Pietarin evankeliumin aineisto osoittaa, että juutalaisten ja kristittyjen välinen polemiikki toisella vuosisadalla johti kristillisen juutalaisvastaisuuden kehittymiseen. Juutalaiset väittivät Jeesuksen kuolleen lain kiroamana ja opetuslasten varastaneen hänen ruumiinsa. Vastaavasti kristityt syyttivät juutalaisia Herran surmaamisesta ja ylösnousemuksen kieltämisestä. Polemiikki uskonnollisten traditioiden luonteesta johti vihamielisen kuvan syntymiseen molemmin puolin. Näitä varhain syntyneitä traditioita on välitetty uskonnollisissa yhteisöissä tähän päivään saakka. Vaikutushistorialtaan ne ovat kuitenkin hyvin erilaisia.

Juutalaisten syyttäminen Jeesuksen surmaamisesta on ruokkinut juutalaisvastaisuutta

Varmin historiallinen tieto Jeesus Nasaretilaisesta on, että roomalaiset sotilaat ristiinnaulitsivat hänet Juudean maaherran Pontius Pilatuksen käskystä. Juutalaisista ylipapit luovuttivat Jeesuksen roomalaisille. Tavallinen kansa ei ollut osallisena ristiinnaulitsemiseen johtaneissa tapahtumissa. Kuitenkin jo toisella vuosisadalla kristillisissä teksteissä korostuu näkemys, että juutalainen kansa on surmannut Jeesuksen. Läpi vuosisatojen tämä traditio on ruokkinut kristillistä juutalaisvastaisuutta. Keskiajan historiassa pääsiäisaika ja juutalaisvainot liittyvät kiistattomasti yhteen. Toisen maailmansodan aikana Saksan kansallissosialistit surmasivat kuusi miljoonaa juutalaista. Heidän ideologiansa poikkesi selkeästi kristinuskosta. Joukkotuhoaminen tapahtui kuitenkin keskellä kristillistä Eurooppaa ja on perusteltua väittää, että kristillinen ideologian ylläpitämä juutalaisvastaisuus loi omalta osaltaan edellytyksiä tälle tapahtumalle.

Apokryfinen Pietarin evankeliumi todistaa toisen vuosisadan juutalaisvastaisuudesta

Kristillisen juutalaisvastaisuuden kehittymisen kannalta kiintoisa dokumentti on Pietarin evankeliumi. Egyptistä 1800-luvun lopulla löydetty fragmentti sisältää ainoastaan 60 jaetta passiokertomuksesta. Kirkkoisien kirjoituksissa on kuitenkin viitteitä siitä, että evankeliumi on ollut kokonaisesitys Jeesuksen elämästä. Säilynyt katkelma alkaa Jeesuksen oikeudenkäynnin lopusta. Pilatus pesee kätensä ja Herodes tuomitsee Jeesuksen kuolemaan. Juutalainen kansa pahoinpitelee ja ristiinnaulitsee Jeesuksen. Joosefin haudattua Jeesuksen juutalaiset johtajat pyytävät Pilatukselta sotilaita Jeesuksen haudan vartioimiseen. Pietarin evankeliumissa ylösnousemus kuvataan varsin yksityiskohtaisesti. Sekä roomalaiset että juutalaiset todistavat koko tapahtuman. Sotilaat raportoivat tapahtumasta Pilatukselle ja juutalaiset johtajat taivuttelevat hänet salaamaan ylösnousemuksen. Herran päivänä naiset löytävät tyhjän haudan, mutta pakenevat kertomatta opetuslapsille. Fragmentti katkeaa kertomuksen alkuun, jossa Pietari ja opetuslapset lähtevät kalaan. Ilmeisesti kertomus on jatkunut ylösnousseen ilmestymisellä.

Pietarin evankeliumin on riippuvainen kanonisten evankeliumien kirjallisista kopioista

