Tarkastelin pro gradu -tutkielmassani kuuden miehen kokemuksia enkeleistä. Tutkielmani rajaus miesten enkelikokemuksiin nousi lähtökohtaisesti siitä, ettei miesten enkelikokemuksia juuri tunneta, eikä niitä ole aiemmin tutkittu. Valtaosa enkelikokemusten kertojista on naisia.

Enkeliusko nykypäivän ilmiönä

Yhdysvalloista 1990-luvulta lähtöisin olevan ”enkelibuumin” seurauksena enkelit ovat levinneet osaksi elokuvia, mainoksia, vaatteita sekä terapioita ja meditaatioita ympäri maailman. Enkeliusko ja enkelikokemukset eivät ole nykyään harvinaisia. Tällä hetkellä enkeliusko tulkitaan Yhdysvalloissa jo kansanuskoksi, ja eri uskontokuntiin kuuluvista ihmisistä 60 % uskoo enkelien olemassaoloon.

Enkeliusko ei ole ainoastaan amerikkalainen ilmiö. Alma-median maakuntalehtien teettämän tutkimuksen mukaan Suomessakin 40 % ihmisistä uskoo jollain tavoin enkeleihin − naisista hieman yli puolet ja miehistä 29 prosenttia. Vaikka maakuntalehtien teettämän kyselyn mukaan lähes kolmasosa miehistä uskoo enkeleihin, naisten keskuudessa enkeliusko ja erityisesti enkeliharrastuneisuus on huomattavasti yleisempää kuin miesten.

Myös enkelitutkimus on lisääntynyt viime vuosina. Uskontotieteen yliopistolehtori Terhi Utriainen Helsingin yliopistosta on tutkinut naisten enkelikokemuksia ja enkeleiden kanssa työskenteleviä naisia. Kirkon tutkimusyksikön johtajan Kimmo Ketolan mukaan enkeliusko on lempeää ja siinä on terapeuttisia piirteitä, joita ihmiset kaipaavat. Enkelien luonne lempeinä auttajina vetoaa näin ollen usein ennemmin naisiin kuin miehiin, ja naisten voi olla helpompi omaksua enkeliusko osaksi uskomusmaailmaansa. Haastateltavani Heikin sanoin: ”Kun tätähän on pidetty vähä sellaisena akkojen vouhotuksena. Että miehet ei uskalla tunnustaa että niillä on jotain yhteyksiä enkeleihin.

Kuuden miehen enkelikokemuksien tutkiminen

Tutkimusaineistoni koostuu haastatteluaineistosta, jonka keräsin marras-joulukuussa 2013. Haastattelin yhteensä kuutta miestä ja tein kaikki haastattelut pääkaupunkiseudulla. Haastateltavien ikäjakauma on melko vaihteleva, 29–70 vuotta, ja keski-ikä noin 48 vuotta.

Tarkastelin näiden kuuden miehen enkelikokemuksia rooliteoriaa apuna käyttäen. Ruotsalaisen psykologin Hjalmar Sundénin (1908–1993) kehittelemän rooliteorian mukaan yhteisön tradition kautta yksilöllä on mahdollisuus omaksua uskonnolliseen perinteeseen kuuluvia myyttisiä rooleja ja vastarooleja, joiden kautta uskonnolliset kokemukset ovat mahdollisia. Haastateltavieni uskonnolliset taustat poikkesivat hieman toisistaan, jolloin myös kokemus enkelistä ja enkelin tehtävät olivat jokaisella tutkittavalla omanlaisiansa. Jokainen haastattelemistani kuudesta miehestä kuuluu tai on joskus kuulunut evankelis-luterilaiseen kirkkoon ja tunsi näin perinteisiä kertomuksia enkeleistä. Kolme heistä oli kuitenkin omaksunut myös uushenkisempää tietoa enkeleistä ja heidän tehtävistään. Jokainen haastateltava kertoi pitävänsä itseään uskonnollisena tai hengellisenä ja kertoi osallistuvansa uskonnollisiin tai hengellisiin tilaisuuksiin joko aktiivisesti tai silloin tällöin.

