Tekstin koko
Sunnuntai 19.4.2015

Tervetuloa teologia.fi -palveluun - Välkommen!

Tämä palvelu esittelee suomalaista yliopistoteologiaa. Tarjoamme 3 kertaa vuodessa vaihtuvan teeman.

Tietoa palvelusta
  • 2013-2014

    2014

    3/ Seksuaalisuus, sukupuoli ja (väki)valta

    2/ Kirjahistorian monet kasvot

    1/ Kirkkojen suhde valtioon

    2013

    3/ Ateismi ja sekularismi

    2/ Populaarikulttuuri ja uskonto

    1/ Uskonto ja talous

    Teema-arkisto
  • 2012-2011

    2012

    3/ Uskontojen Eurooppa

    2/ Uskonnonopetus

    1/ Uskonto ja moraali

    2011

    3/ Uskonto ja mielenterveys

    2/ Rituaalitutkimus – uusia näkökulmia uskontoon ja yhteiskuntaan

    1/ Teologi – uskonnon asiantuntija

    Teema-arkisto
  • 2010-2009

    2010

    3/ Piispan virka ja kirkollinen johtajuus

    2/ Protestantti? Reformoitu? Kalvinisti? Katsauksia reformaa...

    1/ Karismaattisuus

    2009

    3/ Ympäristö

    2/ Jeesus

    1/ Uskonto ja kommunikaatio

    Teema-arkisto
  • 2008-2007

    2008

    3/ Teologia tieteenä?

    2/ Arkiset uskonnot

    1/ Ruumiillisuus teologisessa tutkimuksessa

    2007

    3/ Kriisit ja sota, rauha ja sovinto

    2/ Raamattu joka kodissa

    1/ Kasvaako uskonnollisuuden merkitys yhteiskunnassa?

    Teema-arkisto
Kirjaesittelyt
Hae opiskelemaan teologiaa
Teologinen aikakauskirja
Uskonnontutkija -verkkolehteen

Vaalitappion jälkeen republikaanit turvautuvat konservatiivikristittyihin

Vuonna 2009 Yhdysvaltain republikaaninen puolue oli kriisissä: Valkoiseen taloon muutti nuori ja karismaattinen demokraattipresidentti, ja demokraattinen puolue hallitsi kongressia. Yhdysvallat näytti olevan Barack Obaman johdolla astumassa uuteen aikaan. Oppositioon joutuneiden republikaanien selviytymisstrategia seuraavien neljän vuoden aikana oli korostaa konservatiivisten arvojen ja uskonnon positiivista merkitystä puolueen harjoittamassa politiikassa. Konservatiivisilla arvoilla republikaanit tarkoittivat kielteistä suhtautumista aborttiin, samaa sukupuolta olevien parien avioliitto-oikeuteen ja liittovaltion vallan kasvattamiseen.  

Olen analysoinut pro gradu -tutkielmassani republikaanisen puolueen suhdetta uskontoon ja arvokysymyksiin vuosina 2009–2012. Päälähteenäni olen käyttänyt evankelikaalikristittyjen epävirallista äänenkannattajaa Christianity Today -aikakauslehteä ja sen Internet-materiaalia.

Evankelikaalikristityt olivat suurin yksittäinen republikaanisen puolueen kannattajaryhmä ja puolueen poliittinen tukiranka. Poliittisesti aktiiviset protestanttikristityt kanavoivat tavoitteensa republikaanisen puolueen kautta. Evankelikaalisten kristittyjen ja republikaanisen puolueen suhde nousikin yhdeksi tärkeimmistä teemoista tutkielmassani. Evankelikaalinen protestanttinen herätyskristillisyys on vaikuttanut merkittävästi yhdysvaltalaiseen uskonnolliseen ilmapiiriin. Evankelikaalisuudessa korostuvat uskoontulon merkitys, yhteiskunnallinen aktiivisuus, Raamatun auktoriteetti ja Jeesuksen ristinkuoleman merkitys.