Pietarin evankeliumin ja kanonisten evankeliumien sisällön ja järjestyksen välillä on selkeitä yhtäläisyyksiä. Tästä huolimatta niiden välillä ei ole, kahta poikkeusta lukuun ottamatta, lainkaan useamman sanan pituisia sanatarkkoja paralleeleja. Eräät merkittävät tutkijat ovat esittäneet, että Pietarin evankeliumi sisältää varhaisimman passiokertomuksen. Tämä on kuitenkin hyvin epätodennäköistä, sillä Pietarin evankeliumissa esiintyy lukuisia piirteitä, jotka ovat tyypillisiä vain yhdelle Raamatun evankeliumeista. Myös siinä käytetty kieli viittaa siihen, että evankeliumi on kirjoitettu toisella vuosisadalla. Evankeliumien välinen yksityiskohtainen vertailu osoittaa, että Pietarin evankeliumissa kanonisten evankeliumien traditioita on kehitelty edelleen. Kirjoittaja on todennäköisesti käyttänyt kanonisten evankeliumien kirjallisia kopioita lähteinään. Vahvimmin tätä näkemystä puolustaa, että Pietarin evankeliumissa ratkotaan yksityiskohtaisesti kanonisten evankeliumien sisäisiä ja keskinäisiä jännitteitä. Kirjoittajan on siis täytynyt tuntea ne hyvin tarkasti. Todennäköisin selitys tälle on, että hän on työskennellyt tiiviisti kirjallisten lähteiden parissa.

Pietarin evankeliumissa puolustetaan kristillisiä traditioita

Edellä todettiin, että Pietarin evankeliumin kirjoittaja on pyrkinyt poistamaan kanonisten evankeliumien sisältämiä ristiriitoja. Pietarin evankeliumin sisällössä näkyy myös juutalaisvastaisuus, kuten edellä esitelty esimerkki osoittaa. Oikeudenkäynnin katkelmallinen loppu ei mahdollista selkeän kuvan luomista Jeesuksen kuolemaan johtaneista syytöksistä ja syyttäjistä. Lopputulos on kuitenkin selvä: Herodes, joka identifioidaan juutalaisten kuninkaaksi, julistaa tuomion ja luovuttaa Jeesuksen kansalle. Kanonisissa evankeliumeissa Pilatus kuvataan vastahakoisena tuomitsijana, mutta Pietarin evankeliumissa kehitys on edennyt vielä pitemmälle. Pilatus pesee kätensä eikä julista lainkaan tuomiota. Kuvaavaa on, että Pilatus lausuu tuomion ainoastaan juutalaisille väärästä tuomiosta. Roomalaiset kuvataan läpi tekstin positiivisessa valossa ja lopulta sekä sotilaat että Pilatus tunnustavat Jeesuksen Jumalan Pojaksi. Juutalaiset johtajat sen sijaan todistavat itse itsestään, että on parempi syyllistyä suurimpaan syntiin Jumalan edessä.

Kirjoittajan pyrkimys kuvata juutalaiset johtajat mahdollisimman synkässä valossa on varsin ilmeinen. Sama koskee myös juutalaista kansaa. Kanonisissa evankeliumeissa roomalaiset sotilaat pilkkaavat ja pahoinpitelevät Jeesusta, ja lopulta ristiinnaulitsevat hänet. Pietarin evankeliumissa kaiken tämän tekevät juutalaiset. Passiokertomuksen lopuksi Pietarin evankeliumin kirjoittaja asettaa kansan tunnustamaan syyllisyytensä Jeesuksen kuolemaan. Jerusalemin tuho kuvataan Jumalan rangaistukseksi juutalaisille Jeesuksen surmaamisesta.

Pietarin evankeliumin syntyyn on vahvasti vaikuttanut juutalaisten ja kristittyjen kiistat

Selitystä Pietarin evankeliumin juutalaisvastaisuuteen on etsitty sosiaalisesta kontekstista, jossa juutalaiset vainosivat kristittyjä. Tämä näkemys sisältää kuitenkin lukuisia ongelmia. Viimeaikainen tutkimus on kumonnut aiemman näkemyksen, että juutalaiset vainosivat kristittyjä yleisesti. Heidän halukkuutensa ja mahdollisuutensa tähän olivat hyvin pienet. Pietarin evankeliumia ei kyetä uskottavasti liittämään yhteenkään tunnetuista vainoista. Mikään tekstissä ei suoraan viittaa vainoihin, päinvastoin. Pietarin evankeliumissa tosin mainitaan useaan otteeseen, että kristityt pelkäisivät juutalaisia. Tällä on perusteltu näkemystä, että juutalaiset vainosivat kristittyjä.Kyseinen traditioei kuitenkaan ole peräisin Pietarin evankeliumin kirjoittajalta, vaan Johanneksen evankeliumista. Kirjoittaja on myös tehnyt yhden merkittävän muutoksen lähteensä sisältöön. Hän ei kuvaa opetuslapsia pelkäämässä juutalaisia. Pietarin evankeliumin tekstissä vain naiset pelkäävät. Apologinen intressi on ilmeinen: opetuslapset eivät suinkaan pelänneet, mutta juutalaiset ovat vaaraksi naisille.