Päätutkimuskysymyksiäni olivat, millaisia tehtäviä enkeleillä on haastattelemieni miesten kertomissa kokemuksissa ja millaisen roolin miehet itse kertomissaan kokemuksissa omaksuvat. Lisäksi tutkin, millaisissa tilanteissa kokemuksia syntyy ja miltä enkeli kerrotuissa kokemuksissa näyttää, kuulostaa ja tuntuu.

Mitä enkelin kokeminen miehille on?

Kuusi haastattelemaani miestä kertoivat kokeneensa erilaisia enkeleitä, erilaisissa paikoissa ja tilanteissa. Enkelit olivat antaneet tutkimilleni miehille suojaa, opastusta tai tuoneet viestin. Enkeli on lohduttanut ja ollut läsnä myönteisenä energiana, mutta joskus myös kielteisenä energiana. Näiden kokemuksien perusteella jaottelin enkelin tehtävät suojelusenkelin, viestinviejän, henkioppaan ja mustan enkelin tehtäviin. Enkelin tehtävistä henkiopas on selkeästi uushenkisen perinteen kuvaus enkelistä, muita tehtäviä on löydettävissä sekä kristillisestä että uushenkisemmästä perinteestä.

Enkeliä kuvattiin usein valkoiseksi, kirkkaaksi ja valon läpäisemäksi, joskus ihmishahmoiseksi tai pelkäksi kirkkaaksi valoksi. Yhdelle haastateltavalle enkelit saattoivat toisinaan olla aaltoilevia, värillisiä valopalloja. Värit ovat nimenomaan uushenkisyydessä olennainen osa enkelin kuvaamistapaa. Väreillä on omat merkityksensä ja niitä tulkitaan uushenkisyydessä eri tavoin.

Enkelit herättivät tutkittavissani myönteisiä tunteita, kuten suojelun, hyväksynnän ja rakkauden tunteita − lukuun ottamatta pahojen enkelien herättämiä tunteita, jotka aiheuttivat haastatelluille miehille ahdistusta ja pelkoa.

Lisäksi kaikkien tutkittavien kertomuksissa enkelin kokemiseen tai enkeliuskon vahvistumiseen liittyi jokin oman elämän kannalta merkittävä asia, useimmiten henkinen ahdistus tai suuri suru. Tutkittavat olivatkin kertomansa mukaan saaneet enkelikokemuksensa kautta apua kielteisiin tuntemuksiinsa.

Enkelien erilaiset tehtävät ja tulkinnat

Enkelien roolin täyttäminen, eli erilaiset tehtävät kerrotuissa kokemuksissa nousivat haastatteluissa melko selkeästi esille, mutta olivat osin myös päällekkäisiä. Suojelusenkeli saattoi suorittaa samanaikaisesti viestinviejän tehtävää ja myös henkioppaalla oli haastateltavieni kertomissa kokemuksissa monia eri tehtäviä. Aineistossani roolitilanteet eivät myöskään aina olleet suoraan palautettavissa tiettyyn traditioon, vaan toisinaan yhdistelmä useammasta eri perinteestä. Esimerkiksi viestinviejän rooli saattoi olla hyvin perinteisen Raamatun kertomuksen mukainen, mutta viestiä tuova enkeli saatettiin aistia energiana tai kirkkaan värisenä hahmona, mikä taas ei ole Raamatun kertomuksista tuttu kuva enkelistä. Enkelin rooli voi näin olla tietyn tradition kautta omaksuttu kuva enkelistä, mutta tradition vaikutus ei aineistoni perusteella ole selkeä, vaan toisinaan yhdistelmä eri traditioista.

Enkelikokemukseen saattaa vaikuttaa myös muunlainen tieto, kuten median, populaarikulttuurin ja enkelikirjallisuuden kautta omaksuttu kuva enkelistä. Opitut traditiot ja muualta omaksuttu tieto eivät kuitenkaan aineistoni perusteella kilpaile keskenään, vaan muodostavat kokijan elämäntapahtumien muokkaaman, henkilökohtaisen ja yksilöllisen tulkinnan enkelistä.