Aborttikysymys keskiössä – Obaman terveydenhuoltouudistus halutaan estää

Lupaus muutoksesta, joka oli innostanut monia amerikkalaisia äänestämään Obamaa, merkitsi monille konservatiivisemmille kansalaisille pelkoa perinteisten arvojen romahtamisesta. Tässä tilanteessa republikaaninen puolue halusi näyttäytyä konservatiivisten arvojen ja uskonnonvapauden puolustajana. Republikaanit tahtoivat osoittaa, että demokraatit pyrkivät romuttamaan vanhat hyvät amerikkalaiset arvot ja maallistamaan yhteiskunnan. Sopiva tilaisuus ilmaantuikin nopeasti, kun keskustelu terveydenhuoltouudistuksesta alkoi keväällä 2009.

Amerikkalaisen terveydenhuoltojärjestelmän uudistaminen oli Obaman tärkeimpiä tavoitteita: liittovaltio ottaisi suuremman vastuun terveydenhuollon järjestämisessä. Tavoitteena oli tehdä sairasvakuutuksista kattavampia ja helpottaa myös ennestään sairaiden ja pienituloisten kansalaisten pääsyä hoitoon. Republikaaninen puolue pyrki estämään uudistuksen keinolla millä hyvänsä, sillä se vastusti liittovaltion vallan kasvattamista.

Aborttikysymys oli selvästi yksi republikaanisen puolueen politiikkaa ja evankelikaaleja eniten yhdistäneistä arvokysymyksistä. Evankelikaaleissa oli paljon abortin vastustajia, jotka pitivät pyhänä velvoitteenaan rajoittaa aborttioikeutta ja siten suojella syntymättömien lasten oikeutta elämään. Terveydenhuoltouudistuskeskustelussa vuosina 2009–2010 republikaanit korostivatkin aborttikysymyksen merkitystä tarkoituksenaan kaataa presidentti Obaman lakiesitys. Republikaanit väittivät, että siirtyminen uuteen julkisilla varoilla rahoitettuun terveydenhuoltojärjestelmään tekisi kaikista veronmaksajista aborttien rahoittajia.

On ilmeistä, että aborttikysymyksen merkitys republikaanien retoriikassa uudistusta vastaan sai ylisuuret mittasuhteet. Samalla, kun puolue onnistui lisäämään kansalaisten epäluuloja uudistusta kohtaan, se vahvisti julkisuuskuvaansa aborttia vastustavana puolueena, mikä puolestaan lisäsi sen kannatusta konservatiivisten kristittyjen keskuudessa. Republikaanit menestyivätkin hyvin vuoden 2010 kongressivaaleissa ja saavuttivat enemmistöaseman edustajainhuoneessa demokraattien edelleen hallitessa senaattia.

Presidenttiehdokkaat uskonnollisina esikuvina

Uskosta nouseva yhteiskunnallinen aktiivisuus oli yksi evankelikaalisuuden peruselementeistä. Kaikki Christianity Todaylle vuonna 2011 haastattelun antaneet, presidenttiehdokkuutta havitelleet republikaanit kertoivat arvomaailmansa perustan olevan kristillisessä uskossaan. Saavuttaakseen poliittisen uskottavuuden konservatiivisten amerikkalaisten silmissä, republikaaniehdokkaiden oli täytettävä uskonnollisuuteen ja arvoihin liittyviä odotuksia. Toisille ehdokkaille odotusten täyttäminen oli helpompaa kuin toisille. Esimerkiksi mormonitaustainen kuvernööri ja liikemies Mitt Romney vältti puhumasta avoimesti vakaumuksestaan, koska se herätti epäluuloja konservatiivikristittyjen keskuudessa.

Presidentti-instituutioon liittyy paljon ihanteita, joita sekä ehdokkaat että evankelikaalit korostivat. Presidentinvaalikampanjat osoittivat selvästi, että abortin vastustaminen ja heteronormatiivinen perhe-elämä olivat normeja, joista republikaaniehdokkaat eivät voineet poiketa. Uskon odotettiin johdattavan republikaanipoliitikkoja myös heidän poliittisissa ratkaisuissaan.

