Tervetuloa Teologia.fi -palveluun – Välkommen!

Tarjoamme akateemisen teologian näkökulman ajankohtaisiin tutkimusaiheisiin.

Tietoa palvelusta

Martin Lutheria (1483-1546) on usein pidetty naisen aseman huonontajana. Reformaation myötä naisen valinnanmahdollisuudet todella kaventuivat, sillä luostariin meno ei ollut enää vaihtoehtojen piirissä. Näin naisen ainoa sosiaalisesti hyväksytty rooli oli aviovaimon ja perheenäidin rooli. Tämä ei kuitenkaan tarkoittanut välttämättä hänen arvostuksensa laskua. Lutherin näkemyksiin sukupuolista onkin syytä tutustua, että vältymme liian yksioikoisilta käsityksiltä.

Luther muotoili omaa käsitystään sukupuolista koko elämänsä ajan. Erityisesti Lutherin raamatuntulkinta sekä hänen oma avioliittonsa Katharina von Boran kanssa vuonna 1525 vaikuttivat hänen sukupuolikäsityksiinsä. Nämä kaksi tekijää myös muokkasivat toinen toisiaan, mikä ilmeni ajan myötä joustavuuden ja elämänläheisyyden lisääntymisenä Lutherin ajattelutavassa.

Lutherilla oli taipumus soveltaa erilaisia käyttäytymissääntöjä omaan vaimoonsa sekä muihin naisiin. Luther oli valmis sallimaan vaimolleen muita naisia enemmän vapauksia perinteisestä naisen roolista. Yleisesti naiset olivat Lutherille ensisijaisesti äitejä ja vaimoja eli kuuluivat kodin piiriin. Miesten elämänalueeseen kuului koko yhteiskunta, ja mies oli naiseen nähden johtoasemassa. Lutherin sukupuolikäsitystä erityisesti määrittelevä piirre oli kuitenkin ajatus sukupuolten kumppanuudesta, mikä kavensi sukupuolten luonnollista hierarkiaa.

"Nainen ei elä oman vapaan tahtonsa mukaan"

Naisella ei ollut miehestä riippumatonta elämäntarkoitusta. Luther oli sitä mieltä, että sukupuolten suhde paratiisissa, ennen lankeemusta oli jo ollut eriarvoinen. Nainen oli luotu miehen kylkiluusta, mikä sitoi hänet miehen alamaisuuteen ja määräysvaltaan. Lutherin mielestä naisen luomisen ainoa tarkoitus olikin palvella miestä ja avustaa häntä lastenteossa. Syntiinlankeemus oli vielä vahvistanut tätä asetelmaa, koska se oli naisen alullepanema. Nainen oli kokonaisuudessaan heikompi ja epärationaalisempi kuin mies, mistä naisen lankeaminenkin todisti.

Luther oli teologi ja augustinolaismunkki, joka luopui munkinkaavun käytöstä vasta vuotta ennen avioitumistaan. Hänen poikamiesvuosinaan esiintuoma käsitys sukupuolista oli pitkälti häntä edeltävien teologien ajatusten mukainen. Huomionarvoista onkin tässä kohtaa se, että Luther ei yhtynyt perinteiseen ajatukseen naisesta sattumalta syntyneenä, epätäydellisenä miehenä. Toimiessaan luomistarkoituksensa mukaan nainen oli Lutherin mielestä arvostettava.

"Huhu avioliitostani on tosi" - rakkautta ja huolenpitoa omassa avioliitossa

Katharina von Bora oli nunna, joka oli paennut luostaristaan muiden sisarten kanssa kuultuaan Lutherin luostarikriittisiä kannanottoja. Luther koki velvollisuudekseen etsiä kaikille neitsyille aviomiehet, jotta nämä pääsisivät aloittamaan elämänsä luostarin muurien ulkopuolella. Katharina von Bora oli ainoa, jolle ei tahtonut löytyä miestä. Von Boran ehdotuksesta Lutherista itsestään tuli yllättäen aviomiesehdokas. Lutherin pohdittua asiaa hän suostui tähän "kosintaan".

