Tekstin koko
Lauantai 25.5.2013

Tervetuloa teologia.fi -palveluun - Välkommen!

Tämä palvelu esittelee suomalaista yliopistoteologiaa. Tarjoamme 3 kertaa vuodessa vaihtuvan teeman.

Tietoa palvelusta
Katso Teemaluettelo
Kirjaesittelyt
Hae opiskelemaan teologiaa
Teologinen aikakauskirja
Uskonnontutkija -verkkolehteen

Ajankohtaista

HY väitös: Parisuhteen kärjistymiseen erokriisiksi useita eri syitä, mutta myös toimivia ratkaisukeinoja

Huomaa, avaa uuteen ikkunaan PDFTulostaSähköposti

Pekka Rautio 26.11.2012

TM Hanna Ranssi-Matikainen väittelee 1.12.2012 Helsingin yliopiston teologisessa tiedekunnassa aiheesta "Yhdessä sittenkin. Kokemukset erokriisistä, vertaistuesta ja muutoksesta parisuhteessa".Ranssi-Matikaisen tutkimuksessa parisuhteen kärjistymistä erokriisiksi tarkastellaan yhdentoista parin näkökulmasta, jotka ovat saaneet tukea parisuhteensa jatkamiseen HNMKY:n perhetyön organisoimista vertaisryhmistä.

− Tärkeimmäksi erokriisin syyksi tutkimuksessa osoittautui elämän kokonaisvaltainen kuormittavuus, Ranssi-Matikainen kertoo.Hanna-Ranssi-Matikainen_ingressiHanna-Ranssi-Matikainen. Kuva Jani Laukkanen

Muina erokriisin syinä pidettiin kommunikaation vaikeuksia, erilaisia parisuhdetta koskevia odotuksia tai lähtökohtia, sukupuoleen liitettyä kuormittavuutta sekä rinnakkaissuhteita. Myös työstä jäljelle jäävä aika kohdistettiin usein pääasiassa lasten tarpeisiin vastaamiseen, eikä puolisolle.

− Tutkimustulosten perusteella työn ja perheen välisestä kilpailuasetelmasta onkin syytä luopua, Ranssi-Matikainen toteaa. Elämänalueet eivät ole toisilleen vastakkaisia, mutta niiden tasapainottaminen vaatii molemmilta puolisoilta joustoa.

Ranssi-Matikaisen mukaan miesten keskeinen erokriisin syy kilpistyi tutkimuksen perusteella sekä isänä koettuun epävarmuuteen että rinnakkaissuhteisiin.
− Tosin tämän väitöstutkimuksen perustella niin miehillä kuin naisilla rinnakkaissuhteet olivat pikemminkin huonosti toimivan parisuhteen seurausta, eivät sen ensisijainen syy.

Tutkimustulosten valossa oma-apuryhmissä saatu vertaistuki sekä myönteisten selviytymistarinoiden kuuleminen olivat ratkaisevassa asemassa parisuhdeongelmien puimiseen ja muutosten tapahtumiseen parisuhteissa.

Keskeisin muutoksista liittyi yksilöllisiin arvoihin sekä ajankäyttöön: parisuhdettaan jatkaneet asettivat perheen hyvinvoinnin elämässään etusijalle.

− Lisäksi muut tärkeät muutokset liittyivät vuorovaikutuksen laatuun sekä henkilökohtaisen identiteetin vahvistumiseen. Jälkimmäisellä oli selkeitä myönteisiä vaikutuksia erityisesti kotityönjakoon. Omien toiveiden tunnistamisella ja ilmaisemisella tehtävänjako saatiin tasattua oikeudenmukaisemmin, Ranssi-Matikainen tiivistää.

Suomessa ei ole aiemmin tutkittu oma-apuryhmätoiminnan ja erokriisin työstämisen välisiä yhteyksiä molempien puolisoiden kertomana.

Käytännöllisen teologian oppiaineeseen lukeutuva väitöstilaisuus järjestetään 1.12.2012 kello 10 Helsingin yliopiston päärakennuksen Pienessä Juhlasalissa, osoitteessa Fabianinkatu 33 (4. kerros).