Evankelikaalit arvioivat republikaanipoliitikkoja kokonaisvaltaisesti heidän poliittisen uransa ja perhe-elämänsä sekä toisinaan yleisesti tunnetun seksuaalisen käyttäytymisen perusteella. Erityisesti presidenttiehdokkaiden persoonallisuus, jonka tärkeimpänä osana evankelikaalit näkivät uskonnollisuuden, nousi julkisen tarkastelun kohteeksi. Kristityt ehdokkaat korostivat avoimesti omaa uskonnollisuuttaan ja kertoivat vakaumuksestaan Christianity Todayn haastatteluissa. Evankelikaalilehdelle oli muun muassa tärkeää tietää, millä tavalla ehdokas oli tullut uskoon eli syntynyt uudelleen. Samoin uskon merkitys presidentin virassa toimiessa kiinnosti evankelikaaleja.

Vaikka republikaanit eivät puolueena voineet tai halunneet täyttää kaikkia konservatiivikristittyjen toiveita, yksittäiset republikaanit saattoivat sitoutua vahvastikin uskonnollisten ryhmien tavoitteisiin. Näin tehdessään he usein antoivat tarkoituksellisesti vaikutelman siitä, että heidän uskonsa ja tästä nousevat arvot olivat syynä siihen, että he ylipäätään olivat mukana politiikassa. Voidaan jopa sanoa, että politiikka näyttäytyi heidän puheissaan ja teoissaan yhtenä uskonnonharjoittamisen muotona.

Tapaus Mitt Romney: onko mormoniusko ongelma evankelikaaliäänestäjille?

Kuinka paljon republikaanipoliitikon uskonto sitten lopulta merkitsi hänen poliittisen menestyksensä kannalta? Erityisen kiinnostava oli presidenttivaalivuosi 2012 ja Christianity Todayn suhtautuminen mormonitaustaiseen Mitt Romneyhin. Evankelikaalijohto vastusti aluksi Romneyn valintaa republikaanisen puolueen presidenttiehdokkaaksi ja asettui tukemaan katolista Rick Santorumia. Konservatiivikristityt eivät halunneet maan johtoon miestä, jonka uskonnon he määrittelivät vaaralliseksi kultiksi. Kun Romneyn ylivoimaisuus esivaalien aikana kävi ilmeiseksi, evankelikaalit olivat lopulta valmiita tekemään isoja myönnytyksiä hänen voittonsa eteen. Tärkeämpää kuin saada konservatiivikristitty presidentti oli saada republikaanipresidentti ja häätää arvoliberaali Obama Valkoisesta talosta.

Ensin evankelikaalit luopuivat ajatuksesta, jonka mukaan presidentin uskonnolla oli suuri symbolinen merkitys kansakunnan hengellisenä suunnannäyttäjänä – eräänlaisena ylipappina. Romney itse häivytti vakaumuksensa kampanjansa aikana ja puhui yleisellä tasolla uskonnonvapauden ja konservatiivisten arvojen puolesta. Myös Christianity Today julkaisi paljon mormoniuskontoa myönteisessä valossa tarkastelleita ja poliittista realismia korostaneita kirjoituksia vuoden 2012 aikana. Evankelikaalit, jotka normaalisti korostivat uskonnon merkitystä joka käänteessä, vakuuttivat ehdokkaan tavoin, ettei Romneyn uskonnolla olisi merkitystä, vaan tärkeintä oli, että tämä oli arvokonservatiivi. Lisäksi he alleviivasivat mormonien ja evankelikaalien yhteisiä piirteitä tavalla, joka pyrki häivyttämään aikaisemmin yhteistyön esteenä olleet opilliset eroavaisuudet.

Lopulta vaikutusvaltainen evankelista Billy Graham hylkäsi kultti-määritelmän, jolla mormonikirkko oli vuosikymmenien ajan leimattu vääräuskoiseksi. Romneyn uskonto ei sittenkään merkinnyt evankelikaaleille yhtä paljon kuin ne arvot ja se puolue, jota hän edusti. Tutkimukseni osoittaa, että evankelikaalien Romneylle osoittama uskonnollinen suvaitsevaisuus oli lähtöisin heidän vahvasta sitoutumisestaan republikaaniseen puolueeseen. Käsillä olikin jälleen kriisi, kun Romney evankelikaalien vahvasta tuesta huolimatta hävisi vaalit istuvalle presidentille loppuvuodesta 2012.