Yksityiskohtainen apologia ei viittaa siihen, että taustalla olisi fyysinen vaino. Henkensä tai terveytensä puolesta pelkäävä ihminen tuskin lähtee korjaamaan evankeliumitekstien yksityiskohtia. Sen sijaan väittely uskonnollisista traditioista selittää Pietarin evankeliumin apologian ja polemiikin varsin luontevasti. Keskeiset kiistan kohteet ovat Jeesuksen kuolema ja ylösnousemus. Kirjoittaja on rakentanut passiokertomuksensa huolellisesti Vanhan testamentin profeettatekstien varaan. Niiden avulla hän pyrkii osoittamaan, että Jeesuksen kuolema ennustettiin kirjoituksissa. Näiden yhtymäkohtien lisäksi kirjoittaja ottaa esille Vanhan testamentin kohdan, jonka mukaan paaluun ripustettu on kirottu. Tämä on jyrkässä ristiriidassa kirjoittajan pyrkimysten kanssa. Luontevinta onkin pitää sitä vastapuolen esille nostamana kritiikkinä. Kritiikin esittäjät tunnustivat Vanhan testamentin auktoriteetin, joten kyseessä lienevät juutalaiset.

Ylösnousemuskertomus sisältää hyvin pitkälle vietyä apologiaa. Jeesuksen haudan vartiointi järjestetään mahdollisimman aukottomasti ja lukuisat todistajat näkevät itse tapahtuman. Teksti sisältää runsaasti epäsuoria viitteitä siitä, että juutalaiset ovat kiistäneet ylösnousemuksen. Kahden ensimmäisen vuosisadan aikana syntyneet lähteet osoittavat kiistattomasti, että juuri näistä seikoista juutalaiset ja kristityt kiistelivät. Todennäköisin selitys Pietarin evankeliumin apologialle on, että se on kirjoitettu juutalaisten esittämän kritiikin seurauksena.

Kristillinen juutalaisvastaisuus kehittyi uskonnollisen konfliktin seurauksena

Kristillisen juutalaisvastaisuuden kehittyminen on monimuotoinen prosessi, jonka kattava tarkastelu ei ole mahdollista tässä yhteydessä. Pietarin evankeliumin aineisto tarjoaa ainoastaan hyvin suppean näkökulman aiheeseen. Evankeliumin tarkastelu osoittaa, että kristillisen juutalaisvastaisuuden kehittymiseen vaikutti juutalaisten ja kristittyjen välinen polemiikki. Juutalaiset väittivät Jeesuksen kuolleen lain kiroamana ja opetuslasten varastaneen hänen ruumiinsa. Kristityt eivät ainoastaan tyytyneet kumoamaan näitä syytöksiä, kuten Pietarin evankeliumin kirjoittaja pyrkii tekemään, vaan syyttivät juutalaisia Jeesuksen kuolemasta ja ylösnousemuksen salaamisesta.

Kristillisen juutalaisvastaisuuden kehittymisen ymmärtäminen vaatii tapahtumien sijoittamista oikeaan sosiaaliseen kontekstiin. Kristillinen juutalaisvastaisuus kehittyi sinä aikana kun kristityt olivat selkeässä vähemmistössä suhteessa juutalaisiin. Lisäksi juutalaisten asema Rooman valtakunnassa oli huomattavasti turvatumpi kuin kristittyjen. Näin ollen kristittyjen juutalaisvastaiset traditiot säilyivät pitkän aikaa verbaalisena polemiikkina. Muutamassa vuosisadassa kristittyjen määrä kasvoi huomattavasti ja kristinuskosta muodostui Rooman valtakunnan uskonto. Vasta tämä kehitys mahdollisti juutalaisvastaisten traditioiden käytön juutalaisvainojen oikeutuksena. Uudessa sosiaalisessa kontekstissa ne johtivat seurauksiin, joita toisella vuosisadalla eläneet kristityt tuskin saattoivat kuvitella. Nämä havainnot eivät pyri vapauttamaan kristinuskon piirissä vaikuttanutta ja erittäin synkän vaikutushistorian rasittamia traditioita, vaan niiden avulla on mahdollista ymmärtää tätä kristinuskon synkempää puolta.

Kirjoittaja Mika Hynninen on TM, jonka eksegetiikan alaan kuuluva pro gradu -tutkielma "Pietarin evankeliumi ja kristillisen juutalaisvastaisuuden kehittyminen" hyväksyttiin Helsingin yliopiston teologisessa tiedekunnassa Marraskuussa 2007.


Katso myös professori (mvs.) Matti Myllykosken artikkeli: Kristillinen juutalaisvastaisuus vaikutti modernin antisemitismin syntyyn