Tekstin koko
Torstai 5.3.2015

Tervetuloa teologia.fi -palveluun - Välkommen!

Tämä palvelu esittelee suomalaista yliopistoteologiaa. Tarjoamme 3 kertaa vuodessa vaihtuvan teeman.

Tietoa palvelusta
  • 2013-2014

    2014

    3/ Seksuaalisuus, sukupuoli ja (väki)valta

    2/ Kirjahistorian monet kasvot

    1/ Kirkkojen suhde valtioon

    2013

    3/ Ateismi ja sekularismi

    2/ Populaarikulttuuri ja uskonto

    1/ Uskonto ja talous

    Teema-arkisto
  • 2012-2011

    2012

    3/ Uskontojen Eurooppa

    2/ Uskonnonopetus

    1/ Uskonto ja moraali

    2011

    3/ Uskonto ja mielenterveys

    2/ Rituaalitutkimus – uusia näkökulmia uskontoon ja yhteiskuntaan

    1/ Teologi – uskonnon asiantuntija

    Teema-arkisto
  • 2010-2009

    2010

    3/ Piispan virka ja kirkollinen johtajuus

    2/ Protestantti? Reformoitu? Kalvinisti? Katsauksia reformaa...

    1/Karismaattisuus

    2009

    3/ Jeesus

    2/ Uskonto ja kommunikaatio

    1/ Ympäristö

    Teema-arkisto
  • 2008-2007

    2008

    3/ Teologia tieteenä?

    2/ Arkiset uskonnot

    1/ Ruumiillisuus teologisessa tutkimuksessa

    2007

    3/ Kriisit ja sota, rauha ja sovinto

    2/ Raamattu joka kodissa

    1/ Kasvaako uskonnollisuuden merkitys yhteiskunnassa?

    Teema-arkisto
Kirjaesittelyt
Hae opiskelemaan teologiaa
Teologinen aikakauskirja
Uskonnontutkija -verkkolehteen

Ajankohtaista

Hymnologi Andrew Prattille virret ovat keino ymmärtää teologiaa (20.10.2014)

apratt1Brittiläinen hymnologi ja virsien kirjoittaja Andrew Pratt on tehnyt uransa aikana yli 1 000 virttä ja toimittanut lukuisia hymnologian alan artikkeleita sekä kokoomateoksia. Hänen virsiään lauletaan ympäri maailmaa.

Pratt toimi Hanasaaren ruotsalais-suomalaisessa kulttuurikeskuksessa 1.-4.10.2014 järjestetyn Virsi-laulu-yhteiskunta -konferenssin yhtenä pääpuhujista. Teologia.fi-verkkopalvelu haastatteli Prattia lokakuun alussa.

Andrew Pratt, mikä on mielestäsi virsien merkitys ja paikka 2000-luvun yhteiskunnassa?

Osittain virret ovat yhteydessä historiaan ja traditioihin. Ne tarjoavat työkalun sisäistää uskoa ja oppeja. Toisaalta virret voivat myös ikään kuin vääristää uskoa, sillä ne eivät ole koskaan neutraaleja. Muun muassa yhdysvaltalainen hymnologi Don Saliers on todennut, että virsiä laulettaessa ihminen uskoo helpommin niiden sanomaan kuin silloin, jos virsien sanat vain luetaan. Lisäksi ihmiset voivat kokea virret jopa uhkaaviksi, jos ne haastavat heidän uskoaan, mutta vastaavasti myös kiehtoviksi, jos ne avaavat uudenlaisia maailmoja käsitellä uskoa.

Mielestäni virsien kirjoittaminen 2000-luvulla ei ole vanhanaikaista, vaan virsillä on valtavasti potentiaalia. Jos virsien laulaminen lopetettaisiin yhteiskunnassa, kehitettäisiin niiden tilalle varmasti jotakin korvaavaa.

Entä virsien tutkiminen – mikä siinä on kiehtovaa?