Luther ja von Bora avioituivat vuonna 1525. Luther oli 42-vuotias, eikä hän ollut koskaan elänyt parisuhteessa naisen kanssa. Tämän vuoksi on ymmärrettävää, että hän koki tilanteen vieraaksi ennen avioliittoaan sekä sen alkuaikoina. Rakkausavioliitot eivät olleet Lutherin aikana muutenkaan yleisiä, vaan avioliitot solmittiin yleensä suvun järjestäminä ja usein käytännöllisistä syistä.

Lutherin ja von Boran avioliitto muuttui muodollisesta alkutaipaleesta huolimatta rakkauden, luottamuksen ja huolenpidon värittämäksi aviosuhteeksi. Lutherin aiempi näkemys siitä, että nainen oli luotu vain miehen palvelijaksi ja avustajaksi suvunjatkamisessa, osoittautui oman parisuhteen myötä vääräksi arvioinniksi. Lutheria jopa huolestutti kiintymys, jota hän tunsi vaimoaan kohtaan. Hän piti omien sanojensa mukaan Katharinaa tärkeämpänä kuin Kristusta. Luther jätti kotiasioista huolehtimisen vaimonsa tehtäväksi, mutta luotti tämän mielipiteeseen myös kodin ulkopuolisissa asioissa. Luther pyysi vaimoaan jopa ottamaan kantaa kirkollisiin asioihin. Hän kohteli siis von Boraa itsenäiseen ajatteluun kykenevänä, samanarvoisena yksilönä.

"Nainen on mieheen verrattuna erilainen olento"

Avioitumisensa myötä Luther ei ollut enää sitä mieltä, että naisen alamaisuus oli luomisjärjestyksen seurausta. Mies ja nainen olivat tasa-arvoisia luomisen perusteella, vaikka sukupuolten välillä olikin aste-ero. Molemmat olivat hyviä luomuksia, mutta mies oli kaikissa ominaisuuksissaan erinomaisempi. Tästä huolimatta molemmilla sukupuolilla oli yhtäläiset kyvyt ja mahdollisuudet hallita maailmaa yhdessä, ilman arvoasetelmia. Naisen heikommuus mieheen nähden tuli kuitenkin ilmi lankeemuksessa, jonka seurauksena naisesta tuli miehen alamainen.

Luther tarkasteli edellä kuvatun valossa molempien sukupuolten elämää vahvasti Raamatun kontekstista käsin. Ihmisen elämä oli Jumalan tahdon mukaista, jos hän toteutti sitä Raamatun sanan mukaan. Mies oli siten Raamatun mukaisesti Lutherille se sukupuoli, jota kautta ihmiselämä määrittyi. Miehen tehtävänä oli johtaa kotitaloutta, yhteiskuntaa ja kirkkoa sekä tehdä työtä ansaitakseen perheelleen elatuksen. Miehen hyveistä ei sinänsä ollut tarvetta puhua.

Nainen puolestaan määrittyi Lutherille kahta kautta. Naisen paha luonto oli olla seksuaalinen viettelijä, siis aktiivinen toimija, joka houkutteli miestä. Tällä Luther viittasi esimerkiksi prostituoituihin. Nainen oli sen sijaan onnistunut elämänsä tarkoituksen suhteen, jos hän oli kuuliainen vaimo ja hyvä äiti. Näin hän eli naisen hyveiden mukaisesti ja toteutti Jumalan käskyn lankeemuksen jälkeisessä maailmassa. Äidin ja vaimon roolit määrittelivät siten Lutherille hyvin korostetusti oikeaa naiseutta.

"Jumala istutti ihmisiin sen, että täytyy olla mies ja nainen..."

Molemmat sukupuolet olivat Lutherille yhtä arvostettavia, mutta vain omalla paikallaan ollessaan. Sukupuolet olivat erilaisia, joten heillä oli myös eri paikka ja tehtävä elämässä.

Juuri erilaisuutensa takia nainen ja mies olivat Lutherin ajatuksissa luonnollisia kumppaneita toisilleen. Sukupuolet oli tarkoitettu elämään yhdessä hoitaen erilaatuisia, mutta toisiaan täydentäviä tehtäviä. Näin ollen myös sukupuolet itsessään täydensivät toisiaan.

