Tekstin koko
Tiistai 29.7.2014

Tervetuloa teologia.fi -palveluun - Välkommen!

Tämä palvelu esittelee suomalaista yliopistoteologiaa. Tarjoamme 3 kertaa vuodessa vaihtuvan teeman.

Tietoa palvelusta
  • 2013-2014

    2014

    1/ Kirkkojen suhde valtioon

    2013

    3/ Ateismi ja sekularismi

    2/ Populaarikulttuuri ja uskonto

    1/ Uskonto ja talous

    Teema-arkisto
  • 2012-2011

    2012

    3/ Uskontojen Eurooppa

    2/ Uskonnonopetus

    1/ Uskonto ja moraali

    2011

    3/ Uskonto ja mielenterveys

    2/ Rituaalitutkimus – uusia näkökulmia uskontoon ja yhteiskuntaan

    1/ Teologi – uskonnon asiantuntija

    Teema-arkisto
  • 2010-2009

    2010

    3/ Piispan virka ja kirkollinen johtajuus

    2/ Protestantti? Reformoitu? Kalvinisti? Katsauksia reformaa...

    1/Karismaattisuus

    2009

    3/ Jeesus

    2/ Uskonto ja kommunikaatio

    1/ Ympäristö

    Teema-arkisto
  • 2008-2007

    2008

    3/ Teologia tieteenä?

    2/ Arkiset uskonnot

    1/ Ruumiillisuus teologisessa tutkimuksessa

    2007

    3/ Kriisit ja sota, rauha ja sovinto

    2/ Raamattu joka kodissa

    1/ Kasvaako uskonnollisuuden merkitys yhteiskunnassa?

    Teema-arkisto
Kirjaesittelyt
Hae opiskelemaan teologiaa
Ilmoittaudu teologien alumnipäivään 8.9.2014
Teologinen aikakauskirja
Uskonnontutkija -verkkolehteen

Ajankohtaista

Uusin Uskonnontutkija - Religionsforskaren -verkkolehti on ilmestynyt (20.12.2013)

Uskonnontutkijan uusimmassa numerossa uskon­to­tie­teen tie­tei­den­vä­li­nen luonne ja meto­do­lo­gi­nen plu­ra­lismi tulevat esille eri tavoin. Artikkelit käsittelevät keskiaikaista kuvamaailmaa, uskomaansaattamista ja merenneitoa, Lokin uskontohistoriallista tutkimusta sekä albaaninaisten identiteettiä.

Katsauksissa tarkastellaan islamilaisten uskonyhteisöjen moninaisuutta eurooppalaisen imaamikoulutuksen haasteena sekä uskontososiologian konferenssia Turussa ja tieteidenvälistä konferenssia Poz­na­nissa. Lisäksi mukana on aikaisemmin julkaistun artikkelin kommentti, joka antaa luon­non­tieteel­li­sen seli­tyk­sen vai­keas­ti­ tul­kit­ta­ville arkeo­lo­gi­sille aineistoille.

Kirja-arvosteluissa arvioidaan intiaanikirjallisuuden klassikkoteoksen suomennos sekä suomalaisten ja maltalaisten uskonnontutkijoiden yhteisteos.

Uusin numero löytyy osoitteesta http://uskonnontutkija.fi/

Changes in Sacred Texts and Traditions - Huippuyksikkö muinaisten kulttuurimuutosten jäljillä (13.12.2013)

Teologisessa tiedekunnassa 1.1.2014 aloittava, Suomen Akatemian rahoittama Pyhät tekstit ja traditiot muutoksessa -huippuyksikkö (Centre of Excellence in Changes in Sacred Texts and Traditions) tutkii sitä, millä tavalla Lähi-idässä tapahtuneet isot kulttuurimuutokset ovat vaikuttaneet arvovaltaiseen asemaan nostettujen pyhien tekstien syntyyn ja muutoksiin − ja päinvastoin.

Muutosprosesseja ja mekanismeja tarkastellaan sekä mikro- että makrotasolla.

− Muutokset vaihtelevat pienen pienistä eroavaisuuksista teksteissä, käsikirjoituksissa ja käännöksissä aina kokonaisia kansakuntia järisyttäneisiin sosiaalisiin, poliittisiin, uskonnollisiin ja demografisiin muutoksiin, huippuyksikön johtaja, Vanhan testamentin eksegetiikan professori Martti Nissinen toteaa.

