista väitöksistä osoitteessa: http://www.helsinki.fi/teol/tdk/tiedotteet/vaitos.htm