Luther näki siten aviollisen kumppanuuden selkeästi Raamatun pohjalta Jumalan lahjana ja määräyksenä ihmiselle. Lutherin uudistusmieli aikansa ajatustapoihin nähden näkyykin siinä, että hän halusi puolustaa avioliiton asemaa yhteiskunnassa, jossa luostarielämä ja selibaatti olivat pitkään olleet ihanne ja arvostetuin elämänmuoto. Tässä yhteydessä hän myös erityisesti puolusti naissukupuolta Jumalan luomuksena ja kumppanina miehelle.

"... ja ilman toista kumpikaan ei voi saada aikaan hedelmää"

Keskeistä sukupuolten yhdessäelon kannalta oli Raamatun käsky olla hedelmällisiä ja lisääntyä (1. Moos. 1:27-28). Luther piti sukupuolten aviollista yhteiselämää ja lasten saamista ihmisen luonnonmukaisena tehtävänä. Hänen mukaansa erityisesti naisen vartalo oli luotu äitiyttä silmälläpitäen. Lisääntymiskäskystä johtuen seksuaalisuus oli vahvasti läsnä naisen ja miehen elämässä. Seksuaalisuuteen liittyvä himo oli kuitenkin Lutherille vaikea ja häpeällinen asia.

Jos lankeemusta ei olisi ollut, pariskuntien seksuaalielämään ei olisi liitetty sen enempää häpeää kuin muihinkaan elämänalueisiin. Ilman lankeemusta sukupuoliyhteys olisikin toteutunut ilman pahaa himoa tai häpeää. Nykytilassa seksuaalisuus kuitenkin määritteli vahvasti sukupuolia, erityisesti naisia.

"Se on ihmiseen istutettu luonto ja laatu"

Erityisesti naissukupuoli oli nähty Lutheria edeltäneessä perinteessä heidän seksuaalisuutensa valossa. Naiset olivat joko syntisiä naisia, aviovaimoja tai neitsyitä. Luther näki avioliiton vahvasti seksuaalisuuden näkökulmasta, joten naisen tarkastelu avioliiton kautta palautui myös hänellä voimakkaasti näkemykseen naisesta seksuaalisena olentona. Lutherin mielestä naiset eivät kyenneet kontrolloimaan seksuaalisuuttaan, koska he olivat miehiä heikompia. Toisaalta miesten seksuaalisuus oli väistämätön, luonnonvoiman kaltainen asia, jota ei edes voinut kontrolloida. Naisten tehtävänä oli ehkäistä sen muuttumista haureudeksi. Lutherin ajatuksissa naiset olivat näin ollen miesten seksuaalisuuden kanavointivälineitä.

Juuri tästä syystä naisten oman seksuaalisuuden näyttäminen oli tuomittavaa. Naisten piti nimenomaan hillitä miehiä eikä innostaa heitä. Luther arveli, että miehet pystyivät kyllä kestämään ja torjumaan omia himojaan, mutta heidän oli hankalaa vastustaa naisten tietoista viettelyä. Luther teki näin eron miehissä normaalisti olevien halujen ja naisten erityisesti herättämien himojen välille. Hän otti siten vastuun seksuaaliasioista pois miehiltä ja asetti sen naisten kannettavaksi.

Luther ei näin ollen pitänyt kummankaan sukupuolen seksuaalisuutta itsessään hyvänä. Se oli kuitenkin himosta huolimatta Jumalan luoma ominaisuus ja sitä kautta hyvä asia. Myöhempinä vuosinaan Luther piti seksuaalisuutta myös naisen ja miehen yhteyden muotona sekä parisuhteen voimavarana.

"Ei ole suurempaa yhteyttä kuin miehen ja naisen"

Lutherin tapa luokitella sukupuolia saattaa tuntua nykyihmisestä kovin arvottavalta. Tänä päivänä tavat määritellä sukupuolia ovat erilaiset kuin 1500-luvulla. Lutheria on kuitenkin tulkittava hänen oman aikakautensa valossa. Esimerkiksi miehen ja naisen välinen hierarkkinen suhde oli osa Lutherin ajan kulttuuria ja hänen ajatuksiaan.