Tutkimusaihettaan huippuyksikkö lähestyy eri kulmista: Vanhan ja Uuden testamentin tutkijoista sekä assyrologeista ja arkeologeista koostuvan neljän ryhmän tarkoituksena on yhdistää toisistaan eriytyneet katsontatavat. Monipuolisen tutkimusmetodologisen osaamisen ja lähdeaineiston turvin huippuyksikön tavoitteena on saavuttaa aivan uudenlaisia tuloksia ja rakentaa historiallista kokonaiskuvaa maasta, arkistoista ja museoista kaivetuista, joskus kirjaimellisestikin repaleisista lähteistä. 

CSTT iso

Kadonneen tulkinnan metsästäjät

Huippuyksikön tutkimuksen keskeinen teksti on heprealainen raamattu eli Vanha testamentti. Vanha testamentti sai syntysykäyksensä Jerusalemin tuhosta ja sen yläluokan pakkosiirtolaisuudesta seuranneesta uskonnollisesta, yhteiskunnallisesta ja älyllisestä kriisistä.

Pyhät tekstit ja traditiot muutoksessa -huippuyksikön tutkijat kysyvät, miksi teksti on lähtenyt ylipäätään muotoutumaan kaupungin valtauksesta ja mihin tarkoitukseen se on alun perin luotu? Entä miten pyhistä teksteistä tulee pyhiä ja pysyviä?

Lisäksi tutkimusryhmissä tarkastellaan myös Vanhan testamentin eri aikakausien versioita ja käännöksiä.

− Teksteissä vuosien saatossa tapahtuneet pienet muutokset ovat saattaneet aiheuttaa suuria eroavaisuuksia tulkinnoissa. Siksi toivommekin, että huippuyksikössä tehtävät päätelmät ovat hedelmällinen maaperä tulevaisuuden nuorille tutkijoille, jotka taas voivat osoittaa meidän olleen väärässä, Nissinen naurahtaa.

Itse tutkimustyössä Nissinen vannoo yhteistyön voimaan:

− 39 tutkijan huippuyksikössämme korostuvat systemaattinen tiedonjako, tasa-arvoisuus ja porukassa tekeminen. Lisäksi olemme pystyneet luomaan erittäin kattavan ja aktiivisen kansainvälisen kumppanuusverkoston, jossa on yliopistoja ja tutkimusyhteisöjä sekä teologian että historian alalta. Myös huippuyksikön tutkijanpaikkojen avoin kansainvälinen haku tuotti suuren joukon hakemuksia, ja tiukka karsinta tuotti joukkoomme viisi ulkomaista tutkijaa.

Entä mitä hyötyä huippuyksikön tutkimuksesta on tiedemaailmalle tai suurelle yleisölle?

− Raamatun sana ja uskonto otetaan usein esille päivittäisessä julkisessa keskustelussa, ja siksi näemmekin, että meillä on paljon annettavaa yleisen tietotason nostamiseksi, Nissinen vastaa. Päättäjiä ja ihan tavallisia kansalaisiakin varmasti kiinnostaa tietää, mistä esimerkiksi Lähi-idän ja Pohjois-Afrikan nykypäivän tapahtumissa on kyse. Hyvin moni vastaus löytyy muinaisista kulttuurimuutoksista ja Vanhan testamentin tulkinnoista. Haluamme tuoda keskusteluun asiantuntevuutta, mutta samalla myös kriittisyyttä.

Lisätietoja:

Suomen Akatemia

Huippuyksikön johtaja, Vanhan testamentin eksegetiikan professori, TT Martti Nissinen
s-posti: martti.nissinen at helsinki.fi

Katso myös tutkijayhteisöesittelyvideo YouTubesta: Changes in Sacred Texts and Traditions

Teksti: Pekka Rautio 13.12.2013

Reason and Religious Recognition - Tavoitteena uskonnon ymmärtäminen monikulttuurisessa yhteiskunnassa (13.12.2013)

Suomen Akatemian rahoittaman Järki ja uskonnollinen hyväksyminen -huippuyksikön (Centre of Excellence: Reason and Religious Recognition) tutkimuskohteena ovat uskonnollisen hyväksymisen tavat historiassa ja nykypäivänä. Huippuyksikössä kysytään, miten uskonnolliset ryhmät ovat hyväksyneet tai tunnustaneet muita yhteiskunnan toimijoita sekä miten uskonnot ovat olleet erilaisissa yhteiskunnissa hyväksyttyjä. Yksikön tutkimusmenetelmät ovat historiallisia ja filosofisia.

