Vuosina 1918–1939 Viroon suuntautuneiden suomalaisten kirkollisten yhteyksien henkisenä pohjavireenä oli kansallinen herätys, joka nosti myös heimokansat huomion kohteiksi, todetaan Jukka Yrjölän 27.2.2016 tarkastettavassa väitöskirjassa.

Maiden itsenäistyminen loi edellytykset kirkollisten yhteyksien syntymiselle ja kehittymiselle.

− Ensi vaiheessa yhteyksien luojina olivat etupäässä erilaisia kirkollisia toimintamuotoja edustaneet yhdistykset. Suomessa näitä oli syntynyt jo autonomian aikana, mutta Virossa niitä ryhdyttiin perustamaan vasta maan itsenäistyttyä, Yrjölä toteaa.

Väitöstutkimuksen mukaan ensimmäiset yhteydet syntyivät lähetystyön, NMKY:n, Suomen Kirkon Seurakuntatyön Keskusliiton ja lestadiolaisen uusheräyksen toimesta.

Yhteyksien motiivit eivät olleet kuitenkaan täysin yhtenäisiä.

− Lähetysseuran ohella NMKY:n, rautatieläistyön ja pyhäkoulutyön yhteydet nousivat toiminnallisista lähtökohdista. Lestadiolaisen uusheräyksen yhteydet olivat puolestaan herätysliiketaustaisia. Samaa voi sanoa 1920-luvun lopulta alkaen myös ylioppilaiden ja Suomen Nuorten Kristillisen Liiton yhteyksistä, joissa kotoperäisen herännäisyyden vaikutukset yhdistyivät ajassa liikkuneeseen hallesbyläiseen herätykseen, Yrjölä tiivistää.

Väittelijän mukaan kirkollisen heimoyhteyden symboleiksi nousivat yhteiset juuret, verisukulaisuus, kulttuuriperintö, kansojen kärsimys ja evankelinen usko. Varsinaisesta heimotyöstä erillisen osan Viro-yhteyksissä muodosti Herättäjä-Yhdistyksen työ Viron Inkerissä.

− Tämä oli siinä määrin suomalaiskansallista toimintaa, että se johti jyrkkään ristiriitaan Pätsin aikaisen Viron hallintovallan kanssa.

Suomen ja Skandinavian kirkkohistorian oppiaineeseen lukeutuva väitöstilaisuus: ”Uskon silta Suomenlahden yli. Suomalaisten kirkolliset yhteydet Viroon vuosina 1918–1939", järjestetään lauantaina 27.2.2016 kello 10 Helsingin yliopiston päärakennuksessa, aud. XII, Unioninkatu 34, 3. krs.

Vastaväittäjänä toimii dosentti Riho Saard, Helsingin yliopisto, ja kustoksena professori Jouko Talonen Helsingin yliopiston teologisesta tiedekunnasta.

Väitöskirjan tiivistelmä on luettavissa E-thesis -palvelussa.

Väittelijän yhteystiedot: Jukka Yrjölä, s-posti: Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.

Lisätietoja Helsingin yliopiston teologisen tiedekunnan tulevista väitöksistä osoitteessa: http://www.helsinki.fi/teol/tdk/tiedotteet/vaitos.htm

Vuosina 1918–1939 Viroon suuntautuneiden suomalaisten kirkollisten yhteyksien henkisenä pohjavireenä oli kansallinen herätys, joka nosti myös heimokansat huomion kohteiksi, todetaan Jukka Yrjölän 27.2.2016 tarkastettavassa väitöskirjassa.

Maiden itsenäistyminen loi edellytykset kirkollisten yhteyksien syntymiselle ja kehittymiselle.

− Ensi vaiheessa yhteyksien luojina olivat etupäässä erilaisia kirkollisia toimintamuotoja edustaneet yhdistykset. Suomessa näitä oli syntynyt jo autonomian aikana, mutta Virossa niitä ryhdyttiin perustamaan vasta maan itsenäistyttyä, Yrjölä toteaa.

Väitöstutkimuksen mukaan ensimmäiset yhteydet syntyivät lähetystyön, NMKY:n, Suomen Kirkon Seurakuntatyön Keskusliiton ja lestadiolaisen uusheräyksen toimesta.

Yhteyksien motiivit eivät olleet kuitenkaan täysin yhtenäisiä.

− Lähetysseuran ohella NMKY:n, rautatieläistyön ja pyhäkoulutyön yhteydet nousivat toiminnallisista lähtökohdista. Lestadiolaisen uusheräyksen yhteydet olivat puolestaan herätysliiketaustaisia. Samaa voi sanoa 1920-luvun lopulta alkaen myös ylioppilaiden ja Suomen Nuorten Kristillisen Liiton yhteyksistä, joissa kotoperäisen herännäisyyden vaikutukset yhdistyivät ajassa liikkuneeseen hallesbyläiseen herätykseen, Yrjölä tiivistää.

Väittelijän mukaan kirkollisen heimoyhteyden symboleiksi nousivat yhteiset juuret, verisukulaisuus, kulttuuriperintö, kansojen kärsimys ja evankelinen usko. Varsinaisesta heimotyöstä erillisen osan Viro-yhteyksissä muodosti Herättäjä-Yhdistyksen työ Viron Inkerissä.

− Tämä oli siinä määrin suomalaiskansallista toimintaa, että se johti jyrkkään ristiriitaan Pätsin aikaisen Viron hallintovallan kanssa.

Suomen ja Skandinavian kirkkohistorian oppiaineeseen lukeutuva väitöstilaisuus: ”Uskon silta Suomenlahden yli. Suomalaisten kirkolliset yhteydet Viroon vuosina 1918–1939", järjestetään lauantaina 27.2.2016 kello 10 Helsingin yliopiston päärakennuksessa, aud. XII, Unioninkatu 34, 3. krs.

Vastaväittäjänä toimii dosentti Riho Saard, Helsingin yliopisto, ja kustoksena professori Jouko Talonen Helsingin yliopiston teologisesta tiedekunnasta.

Väitöskirjan tiivistelmä on luettavissa E-thesis -palvelussa.

Väittelijän yhteystiedot: Jukka Yrjölä, puh. 050 541 5990, s-posti: Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.

Lisätietoja Helsingin yliopiston teologisen tiedekunnan tulevista väitöksistä osoitteessa: http://www.helsinki.fi/teol/tdk/tiedotteet/vaitos.htm