Tekstin koko
Perjantai 30.1.2015

Tervetuloa teologia.fi -palveluun - Välkommen!

Tämä palvelu esittelee suomalaista yliopistoteologiaa. Tarjoamme 3 kertaa vuodessa vaihtuvan teeman.

Tietoa palvelusta
  • 2013-2014

    2014

    3/ Seksuaalisuus, sukupuoli ja (väki)valta

    2/ Kirjahistorian monet kasvot

    1/ Kirkkojen suhde valtioon

    2013

    3/ Ateismi ja sekularismi

    2/ Populaarikulttuuri ja uskonto

    1/ Uskonto ja talous

    Teema-arkisto
  • 2012-2011

    2012

    3/ Uskontojen Eurooppa

    2/ Uskonnonopetus

    1/ Uskonto ja moraali

    2011

    3/ Uskonto ja mielenterveys

    2/ Rituaalitutkimus – uusia näkökulmia uskontoon ja yhteiskuntaan

    1/ Teologi – uskonnon asiantuntija

    Teema-arkisto
  • 2010-2009

    2010

    3/ Piispan virka ja kirkollinen johtajuus

    2/ Protestantti? Reformoitu? Kalvinisti? Katsauksia reformaa...

    1/Karismaattisuus

    2009

    3/ Jeesus

    2/ Uskonto ja kommunikaatio

    1/ Ympäristö

    Teema-arkisto
  • 2008-2007

    2008

    3/ Teologia tieteenä?

    2/ Arkiset uskonnot

    1/ Ruumiillisuus teologisessa tutkimuksessa

    2007

    3/ Kriisit ja sota, rauha ja sovinto

    2/ Raamattu joka kodissa

    1/ Kasvaako uskonnollisuuden merkitys yhteiskunnassa?

    Teema-arkisto
Kirjaesittelyt
Hae opiskelemaan teologiaa
Teologinen aikakauskirja
Uskonnontutkija -verkkolehteen

Ajankohtaista

Tutkijatohtori Johanna Hurtigille vuoden 2014 tiedonjulkistamisen valtionpalkinto (24.9.2014)

Opetus- ja viestintäministeri Krista Kiuru luovutti vuoden 2014 tiedonjulkistamisen valtionpalkinnot keskiviikkona 24.9.

Hurtig JohannaPalkintoja esimerkillisestä tiedonjulkistamisesta myönnettiin seitsemän. Palkittujen joukossa on tutkijatohtori Johanna Hurtig teologisesta tiedekunnasta. Hurtig sai palkintonsa teoksesta Taivaan taimet: Uskonnollinen yhteisöllisyys ja väkivalta. Aiemmin keväällä Hurtig sai samasta teoksesta Vuoden Tiedekirja -kunniamaininnan.

Tiedonjulkistamisen valtionpalkinnot myönnetään tieteellisen, taiteellisen ja teknologisen tiedonvälityksen alalla tehdystä merkittävästä tiedonjulkistamistyöstä, joka on lisännyt kansalaisten tietämystä ja antanut virikkeitä yhteiskunnalliselle keskustelulle. Elämäntyöpalkinnot ovat suuruudeltaan 20 000 euroa ja muut palkinnot 15 000 euroa.

Palkintoperustelut

"Helsingin yliopiston tutkijatohtori Johanna Hurtig käsittelee kirjassaan Taivaan taimet vaikuttavasti lasten asemaa ja heihin kohdistuvaa väkivaltaa uskonnollisessa yhteisössä. Teos perustuu tutkimukseen, jonka kohteena on vanhoillislestadiolainen liike. Hurtig on lestadiolaistaustainen sosiaalityön tutkija, jonka väitöskirja käsitteli lastensuojelua.

