Orpana teolJessi OrpanaJessi Orpanan uraauurtavassa väitöskirjassa tutkitaan, miten ihmisen luomista käsittelevät perinteet on ymmärretty ja tulkittu myöhäisen Toisen temppelin ajan juutalaisuudessa (n. 250 eaa-70 jaa), aikana jolloin Vanhan testamentin kirjat saivat nykyisen muotonsa.

Tutkimus osoittaa, että Ensimmäisen Mooseksen kirjan alussa olevat kaksi luomiskertomusta muodostavat taustan ja lähtökohdan kaikille niiden jälkeen kirjoitetuille tulkinnoille ihmisen luomisesta.

Näitä kahta hyvin erilaista ja keskenään ristiriitaista luomiskertomusta tulkitaan lukuisilla luovilla tavoilla myöhäisellä Toisen temppelin ajalla.

− Osa lähteistä käyttää vain näitä kahta kertomusta ja lukee ne yhtenä kokonaisuutena. Tämä johtaa siihen, että jompaakumpaa kertomusta pidetään tärkeämpänä ja toista käytetään vain yksityiskohtien osalta, jolloin osa perimätiedosta jää väkisin välittämättä. Toiset tulkitsijat puolestaan harmonisoivat kertomukset oman tulkintansa ja teologiansa mukaisia uusia osia lisäämällä, Orpana toteaa.

Väitöskirjassaan Orpana on kartoittanut, kuinka tuon ajan juutalaiset oppineet vastasivat olemassaolon perimmäisiin kysymyksiin, kuten miksi ihmiset elävät ja kuolevat, ja kuinka voimme elää sopusoinnussa luonnon, toistemme ja Jumalan kanssa.

Väittelijän mukaan perimätiedon välittäminen on nähty aiemmassa tutkimuksessa turhan yksipuolisesti sarjana kirjallisia riippuvuussuhteita, joita on tutkittu teksteissä esiintyvien muutosten avulla.

− On selvää, että perimätiedon välittämistä ja vastaanottamista tutkittaessa ei voida keskittyä vain eri tekstimuotojen välisten erojen selittämiseen. Aihepiirin tutkimuksessa on otettava entistä enemmän huomioon kirjureiden ja heidän käyttämiensä tulkintakeinojen merkitys sekä yhteiskunnallisten muutosten vaikutus perimätiedon käyttöön ja tulkintaan, Orpana arvioi.

Yleisellä tasolla tekstien laatimista ja niihin ajan myötä kertyneitä tahallisia ja tahattomia muutoksia käsitteleviä tutkimuksia on tehty useita ja yksittäisiä lähteitä tutkittu kohtuullisesti.

− Ennen tätä yksikään tutkimus ei ole kuitenkaan hyödyntänyt kaikkea käytettävissä olevaa lähdemateriaalia eri tekstikokoelmista tai kirjallisuuden eri lajeista tai soveltanut kirjojen sijasta teemaan sidottua lähestymistapaa, Orpana huomauttaa.

Vanhan testamentin eksegetiikan oppialaan lukeutuva väitöstilaisuus "Reception of the Creation of Humanity - Transmission and Interpretation of the Creation Traditions in Late Second Temple Jewish Literature" järjestetään lauantaina 15.10.2016 kello 11.15 Helsingin yliopiston päärakennuksessa, auditorio XIV, Unioninkatu 34, 3. krs.

Vastaväittäjänä on professori Judith H. Newman, University of Toronto, ja kustoksena professori Martti Nissinen Helsingin yliopiston teologisesta tiedekunnasta.

Väitöskirjan tiivistelmä on luettavissa E-thesis -palvelussa.

Väittelijän yhteystiedot: Jessi Orpana, s-posti: Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.

Lisätietoja Helsingin yliopiston teologisen tiedekunnan tulevista väitöksistä osoitteessa: http://www.helsinki.fi/teol/tdk/tiedotteet/vaitos.htm