Suomen Akatemian kulttuurin ja yhteiskunnan tutkimuksen toimikunta on myöntänyt 25.4.2014 rahoituksen 19 uudelle akatemiatutkijalle ja 30 uudelle tutkijatohtorille. Yhteensä tehtävien rahoitukseen osoitettiin 15,6 miljoonaa euroa.

Teologisen tiedekunnan tutkijoista akatemiatutkijahanke myönnettiin Vanhan testamentin eksegetiikan yliopistonlehtori, TT Jutta Jokirannalle.

Hanke: Rituaalit ja muutos Qumranin liikkeessä ja Juudean yhteisössä
(rahoitus kaudelle 01.09.2014 - 31.08.2019)

Qumranin tekstit (osa Kuolleenmeren kääröjä) sisältää suuren määrän ensikäden tietoa Toisen temppelin ajan juutalaisuudesta (n. 200e.Kr.–70 j.Kr.) ja rituaaleista. Ehdotettu tutkimus käsittelee sekä yksittäisiä rituaaleja ja niiden roolia Qumranin liikkeen elämässä että laajempaa kysymystä siitä, kuinka liikkeen rituaalinen elämä heijastelee aikaansa ja osaltaan vaikutti aikakauden muutoksiin. Hankeon metodologisesti innovatiivinen, sillä siinä sovelletaan ensi kertaa kognitiivisen uskontotieteen teorioita ja käsitteitä Qumranin tekstientutkimukseen. Erityinen painopiste on liiton uudistamisen rituaalin tutkimisella. Tämä rituaali oli merkittävässä asemassa liikkeessä sekä jumalasuhteen että liikkeen jäsenyyden kannalta. Se sisältää useita kiinnostavia rituaalisia elementtejä (siunauksia ja kirouksia,synnintunnustus, puhdistautuminen). Materiaalinen rekonstruktio auttaa selvittämään keskeisten käsikirjoitusten tekstipohjan.

Tutkijatohtoreista rahoitus myönnettiin kirkkohistorian tutkijatohtori, FT Päivi Räisänen-Schröderille ja Vanhan testamentin eksegetiikan tutkijatohtori, TT Hanna Tervanotkolle

Hankkeet :

Räisänen-Schröder, Päivi

Lääketieteellinen tieto, pelastus ja legitimaatiostrategiat uuden ajan alun jesuiittojen parantumiskertomuksissa
(rahoitus kaudelle 01.09.2014-31.08.2017)

Projekti tutkii jesuiittojen lääketiedettä ja parantamista koskevan tiedonkeruun, kirjoittamisen ja tiedonvälityksen strategioita lähetysjulkaisun "Der Neue Welt-Bott" valossa (1727–58). Se sai huikean suosion aikakauden eurooppalaisen lukeneiston parissa yli tunnustuskuntarajojen. Samalla se toimi jesuiittojen toiminnan legitimaatiovälineenä, kun järjestö oli 1700-luvun mittaan joutunut yhä kovemman kritiikin kohteeksi etenkin eurooppalaisen valistusoppineiden taholta. Projekti osallistuu laajempaan tieteelliseen keskusteluun uskonnon ja luonnontieteiden suhteista uuden ajan alussa, aikakaudella, johon on usein liitetty tieteellisen vallankumouksen käsite. Kirkolle ja kirkonmiehille on tässä tulkinnassa tavallisesti varattu tieteellisten uudistusten jarruttajien rooli. Jesuiittojen esimerkki kuitenkin osoittaa, että uskonnolliset ja tieteelliset intressit kulkivat luontevasti käsi kädessä järjestön perustamisesta 1500-luvulla lähtien aina valistuksen vuosisadalle saakka.

Tervanotko, Hanna:

Jumalallisen tahdon tulkinta: vertaileva tutkimus antiikin (550-60 eaa.) juutalaisista ja kreikkalaisista teksteistä ja traditioista
(rahoitus kaudelle 01.09.2014 - 31.08.2017)

Tutkimus analysoi suoraan jumalalliseen ilmoitukseen perustuvaa jumalallisen tahdon tulkintaa (ei-induktiivinen divinaatio) persialaisajan ja hellenistisen ajan kreikkalaisissa ja juutalaisissa teksteissä. Tutkimuksen tarkoitus on selvittää, miten ei-induktiivisen divinaation kuvaus kehittyi kyseisenä aikana ja eri kulttuurien parissa syntyneitten kirjallisten traditioiden suhdetta. Voidaanko nähdä, että kreikkalaiset kuvaukset divinaatiosta vaikuttivat juutalaisiin kirjallisiin traditioihin vai päinvastoin? Tutkimus on luonteeltaan poikkitieteellinen. Kirjallisen materiaalin analysointivaiheessa hyödynnetään raamatuntutkimuksen ja klassisen filologian perinteitä. Vertaileva tutkimusosio sitä vastoin käyttää uskontotieteen metodeja. Tutkimus tuo uutta tietoa antiikin eri kulttuurien välillä tapahtuneesta vuorovaikutuksesta. Tutkimustulokset auttavat niin ikään hahmottamaan divinaation merkitystä nykymaailmassa.

Hakemukset korkeatasoisia

Kokonaisuudessaan hakemukset olivat korkeatasoisia, minkä takia erinomaisiksikin arvioituja hakemuksia jäi vaille rahoitusta. Akatemiatutkijahankkeissa myöntöprosentiksi muodostui 12,3 % ja tutkijatohtoreiden osalta noin 9 %.

Akatemiatutkijan tehtävä on tarkoitettu kokeneelle tutkijalle itsenäiseen tutkimussuunnitelman mukaiseen tieteelliseen työskentelyyn. Akatemiatutkijakauden tarkoituksena on antaa parhaille tutkijoille määräaikainen täysipäiväinen mahdollisuus pätevöitymiseen ylimpiin tutkijan tehtäviin tai muihin asiantuntijatehtäviin. Rahoitus on viisivuotinen.

Tutkijatohtorin tehtävän rahoituksen tavoitteena on mahdollistaa lupaavimpien, äskettäin tohtorin tutkinnon suorittaneiden nuorten tutkijoiden pätevöityminen ja itsenäistyminen ammattitutkijoiksi. Rahoitus on kolmivuotinen.

Teksti: Suomen Akatemian verkkotoimitus & Pekka Rautio, 28.4.2014
Lisätietoja: Suomen Akatemia