Molemmille sukupuolille oli määrätty Raamatussa luonnonmukaiset tehtävät ja roolit, minkä vuoksi myöskään naisen tarkastelua ei voinut irrottaa avioliiton yhteydestä. Sukupuolet muodostivat kuitenkin toisiaan täydentävän ja sopusointuisen kumppanuussuhteen luomistarkoitustaan toteuttamalla. Vaikka miehen johtoasema oli Lutherille itsestään selvä asia, se ei näin ollen tarkoittanut kaikenkattavaa ylivaltaa. Avioelämä Katharina von Boran kanssa osoitti hänelle vielä vahvasti sen, että joustavuus oli tarpeen sukupuolimäärityksiä tehtäessä. Näin Luther itse asiassa pienensi toimintansa myötä sukupuolten välille perinteisesti tehtyä arvoasetelmaa.

 

Kirjoittaja Sini Mikkola on teologian ylioppilas, jonka yleisen kirkkohistorian alaan kuuluva pro gradu -tutkielma "Ei ole suurempaa yhteyttä kuin miehen ja naisen."- Palvelussuhteesta kumppanuudeksi. Muutokset Martin Lutherin sukupuolikäsityksissä vuosina 1522-1546. hyväksyttiin Helsingin yliopiston teologisessa tiedekunnassa syyskuussa 2007.

 

Lainaukset on otettu Weimarer Ausgaben osista 10II (tutkielma "Avioelämästä"), 24 (Genesis-saarna) ja 42 (Genesis-luennot) sekä Lutherin kirjeenvaihdosta osasta 3. Suomennokset ovat pääosin kirjoittajan itsensä tekemiä.

("Nainen istuu kotona seinään isketyn naulan lailla" WA 42, 151. Genesis-luennot 1535-38.

"Nainen ei elä oman vapaan tahtonsa mukaan" WA 24, 102.

"Huhu avioliitostani on tosi" WA BR 3, nro 900, 541. Kutsu Lutherin ystävälle tohtori Amsdorfille.

"Nainen on mieheen verrattuna erilainen olento" WA 42, 51. Genesis-luennot 1535-38. Sirpa Aallon suomennos.

"Jumala istutti ihmisiin sen, että täytyy olla mies ja nainen..." WA 24, 78.

"... ja ilman toista kumpikaan ei voi saada aikaan hedelmää" WA 24, 78.

"Se on ihmiseen istutettu luonto ja laatu" WA 10II, 276. Lennart Pinomaan suomennos.

"Ei ole suurempaa yhteyttä kuin miehen ja naisen" WA 24, 78.)

 

Kirjallisuutta

Aalto, Sirpa: Lutherin käsitys naisesta Genesis-luentojen (1535-45) alkutilaopin mukaan. - TA, 1988.                 

Aalto, Sirpa: Lutherin naiskuva ja sen antiikin- ja keskiaikainen tausta. Historian lisensiaattitutkielma. Hhu, 1991.                  

Arffman, Kaarlo: Nunnasta vaimoksi. - Eevan tie alttarille: nainen kirkon historiassa. Toim. Minna Ahola, Marjo-Riitta Antikainen, Päivi Salmesvuori. Helsinki, 2002.           

Arffman, Kaarlo: Reformaatio - seksiä kaikille mutta vain avioliitossa. - Taivaallista seksiä. Kristinusko ja seksuaalisuus. Toim. Minna Ahola, Marjo-Riitta Antikainen, Päivi Salmesvuori. Helsinki, 2006.                  

Bainton, Roland: Women of the Reformation in Germany and Italy. Minneapolis, 1971.                

Bainton, Roland: Tässä seison. Martti Lutherin elämä. Helsinki, 1983.

Hendrix, Scott: Luther on Marriage. - Lutheran Quarterly, 2000.    

Mattox, Mickey: Defender of the Most Holy Matriarchs. Martin Luther's Interpretation of the Women of Genesis in the Enarrationes In Genesin,
1535-1545. Leiden, 2003.                                                                                              

Mattox, Mickey: Luther on Eve, Women and the Church. - Lutheran Quarterly, 2003.

Nevala, Marjo: Lutherin käsitys naisesta Genesisluennoissa 1535-1545. Yleisen kirkkohistorian pro gradu -tutkielma. HYTTK, 1987.

Roper, Lyndal: The Holy Household. Women and Morals in Reformation Augsburg. Oxford, 1989.        

Wunder, Heide: He is the Sun, She is the Moon. Women in Early Modern Germany. Cambridge, 1998.