Väitös: Soveltuvuusarvioinneilla pieni vaikutus papiksi pyrkivien ammatilliseen prosessiin

Kirkon tulevaisuuden kannalta uusien pappien rekrytoinnilla on kuitenkin keskeinen merkitys.

NortomaaAura Nortomaa. Kuva: Johanna Lumijärvi.Aura Nortomaa on selvittänyt väitöskirjassaan, mitä hyötyä papiksi haluavan psykologisesta soveltuvuusarviosta on hakijalle itselleen tai kirkolle, sekä ennustaako soveltuvuustulos papiksi vihkimistä ja työuran varhaisia vaiheita.

Tutkimuksessa löydettiin heikkoja ja keskivahvoja yhteyksiä soveltuvuustulosten ja uratapahtumien välillä. Myöhempää työuraa ennusti tarkemmin arvioinnin kokonaistulos kuin yksittäiset soveltuvuustulokset.

− Papiksi pyrkivät tai tuomikapitulin edustajat eivät kummatkaan pitäneet soveltuvuustuloksia omakohtaisesti järin vaikuttavina. Silti molemmat osapuolet painottivat, että soveltuvuusarviointi on tärkeää ja että arviointien tulisi jatkua entisellään, Nortomaa kertoo.

Väittelijän mielestä näkemysten välinen ristiriita voidaan nähdä tarpeena varjella omaa itsemääräämisoikeutta yksilö- ja organisaatiotasolla.

Soveltuvuustulosten täysipainoisen hyödyntämisen kannalta on Nortomaan mukaan jatkossa keskeistä selventää osallistujille soveltuvuusarvioinnin tietoa antavaa roolia ja ehkäistä arvioinnin kokemista kontrolloivaksi kokeeksi, joka tulisi läpäistä.

− Tutkimus nostaa esiin kysymyksen, mitä ominaisuuksia tulevien pappien rekrytoinnissa kannattaisi jatkossa painottaa kestävien työurien edistämiseksi. Uusia pappeja rekrytoidaan tilanteessa, jossa uskonnon rooli yhteiskunnassa on muuttumassa samalla kun yhteiskunta on siirtymässä rajattoman, epätyypillisen työn aikaan, Nortomaa korostaa.

Valinta on myös ideologinen ja kirkon tulevaisuutta määrittävä.

− Kirkkojen on hyvä tiedostaa, vihkivätkö he papeiksi henkilöitä, jotka säilövät kirkon vai henkilöitä, jotka uudistavat sen, väittelijä kiteyttää

Tutkimuksessa on käytetty sekä laadullisia että määrällisiä menetelmiä ja selvitetty ensimmäistä kertaa myös tapauksia, joissa henkilö oli hakenut pappisvihkimystä, mutta häntä ei ollut vihitty. Näissä tapauksissa soveltuvuustuloksilla ei ollut merkitystä, vaan prosessi oli keskeytynyt esimerkiksi ristiriitojen tai heikon motivaation vuoksi.

Kirkkososiologian oppialaan lukeutuva väitöstilaisuus "A test to pass or a tool for growth? Evaluating the usefulness of the psychological assessment of ministerial aspirants (Pullonkaula vai kasvunpaikka? Teologian opiskelijoiden soveltuvuusarvioinnin hyödyllisyys)" järjestetään perjantaina 9.12.2016 kello 12.15 Helsingin yliopiston päärakennuksessa, sali 6, Fabianinkatu 33.

Vastaväittäjänä on professori Katariina Salmela-Aro, Jyväskylän yliopisto, ja kustoksena professori Kati Tervo-Niemelä Helsingin yliopiston teologisesta tiedekunnasta.

Väitöskirja on luettavissa E-thesis -palvelussa

Väittelijän yhteystiedot: Aura Nortomaa, s-posti: Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.

Lisätietoja Helsingin yliopiston teologisen tiedekunnan tulevista väitöksistä osoitteessa: http://www.helsinki.fi/teol/tdk/tiedotteet/vaitos.htm