TM Tuomas Palola tarkastelee väitöskirjassaan Pohjois-Amerikan lestadiolaisuutta eli apostolis-luterilaisuuden kehitystä vuodesta 1884 vuoteen 1929. Palolan mielestä lestadiolaisuus kohtasi amerikansuomalaisen siirtolaisuuden myötä haasteita, joiden kanssa se ei olisi joutunut kamppailemaan syntyseuduillaan.

− Amerikkalaistuminen toi muutospaineita pohjoismaisesta yhteiskuntajärjestyksestä ja kirkollisesta perinteestä voimansa ammentaneelle kansallisen siirtolaisvähemmistön uskonnolliselle vähemmistölle, väittelijä toteaa.

Yhtäältä tähän vaikutti se, etteivät lestadiolaiset siirtolaiset tuoneet mukanaan yhtenäistä dogmaattista perintöä Uudelle mantereelle. Toisaalta valtiokirkkojärjestelmän sisällä syntynyt herätysliike ajautui omaksi itsenäiseksi vapaakirkoksi ilman minkäänlaista periaatteellista pohdiskelua.

Palolan mukaan herätysliikkeen johto Fennoskandiassa pyrki myös ohjaamaan liikettä Pohjois-Amerikassa ymmärtämättä sen kehitystä sääteleviä tekijöitä ja loi näin itse lisää ristiriitoja sekä joudutti hajaantumista.

− Amerikkalaistuminen eteni eri yksilöiden sekä ryhmien kohdalla eri tahtiin, ja ne joutuivat vastaamaan haasteisiin yleensä ilman selkeätä linjaa. Näin apostolis-luterilaisuudesta muokkaantui niin identiteettinsä, käytäntöjensä, organisaationsa, opillisten korostustensa kuin ryhmänmuodostuksensa suhteen omaleimainen lestadiolaisuuden muoto, joka ylläpiti vahvaa yhteyttä Vanhaan maahan lehtien ja vierailujen välityksellä.

− Samanaikaisesti tilanne ruokki lestadiolaisuuden hajaantumista myös Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa, väittelijä huomauttaa.

Palolan väitös on aikalaislähteisiin perustuva yleisesitys amerikansuomalaisten merkittävästä kirkkokunnasta ja sen yhteyksistä Skandinavian lestadiolaisuuteen. Teos paikkaa aukkoja ja korjaa vakiintuneita käsityksiä amerikansuomalaisten siirtolaisten uskonnollisiin pyrkimyksiin kohdistuvassa tutkimuksessa.

Suomen ja Skandinavian kirkkohistorian oppiaineeseen lukeutuva väitöstilaisuus: "Amerikkalainen vai pohjoismainen? Amerikan apostolis-luterilaisuus vuosina 1884–1929", järjestetään 31.1.2015 kello 12 Helsingin yliopiston päärakennuksessa, sali 13, Fabianinkatu 33.

Vastaväittäjänä tilaisuudessa toimii emeritusprofessori, FT Auvo Kostiainen, Turun yliopisto, ja kustoksena on professori Jouko Talonen Helsingin yliopiston teologisesta tiedekunnasta.

Väitöskirjan tiivistelmä on luettavissa Helsingin yliopiston E-thesis-palvelussa: https://helda.helsinki.fi/handle/10138/152759

Väittelijän yhteystiedot: Tuomas Palola, s-posti: tuomas.palola (at) evl.fi

Lisätietoja Helsingin yliopiston teologisen tiedekunnan tulevista väitöksistä osoitteessa: http://www.helsinki.fi/teol/tdk/tiedotteet/vaitos.htm