Lopuksi

Terhi Utriaisen tutkimilla naisilla oli huomattavasti aktiivisempi rooli enkelien kohtaamisessa. Sen sijaan, että enkeli ilmestyisi odottamatta, kuten enkeli Gabriel ilmestyi Raamatun kertomuksessa Neitsyt Marialle, he pyytävät enkeleitä kommunikoimaan kanssaan. Enkelien kanssa tekeminen on Utriaisen mukaan hyvin keskeinen elementti enkeliuskossa. Selkeimmäksi eroksi Utriaisen tutkimien naisten ja haastattelemieni miesten kokemuksissa nousikin juuri enkelien kanssa toimiminen. Haastattelemani miehet puhuivat enemmän omista, henkilökohtaisista enkelikokemuksistaan ja siitä, miten enkelit ovat auttaneet heitä elämässä eteenpäin ja tuoneet turvaa.

Omassa tutkimuksessani aineistona oli ainoastaan kuuden miehen enkelikokemukset. Haastateltavat olivat kuitenkin eri-ikäisiä ja uskonnolliselta taustaltaan erilaisista lähtökohdista, mikä antoi hyvät lähtökohdat tutkielmalle. Jatkotutkimuksen avulla miesten enkelikokemuksia olisi mahdollista kartoittaa laajemminkin, haastattelemalla useampia miehiä heidän enkelikokemuksistaan. Suuremman aineiston avulla myös vertailu naisten enkelikokemuksiin olisi paremmin mahdollista.

 

Kirjoittaja Marja Koskela on TM, jonka uskontotieteen alaan kuuluva pro gradu -tutkielma "Suojelusenkeli, viestinviejä, henkiopas, paha enkeli. Enkelien tehtäviä kuuden miehen kertomissa kokemuksissa" hyväksyttiin Helsingin yliopiston teologisessa tiedekunnassa lokakuussa 2014.  Tutkielma on luettavissa E-thesis-palvelussa

Kirjallisuus:

Alma, H. A. & Uden, M. H. F. Van. Sunden’s Role Theory of Religion and Symbolic Interactionism (77-104). Teoksessa: Sunden´s role Theory -an Impetus to Contemporary Psychology of Religion. Holm, Nils G. & Belzen, J. A. (toim.) Turku: Åbo Akademi. 1995.

Bloom, William. The new Age. An Anthology of Essential Writings. United Kingdom: Rider. 1991.

Draper, Scott & Parker, Joseph O. Angelic Belief as a American Folk Religion. Sociological Forum 26: (623-643). 2011.

Hovi, Tuija. Usko ja kerronta. Arkitodellisuuden narratiivinen rakentuminen uskonliikkeessä. Vaajakoski: Gummerus Kirjapaino Oy. 2007.

Jones, David Albert.  Angels. A History. Oxford: University Press. 2010.

Kuusela, Matti. Enkelit kanssamme: opas enkelien maailmaan. Helsinki: Hopeasulka. 2010.

Rhodes, Ron. Enkelit keskuudessamme. USA: Harvest House Publishers. 1996.

Seppälä, Olli. Näkymättömän hipaisu: Enkelit ennen ja nyt. Helsinki: Kirjapaja Oy. 1995.

Uibu, Marko. Creating Meanings and supportive networks on the spiritual forum ”The Nest of Angels”. Journal of Ethology and Folkloristics 6: (69-86). 2012.

Utriainen, Terhi. Angels, agency and emotions: Global religion for Women in Finland? Teoksessa: Finnish women making religion: Between ancestors and angels. Terhi Utriainen ja Päivi Salmesvuori (toim.) New York: Palgarve McMillan. 2014.

White, Dominic OP. Are angels just a matter of faith? New Blackfriars 86: (568-583). 2005.

Williams, Jane. Enkeleistä. Helsinki: Kirjapaja Oy. 2007.