 

Kirjoittaja Anni Tiitinen on teologian ylioppilas, jonka yleisen kirkkohistorian alaan kuuluva pro gradu -tutkielma ”Uskonto ja arvokysymykset Yhdysvaltain republikaanisen puolueen politiikassa 2009–2012” hyväksyttiin Helsingin yliopiston teologisessa tiedekunnassa kesäkuussa 2014. Tutkielma on luettavissa E-thesis-palvelussa.

Kirjallisuus

Aaltola, Mika & Salonius-Pasternak, Charly: Yhdysvallat tienhaarassa. Presidentinvaaleissa kamppaillaan kansallisesta identiteetistä, maan suunnasta ja globaalista roolista – Globaaliturvallisuus -tutkimusohjelma. Ulkopoliittinen instituutti. FIIA Briefing Paper. 2012.

Bebbington, David W: Evangelicalism in Modern Britain. A history from the 1730s to the 1980s. London: Routledge. 1993.

Burns, Gene: The Moral Veto. Framing Contraception, Abortion, and Cultural Pluralism in the United States. Cambridge: Cambridge University Press. 2005.

Green, John Cliffod: The Faith Factor. How Religion Influences American Elections. Westport, Connecticut: Praeger. 2007.

Harris, James F: The Serpentine Wall: The Winding Boundary between Church and State in the United States. New Brunswick (U.S.A.), London (U.K.): Transaction Publishers. 2013.

Katz, Richard S: Political Institutions in the United States. New York: Oxford University Press. 2007.

Ketola, Mikko: Evankelikaalien ryhmä on laaja ja entistä moniarvoisempi. – Helsingin Sanomat A1. 19.7.2008.

Meriläinen, Juha: Jumala ompi linnamme vai Linna jumalamme? – Yhdysvallat, Suomi ja bellahilainen kansalaisuskonto. – Kirkkohistorian alueilla. Juhlakirja professori Hannu Mustakallion täyttäessä 60 vuotta. Toim. Ilkka Huhta & Juha Meriläinen. SKHST 217. KTSJ 2. Helsinki: SKHS & KTS. 2011.

Noll, Mark A: American Evangelical Christianity. An Introduction. Oxford: Blackweel Publishers. 2001.

Ruotsila, Markku: Yhdysvaltain kristillinen oikeisto. Helsinki: Gaudeamus Helsinki University Press. 2008.

Ruotsila, Markku: Evankelikaalinen vai evankelinen? Teologian historiallisen sanaston ongelmatapauksesta. – Teologinen Aikakauskirja. 2010.

Wessinger, Catherine: “Cults” in America: Discourse and Outcomes – The Cambridge History of Religions in America. Ed. Stephen J. Stein. New York: Cambridge University Press. 2012.

Patristiikka on paljon muutakin kuin kreikkaa ja latinaa!
 
Aika: 18.11.2014 klo 16–18
Paikka: Helsingin yliopisto, teologinen tiedekunta, tiedekuntasali (Vuorikatu 3, 5B krs)
 
Prof. Serafim Seppälä
Arabia patristisena kielenä
 
Arabia on vanha ja tärkeä kristillisen kirjallisuuden kieli. Luennossa valotetaan arabialaisen patristisen kirjallisuuden syntytaustaa ja varhaisen (n. 800–1200) arabiankielisen patristisen kirjallisuuden yleisluonnetta. Erityiskysymyksenä tarkastellaan sitä, miten ortodoksista teologiaa alettiin tehdä ”islamin kielellä” ja islamilaisessa kontekstissa.
 
TM, MuM, HuK, mus.ped. Jaakko Olkinuora:
Johdatus georgialaiseen patristiikkaan

Georgia kuuluu vanhimpiin kristillisiin kulttuureihin mutta on lännessä varsin tuntematon. Luennossa valotetaan georgialaisen kristillisen kulttuurin sekä aakkoston syntyä ja varhaista kehitystä. Polttopisteessä on Georgian kirkon kulta-aika 900–1100-luvuilla ja sen patristinen perintö.
 