Tutkimuksen aineistona on liki 180 väkivaltakertomusta, joista valtaosassa oli kyse seksuaalisesta hyväksikäytöstä. Tekijä löytyi yleensä perheenjäsenten tai muiden lähiomaisten joukosta tai muutoin uhrin arkiympäristöstä. Tekijällä oli usein uhriinsa auktoriteetti- tai kasvattaja-asema. Suomesta tapauksia kertyi yli 60 paikkakunnalta, minkä lisäksi tutkijalle lähetettiin kertomuksia Ruotsin ja Pohjois-Amerikan lestadiolaisyhteisöistä. Kertojat olivat aikuisia, ja osa hyväksikäyttötapauksista oli kaukaa menneisyydestä, osa muutaman vuoden takaa.

Tapauksia analysoidessaan Hurtig ei kiinnitä huomiota tekijän ja uhrin yksilöllisiin ominaisuuksiin vaan ympäröivän yhteisön rakenteellisiin ja kulttuurisiin piirteisiin. Hän myös korostaa yhteisön vastuun näkökulmaa. Monet teoksessa esitetyistä huomioista ovat laajennettavissa koskemaan syrjittyjen asemaa muissakin yhteisöissä, kuten kouluissa, työpaikoilla tai harrastuspiireissä, saati etnisissä yhteisöissä, joihin synnytään ja joissa kasvetaan.

Hurtigin tutkimus sai aikaan laajaa julkista keskustelua jo ennen kuin se valmistui. Vanhoillislestadiolainen liike esitti lopulta kollektiivisen anteeksipyynnön ihmisille, jotka olivat joutuneet lapsena liikkeen piirissä seksuaalisesti hyväksikäytetyiksi. Hurtig korostaa, että hyväksikäyttötapauksissa tarvitaan sekä juridista että yhteisöllistä käsittelyä. Hänen tavoitteenaan ei ole ollut liata vanhoillislestadiolaista liikettä vaan tervehdyttää sitä."

***

Hurtig työskentelee tällä hetkellä tutkijatohtorina akatemiaprofessori Elina Vuolan johtamassa Ruumiillinen uskonto -tutkimushankkeessa.

***

Lisätietoja: Opetus- ja kulttuuriministeriön tiedotteet 24.9.2014

Lue myös Johanna Hurtigin kirjoitus uusimmasta Teologia.fi teemanumerosta:

Väki ja väkivalta - uskonnollinen yhteisö väkivallan ratkaisijana

Professori emeritus Simo Knuuttila puhumassa Helsingin yliopiston Studia Generaliassa 2.10.2014

Knuuttila SimoTeologisen etiikan ynnä uskonnonfilosofian professori emeritus Simo Knuuttila on puhumassa Helsingin yliopiston syksyn 2014 Studia Generalia -luentosarjalla torstaina 2.10.2014. Tänä syksynä Studia Generalian teemana ovat aistit ja Simo Knuuttilan aiheena on aistien filosofia.

Luentosarja on kaikille avoin ja maksuton. Järjestäjänä toimii Helsingin yliopiston Avoin yliopisto. Luennot pidetään torstaisin klo 17.00–19.00 Porthaniassa, luentosali PI (Yliopistonkatu 3).

Luennot myös verkossa suorina lähetyksinä ja jälkikäteen.

Lisätietoja: http://www.avoin.helsinki.fi/studiageneralia/syksy_2014.htm

Teologien alumnipäivässä keskusteltiin uskontojen kohtaamisesta (17.9.2014)

Maanantaina 8.9.2014 järjestetty teologien alumnipäivä keräsi Helsingin yliopiston Pieneen juhlasaliin noin 150 vierasta keskustelemaan uskontojen kohtaamisesta.

AP1

Alumnit kokoontuivat nyt teologisen tiedekunnan kutsumina toista kertaa.

Tilaisuuden avannut tiedekunnan dekaani Ismo Dunderberg korosti puheessaan alumnipäivän aiheen ajankohtaista merkitystä. Samoilla linjoilla oli uskontojen kohtaamisesta alustanut varadekaani Risto Saarinen. Saarinen sivusi esityksessään tiedekunnassa toimivan, Suomen Akatemian rahoittaman tutkimuksen huippuyksikön: Järki ja uskonnollinen hyväksyminen, tutkimusteemoja.