Vastaväittäjänä tilaisuudessa toimii professori emerita Riitta Jallinoja (Helsingin yliopisto) ja kustoksena professori Jyrki Knuutila Helsingin yliopiston teologisesta tiedekunnasta.

Väitöskirja ilmestyy Kirkon tutkimuskeskuksen julkaisusarjassa. Sen tiivistelmä on luettavissa E-thesis -palvelussa: https://helda.helsinki.fi/handle/10138/37386

 

Mikä on maailman parhaaksi? - uusi opinnäyteartikkeli julkaistu

Huomaa, avaa uuteen ikkunaan PDFTulostaSähköposti

Pekka Rautio 21.11.2012

Tietoisuus ihmisen vaikutuksista luontoon ja keskustelu ympäristöongelmista lisääntyvät koko ajan. Samaa tahtia kiihtyy myös keskustelu ympäristöongelmien ratkaisuista. Joidenkin mielestä on tärkeää edistää kasvissyöntiä ja laajentaa eläinten oikeuksia. Toiset puolustavat liikenteen vähentämistä tai päästökauppaa. Monet pitävät uusiutuvien polttoaineiden suosimista ja kestävään kehitykseen pyrkimistä tärkeänä. Kaikilla näillä on kuitenkin myös vastustajansa. Argumentit ja vastaväitteet vaihtelevat, mutta luultavasti ainakin suurin osa keskustelijoista ilmoittaa puolustavansa suurempaa hyvää. He sanovat toimivansa maailman parhaaksi.

- Mutta kenen puolesta toimitaan, kun toimitaan maailman parhaaksi? Entä mikä silloin on arvokasta, kysyy TK Jukka Välimäki, jonka systemaattisen teologian alaan kuuluva pro gradu -tutkielma "Kaiken elävän arvo ja tulevaisuus. Robin Attfieldin biosentrinen konsekventialismi ja hänen perustelunsa sen valitsemiseksi" hyväksyttiin Helsingin yliopiston teologisessa tiedekunnassa marraskuussa 2011.

Lue opinnäyteartikkeli kokonaisuudessaan täältä »»

 

 

   

HY:n teologisen tiedekunnan tutkijayhteisöt esittelyssä - Religious Communication, Symbols, and Publicity (RCSP)

Huomaa, avaa uuteen ikkunaan PDFTulostaSähköposti

Pekka Rautio 23.11.2012

Helsingin yliopiston tutkimuksen ja tohtorikoulutuksen kansainväliseen arviointiin osallistui teologisesta tiedekunnasta seitsemän eri tutkijayhteisöä. Arviointi toteutettiin aikavälillä 2010-2012.

Toisena esittelyvuorossa on käytännöllisen teologian professori (emeritus) Markku Heikkilän johtama tutkimusryhmä: Religious Communication, Symbols, and Publicity (RCSP)

Tutkimusryhmän esittelijänä oheisella videolla toimii käytännöllisen teologian yliopistonlehtori, TT Johan Bastubacka.

Avainsanat:

  • uskonnolliset symbolit
  • uskonnollinen kommunikaatio
  • traditio ja moderni
  • symbolit ja julkisuus
  • kulttuuri-identiteetit
  • uskonnolliset identiteetit
  • uskonto ja julkiset tilat
  • kirkkoarkkitehtuuri ja -taide

Religious Communication, Symbols, and Publicity -tutkijayhteisö TUHAT-tietokannassa

Lisätietoja käytännöllisen teologian ja kirkkohistorian tutkimusprojekteista

Teologisen tiedekunnan tutkimusryhmien arvioinnin tulokset (8.5.2012) »»

Katso myös aiemmin julkaistut tutkijayhteisöjen esittelyvideot:

Videoiden tekninen toteutus: Kuvio tutkimusarkisto, Teologinen tiedekunta

Kuvaajat: Salla Saastamoinen, Ville Vuorinen ja Pirkka Arpo
Leikkaus: Salla Saastamoinen
Videoiden käsikirjoitus: Pekka Rautio

   

Sivu 7/28

På svenska
Tule takaisin Alumni
Suurenna tekstiä Oletuskoko Pienennä tekstiä Helsingin yliopisto Itä-Suomen yliopisto