Luentoesite liitteenä (Arabialais-georgialainen_ilta.pdf)
 
Lisätietoja:
 
Jussi Junni
Sihteeri
Suomen patristinen seura
Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.
TM, YTM Anneli Vartiaisen väitöstutkimuksessa tarkastellaan muistamista uskonnollisessa yhteisössä. Vartiainen on selvittänyt, miten messun muistiyhteisöluonne ilmenee Järvenpään seurakunnan messujen käytännöissä.

− Kirkko on tyypillinen muistiyhteisö, Vartiainen toteaa. Se rakentuu peruskertomukselle, jota välitetään yhteisössä sukupolvelta toiselle kertomisen, opettamisen, rituaalien, symbolien, juhlien ja esikuvien kautta niin verbaalisella, visuaalisella kuin toiminnallisella muistamisella.

Muistiyhteisön keskeisiä elementtejä ovat peruskertomus, yhteisöllisyyden vahvistaminen, peruskertomuksesta nousevat arvot sekä niistä nouseva muutostarve ja tulevaisuuskäsitys.

Edellä mainituista elementeistä peruskertomus oli väittelijän mukaan merkittävin sisältö Järvenpään seurakunnan jumalanpalveluksissa, erityisesti niiden johdanto- ja sanaosassa, myös saarnoissa.

Kirkon erityispiirre muistiyhteisönä on aikakäsitys, joka ulottuu kuoleman jälkeiseen aikaan. Tämä puolestaan vaikuttaa sekä yhteisön tulevaisuuskäsitykseen että näkemykseen yhteisöstä.

Yhteisöllisyys oli messuissa esillä etenkin yhteisessä esirukouksessa ja ehtoollisen vietossa.

− Peruskertomuksesta nousevat arvot tulivat vastaavasti esille jumalanpalveluksissa sanoitettuina vain vähän, vaikkakin esimerkiksi esirukouksessa ne ovat implisiittisesti läsnä, Vartiainen arvioi.

Tutkimuksen mukaan eräs muistiyhteisön olennainen ominaisuus on se, että yhteisö tunnustaa itse aiheuttamansa pahan ja on sen myötä valmis muuttumaan. Väitöksen aineistona toimineet Järvenpään seurakunnan messut ja kirkon käsikirjaan sekä jumalanpalvelusten oppaaseen kirjatut näkemykset eivät kuitenkaan tuoneet tätä esiin.

− Vaikka messussa on rippi pahuuden käsittelemistä varten, se keskittyy yksilöön ja tavoittelee syyllisen vapauttamista syyllisyydestä, Vartiainen huomauttaa.

Käytännöllisen teologian oppiaineeseen lukeutuva väitöstilaisuus: "Kirkko muistiyhteisönä - Järvenpään seurakunnan messujen muistiyhteisöluonne", järjestetään 15.11.2014 kello 10 Helsingin yliopiston päärakennuksessa, auditorio XIII, Fabianinkatu 33.

Vastaväittäjänä tilaisuudessa toimii dosentti Voitto Huotari (Helsingin yliopisto), ja kustoksena on professori Jyrki Knuutila Helsingin yliopiston teologisesta tiedekunnasta.

Väitöskirja on luettavissa Helsingin yliopiston E-thesis-palvelussa: https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/136102/kirkkomu.pdf?sequence=1

Väittelijän yhteystiedot: Anneli Vartiainen, s-posti: Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.

Lisätietoja Helsingin yliopiston teologisen tiedekunnan tulevista väitöksistä osoitteessa: http://www.helsinki.fi/teol/tdk/tiedotteet/vaitos.htm

På svenska

Tule takaisin Alumni

Refo 500 - Connecting you now and thenKyyhkynen-lehden FB-sivuille

Global Digital Library on Theology and Ecumenism

Suurenna tekstiä Oletuskoko Pienennä tekstiä Helsingin yliopisto Itä-Suomen yliopisto