Tekstin koko
Perjantai 28.8.2015

Tervetuloa teologia.fi -palveluun - Välkommen!

Tämä palvelu esittelee suomalaista yliopistoteologiaa. Tarjoamme 3 kertaa vuodessa vaihtuvan teeman.

Tietoa palvelusta
  • 2013-2014

    2014

    3/ Seksuaalisuus, sukupuoli ja (väki)valta

    2/ Kirjahistorian monet kasvot

    1/ Kirkkojen suhde valtioon

    2013

    3/ Ateismi ja sekularismi

    2/ Populaarikulttuuri ja uskonto

    1/ Uskonto ja talous

    Teema-arkisto
  • 2012-2011

    2012

    3/ Uskontojen Eurooppa

    2/ Uskonnonopetus

    1/ Uskonto ja moraali

    2011

    3/ Uskonto ja mielenterveys

    2/ Rituaalitutkimus – uusia näkökulmia uskontoon ja yhteiskuntaan

    1/ Teologi – uskonnon asiantuntija

    Teema-arkisto
  • 2010-2009

    2010

    3/ Piispan virka ja kirkollinen johtajuus

    2/ Protestantti? Reformoitu? Kalvinisti? Katsauksia reformaa...

    1/ Karismaattisuus

    2009

    3/ Ympäristö

    2/ Jeesus

    1/ Uskonto ja kommunikaatio

    Teema-arkisto
  • 2008-2007

    2008

    3/ Teologia tieteenä?

    2/ Arkiset uskonnot

    1/ Ruumiillisuus teologisessa tutkimuksessa

    2007

    3/ Kriisit ja sota, rauha ja sovinto

    2/ Raamattu joka kodissa

    1/ Kasvaako uskonnollisuuden merkitys yhteiskunnassa?

    Teema-arkisto
  • 2015-2016

    2015

    1/ Katolinen kirkko tänään

    Teema-arkisto
Kirjaesittelyt
Hae opiskelemaan teologiaa
Teologinen aikakauskirja
Uskonnontutkija -verkkolehteen

TM Tuomas Palola tarkastelee väitöskirjassaan Pohjois-Amerikan lestadiolaisuutta eli apostolis-luterilaisuuden kehitystä vuodesta 1884 vuoteen 1929. Palolan mielestä lestadiolaisuus kohtasi amerikansuomalaisen siirtolaisuuden myötä haasteita, joiden kanssa se ei olisi joutunut kamppailemaan syntyseuduillaan.

− Amerikkalaistuminen toi muutospaineita pohjoismaisesta yhteiskuntajärjestyksestä ja kirkollisesta perinteestä voimansa ammentaneelle kansallisen siirtolaisvähemmistön uskonnolliselle vähemmistölle, väittelijä toteaa.

Yhtäältä tähän vaikutti se, etteivät lestadiolaiset siirtolaiset tuoneet mukanaan yhtenäistä dogmaattista perintöä Uudelle mantereelle. Toisaalta valtiokirkkojärjestelmän sisällä syntynyt herätysliike ajautui omaksi itsenäiseksi vapaakirkoksi ilman minkäänlaista periaatteellista pohdiskelua.

Palolan mukaan herätysliikkeen johto Fennoskandiassa pyrki myös ohjaamaan liikettä Pohjois-Amerikassa ymmärtämättä sen kehitystä sääteleviä tekijöitä ja loi näin itse lisää ristiriitoja sekä joudutti hajaantumista.

− Amerikkalaistuminen eteni eri yksilöiden sekä ryhmien kohdalla eri tahtiin, ja ne joutuivat vastaamaan haasteisiin yleensä ilman selkeätä linjaa. Näin apostolis-luterilaisuudesta muokkaantui niin identiteettinsä, käytäntöjensä, organisaationsa, opillisten korostustensa kuin ryhmänmuodostuksensa suhteen omaleimainen lestadiolaisuuden muoto, joka ylläpiti vahvaa yhteyttä Vanhaan maahan lehtien ja vierailujen välityksellä.

− Samanaikaisesti tilanne ruokki lestadiolaisuuden hajaantumista myös Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa, väittelijä huomauttaa.

Palolan väitös on aikalaislähteisiin perustuva yleisesitys amerikansuomalaisten merkittävästä kirkkokunnasta ja sen yhteyksistä Skandinavian lestadiolaisuuteen. Teos paikkaa aukkoja ja korjaa vakiintuneita käsityksiä amerikansuomalaisten siirtolaisten uskonnollisiin pyrkimyksiin kohdistuvassa tutkimuksessa.

Suomen ja Skandinavian kirkkohistorian oppiaineeseen lukeutuva väitöstilaisuus: "Amerikkalainen vai pohjoismainen? Amerikan apostolis-luterilaisuus vuosina 1884–1929", järjestetään 31.1.2015 kello 12 Helsingin yliopiston päärakennuksessa, sali 13, Fabianinkatu 33.

Vastaväittäjänä tilaisuudessa toimii emeritusprofessori, FT Auvo Kostiainen, Turun yliopisto, ja kustoksena on professori Jouko Talonen Helsingin yliopiston teologisesta tiedekunnasta.