Oleellista uskontojen kohtaamisessa ovat uskonnollisen hyväksymisen (religious recognition) tavat. Saarisen johtamassa tutkimusyksikössä kysytään, miten uskonnolliset ryhmät ovat hyväksyneet tai tunnustaneet muita yhteiskunnan toimijoita sekä miten uskonnot ovat olleet erilaisissa yhteiskunnissa hyväksyttyjä. Tähän liittyen huippuyksikön tutkijoiden tavoitteena on luoda sellaisia nykypäivän uskonnollisen hyväksymisen malleja, jotka auttavat monikulttuurisen yhteiskunnan keskinäisen arvonannon lisäämisessä.

Uskontojen kohtaaminen työelämässä

Alumnipäivän ensimmäisessä keskusteluosiossa aiheena oli uskontojen ja moniuskontoistumisen kohtaaminen työelämän eri sektoreilla. Varadekaani Auli Vähäkankaan johtamassa keskustelussa kuultiin kokemuksia niin sairaalasielunhoidon (Virpi Sipola), varhaiskasvatustyön (Silja Lamminmäki-Vartia) kuin seurakuntien monikulttuurisuustyön (Mark Saba) näkökulmista. Erityisesti keskustelijat puhuivat siitä, minkälaisena työssä kohdattavien ihmisten uskonnollisuus näyttäytyi ja millaisia jännitteitä uskonto / uskonnot työympäristössä saattoivat aiheuttaa.

Vaikka jännitteitä olikin, keskustelijat halusivat kuitenkin painottaa uskontojen välisiä yhdistäviä nimittäjiä ja käsityksiä, esimerkiksi perustavanlaatuisiin olemassaolon merkityksiin liittyvissä kysymyksissä.

− Ihminen, jolle usko ja hengellisyys ovat tärkeitä, kunnioittaa myös toisen tapaa ajatella ja toteuttaa uskoaan. Mitä enemmän on avoimuutta ja uskallusta kysyä ja kuunnella, sitä vähemmän jännitteitä uskonto aiheuttaa, sairaalapastori Virpi Sipola totesi.

Riittääkö suvaitsevuus?  ”Teologit pois hiljaisesta enemmistöstä”

Alumnipäivän lopuksi keskusteltiin suvaitsevuudesta. Professori Jaana Hallamaan vetämään paneeliin oli kutsuttu mukaan vapaa toimittaja Maryan Abdulkarim, Kirkon uskontokasvatussihteeri Pekka Yrjänä Hiltunen, Kirkon Ulkomaanavun toiminnanjohtaja Antti Pentikäinen ja akatemiatutkija Pamela Slotte oikeustieteellisestä tiedekunnasta.

Keskustelun aikana suvaitsevuutta käsiteltiin muun muassa uskontodialogin mahdollisuuksista ja kokemuksista käsin, ihmisoikeuksien ja uskonnonvapauden näkökulmasta sekä uskonnollisten ääriliikkeiden synnyn kannalta.

Hyvin keskeisessä roolissa uskontojen välisen kohtaamisen edistämisessä oli paneelikeskustelun yhteen summanneen Jaana Hallamaan mielestä niin kutsuttu hiljainen enemmistö, jonka tuli ottaa aktiivisempaa roolia uskontojen välisessä vuoropuhelussa.

Epäluulojen poistamiseksi ei riittänyt, että toista suvaitaan ilman vuorovaikutusta. Teologeilla uskonnon asiantuntijoina on tässä suuri mahdollisuus näkyvämpään vaikuttamiseen yhteiskunnassa.

AP2

***

Ohessa liitteinä alumnipäivän esityksiä (pdf-tiedostoina):

***

Lisätietoja Helsingin yliopiston teologisen tiedekunnan alumnitoiminnasta: http://www.helsinki.fi/alumni/teologinen/

Teksti ja kuvat: Pekka Rautio, 16.9.2014

På svenska
Tule takaisin Alumni
Refo 500 - Connecting you now and thenKyyhkynen-lehden FB-sivuille

Global Digital Library on Theology and Ecumenism

Suurenna tekstiä Oletuskoko Pienennä tekstiä Helsingin yliopisto Itä-Suomen yliopisto