Huippuyksikön johtajan, ekumeniikan professori Risto Saarisen mukaan tämänkaltaiselle tutkimukselle on yhteiskunnassa tarvetta ja tilausta:

− Huippuyksikön tutkijat pyrkivät hahmottamaan historiallisia kehityskulkuja uskonnolliselle ajattelulle ja käyttäytymiselle sekä luomaan sellaisia nykypäivän uskonnollisen hyväksymisen malleja, jotka auttavat monikulttuurisen yhteiskunnan keskinäisen arvonannon lisäämisessä. Yksikön tutkimustuloksista tulevat hyötymään etenkin uskontojen väliset (sekä uskonnon ja muun yhteiskunnan väliset) keskusteluprosessit ja konfliktinratkaisutilanteet.

Huippuyksikön tavoitteena on kirjoittaa lajissaan ensimmäinen kokonaisesitys uskonnollisen hyväksymisen (religious recognition) aatehistoriasta. Lisäksi tarkoituksena on esittää tutkimukselliset perusteet näkemykselle, jonka mukaan uskonnoilla voisi eroistaan huolimatta olla yhteinen käsitys järkiperäisen keskustelun mahdollisuuksista ja rajoista.

− Myös erilaisten vähemmistöjen (etnisten, seksuaalisten, uskonnollisten) kohtelu on nykypäivänä julkisuudessa usein esiintyvä aihealue, jota huippuyksikön tavoite on ymmärtää paremmin, Saarinen lisää.

esitekuvaII

Kotipaikkana teologinen tiedekunta

Huippuyksikön kotipaikkana toimii Helsingin yliopiston teologinen tiedekunta. Saarisen mukaan tiedekunnasta löytyy tutkimuskohteeseen liittyvä vahva tutkimusperinne sekä huippuosaajia.

− Lisäksi olemme onnistuneet rekrytoimaan yksikkömme erinomaisia filosofeja ja aatehistorioitsijoita, hän muistuttaa.

Kokonaisuudessaan yksikkö koostuu kolmesta noin kymmenen hengen suuruisesta tutkijaryhmästä. Yhteensä tutkijoita on huippuyksikössä 35.

Tutkimusryhmistä Uuden testamentin eksegetiikan professori Ismo Dunderbergin johtama ryhmä keskittyy antiikin aikaan ja varhaiskristillisyyteen. Systemaattisen teologian professori Virpi Mäkisen ja antiikin tutkimuksen professori Taneli Kukkosen ryhmä tutkii kristinuskon, islamin ja juutalaisuuden kohtaamisia sekä suvaitsevaisuuskeskustelua keskiajasta valistukseen. Käytännöllisen filosofian professori Sami Pihlströmin ryhmässä luodaan filosofisia malleja nykypäivän uskontokeskustelun ymmärtämiseksi.

Ikäjakaumaltaan ryhmä on humanistiseksi yksiköksi nuori, kaksi kolmasosaa tutkijoista on syntynyt vuoden 1970 jälkeen, ja kaikkien tutkijoiden keski-ikä on 42 vuotta. Toimintaympäristö on kansainvälinen: tällä hetkellä kaksi ulkomaalaista (Venäjältä ja Kanadasta) tutkijaa toimii Suomessa ja kuusi suomalaista ulkomailla.

Saarisen mukaan yksikkö tuo tutkimukseen perustuvia ajatuksia yhteiskunnalliseen keskusteluun.

− Vaikka katsomukset ovat pirstaleisia, uskomme historiallisen ja filosofisen tutkimuksen pystyvän esittämään kestäviä näkemyksiä järkiperäisen hyväksymisen tavoista.

Lisätietoja:

Suomen Akatemia

Huippuyksikön johtaja, ekumeniikan professori, TT FT Risto Saarinen
http://blogs.helsinki.fi/ristosaarinen/
s-posti: risto.saarinen at helsinki.fi

Huippuyksikön varajohtaja, systemaattisen teologian professori, TT Virpi Mäkinen
s-posti: virpi.makinen at helsinki.fi

Teksti: Pekka Rautio 13.12.2013

På svenska
Tule takaisin Alumni
Refo 500 - Connecting you now and thenKyyhkynen-lehden FB-sivuille

Global Digital Library on Theology and Ecumenism

Suurenna tekstiä Oletuskoko Pienennä tekstiä Helsingin yliopisto Itä-Suomen yliopisto