Väitöskirjan tiivistelmä on luettavissa Helsingin yliopiston E-thesis-palvelussa: https://helda.helsinki.fi/handle/10138/152759

Väittelijän yhteystiedot: Tuomas Palola, s-posti: tuomas.palola (at) evl.fi

Lisätietoja Helsingin yliopiston teologisen tiedekunnan tulevista väitöksistä osoitteessa: http://www.helsinki.fi/teol/tdk/tiedotteet/vaitos.htm

tmHelsingin yliopiston teologisen tiedekunnan emeritusprofessori ja suomalaisen kristillisyyden voimakas vaikuttaja Tuomo Mannermaa kuoli pitkään sairastettuaan Espoossa 19. tammikuuta 2015. Mannermaa syntyi Oulussa 29. syyskuuta 1937 ja tuli ylioppilaaksi 1957 Oulun lyseosta. Hän valmistui teologian kandidaatiksi Helsingissä 1964 ja jäi pysyvästi Helsingin yliopiston teologisen tiedekunnan palvelukseen, ensin assistenttina ja apulaisprofessorina sekä 1980–2000 ekumeniikan professorina. Kööpenhaminan yliopiston kunniatohtorin arvon hän sai 2000.

Mannermaa oli yliopistouransa ohella poikkeuksellisen aktiivinen vaikuttaja Suomen evankelis-luterilaisessa kirkossa sekä maailmanlaajassa teologisessa ja ekumeenisessa yhteisössä. Hän osallistui aktiivisesti keskusteluun raamatuntulkinnasta ja kirkollisista uudistuksista. Mannermaa edisti ekumeniaa ortodoksiseen, roomalaiskatoliseen ja anglikaaniseen kristikuntaan päin, mutta oli varauksellinen keskieurooppalaisen protestantismin suhteen.

Tuomo Mannermaan vaikuttamistyö perustui julkaisujen ohella aivan erityisesti kykyyn luoda pitkäaikaisia ja aatteelliselta vaikutukseltaan syvällisiä opettaja-oppilassuhteita. Suomalaisen teologian kansainvälistymistä Mannermaa edisti yhteistyössään Mainzin Euroopan historian instituutin sekä amerikkalaisen Center for Catholic and Evangelical Theology:n kanssa. Monista Mannermaan oppilaista tuli merkittäviä vaikuttajia yliopistossa, kirkossa ja koko suomalaisessa yhteiskunnassa. Heistä USA:ssa professoreina toimivat Kirsi Stjerna (Gettysburg) ja Veli-Matti Kärkkäinen (Fuller). Helsingin ja Joensuun yliopistojen professorina toimi Eeva Martikainen. Mainzin kirjasarjassa tutkimuksensa julkaisivat Juhani Forsberg, Eero Huovinen, Simo Peura, Risto Saarinen, Antti Raunio ja Pekka Kärkkäinen.

Kansainvälisesti Tuomo Mannermaa tunnetaan niin kutsutun uuden suomalaisen Luther-tutkimuksen alullepanijana ja sen keskeisten ajatusten muotoilijana. Hän omistautui koko professorikautensa ajan Luther-tutkimukselle ja saavutti sen piirissä poikkeuksellisen merkittävän, mutta samalla paljon kansainvälistä keskustelua herättäneen aseman.

 

***

Kirjoittaja Risto Saarinen on ekumeniikan professori Helsingin yliopiston teologisessa tiedekunnassa
Kuva: Yliopistolainen

Aika: torstai 5.2.2015
Paikka: Tieteiden talo, Kirkkokatu 6, Helsinki, sali 104

Raamattu ja magia

10.15 Pj. Prof. Antti Marjanen, Päivän avaus
10.30 Dr. István Czachesz, Magic and Mind: Why Do We Need to Study Magic and Why Is It Relevant to Biblical Studies?
11.10 MA Vojtěch Kaše, Eucharistic Origins and Magical Beliefs: A Cognitive Reconsideration of the Lord’s Supper Tradition
11.50–13.10 Lounastauko
13.10 Prof. Martti Nissinen, Vanha testamentti ja magia
13.50 TM Anna-Liisa Tolonen, Miten ihme saadan aikaan, kun sitä tarvitaan? Jumalan suostuttelua 2. Makkabilaiskirjassa
14.30–15.00 Kahvitauko
15.00-15.20 Palkinto vuoden 2014 parhaasta eksgetiikan pro gradu –tutkielmasta
15.20 TT Hanne von Weissenberg, Enkelit ja demonit
16.00 TT Mika Pajunen, Psalmeilla pahuutta vastaan: manaukset ja suojelurukoukset vastauksena myöhäisen Toisen temppelin ajan muuttuvaan maailmankuvaan
16.40 Päätös

Tervetuloa!

Lisätietoja:

Marika Pulkkinen, marika.pulkkinen (at) helsinki.fi

Tohtorikoulutettava / Doctoral Student
Helsingin yliopisto / University of Helsinki
CoE in Changes in Sacred Texts and Traditions, Academy of Finland

Suomen Eksegeettinen Seura

På svenska

Tule takaisin Alumni

Refo 500 - Connecting you now and thenKyyhkynen-lehden FB-sivuille

Global Digital Library on Theology and Ecumenism

Suurenna tekstiä Oletuskoko Pienennä tekstiä Helsingin yliopisto Itä-Suomen yliopisto