Historiallinen ulottuvuus on keskeinen osa virsitutkimusta ja virsien ymmärtämistä. Lisäksi on kiinnostava tutkia, miten ja missä kontekstissa virret on tehty, minkälaisia kirjallisia rakenteita ne pitävät sisällään ja kuinka nämä rakenteet toimivat.

Virsien laatuominaisuuksia itsessään on puolestaan vaikea arvioida, ellei ensin pohdita, kuka minkälaiset kriteerit kulloinkin arvioimiselle asettaa.

Sisällöllisesti olen itse kiinnostunut tällä hetkellä muun muassa siitä, miten pahuutta kuvataan virsissä, etenkin suhteessa nykypäivän kontekstiin ja nykyajan kieleen.

Kuinka kiinnostuit virsistä?

Olen taustaltani eläintieteilijä, mutta jätin kyseisen tutkimusalan eettisistä syistä. Kouluttauduin ensin päiväkodin opettajaksi ja tämän jälkeen yläasteen opettajaksi. Samaan aikaan hengellinen elämäni metodistikirkossa aktivoitui. Aloittaessani teologian opinnot törmäsin lukuisiin teologisiin käsitteisiin, oppeihin ja kieleen, joita en ymmärtänyt. Olin kuitenkin jo aikaisemmin kirjoittanut paljon runoja, ja suorittaessani teologian opintoja huomasin, että kirjoitin muistiinpanoja riimimittaan. Näin virteni alkoivat syntyä: ne olivat minulle yksinkertaisesti keino ymmärtää teologiaa ja selkiyttää sitä itselleni suhteessa ympäröivän maailman tapahtumiin.

Millaiseksi näet virsien tulevaisuuden?

Britanniassa, jonka tilanteen tunnen parhaiten, kirkot etsivät jatkuvasti merkityksellisiä tapoja olla kontaktissa ihmisten kanssa. Etenkin kirkot yrittävät tavoittaa uudenlaisin keinoin sellaisia ihmisiä, jotka eivät ole olleet kirkollisessa toiminnassa mukana. Näissä aktiviteeteissä yhdessä laulaminen eri muodoissa voi olla hyvinkin keskeisessä roolissa. Laulaminen on tärkeää ihmisille kaikkialla ja se yhdistää heitä.

Kokonaisuudessaan uskon, että virsillä on ehdottomasti tulevaisuutta. Toki virsilaulamisen tapoja tulee päivittää uusiin ja nykypäivään sopiviin muotoihin, jotka esimerkiksi tukevat kokonaisvaltaisempaan kosketukseen pääsemistä esitettyjen virsien kanssa.


Teksti:
Pekka Rautio, 20.10.2014
Kuva: Stainer & Bell Ltd.

Systemaattisen teologian väitös rakentaa ymmärrystä luomis-evoluutiokiistelyyn (15.10.2014)

TL Rope Kojonen analysoi väitöskirjassaan kiistanalaisen älykkään suunnittelun liikkeen (Intelligent Design, ID) argumentaatiota ja siitä käytyä keskustelua. Kojosen tutkimuksessa älykkään suunnittelun liikkeen ajatukset asetetaan osaksi laajempaa keskustelua teologian ja luonnontieteen suhteesta.

− ID-keskustelun retoriikassa luomis-evoluutio -väittelyn ratkaisu koetaan tärkeäksi koko länsimaisen sivilisaation tulevaisuuden kannalta. Monille keskustelun osapuolille kyseessä on hyvän ja pahan, rationaalisuuden ja taikauskon välinen kiista. Näin kiihkeässä ilmapiirissä voi olla vaikea rakentaa ymmärrystä eri osapuolten välille. Sitä kuitenkin yritän, väittelijä toteaa.

Älykkään suunnittelun liike on saanut alkunsa Yhdysvalloista 1980- ja 1990-luvuilla ja se puolustaa ajatusta, että luonnonjärjestys sisältää merkkejä jonkinlaisen tuntemattoman suunnittelijan olemassaolosta ja toiminnasta. Liikkeen esittämä evoluutioteorian kritiikki on herättänyt runsaasti kiistaa.

− Tutkimukseni tavoite on analysoida älykkään suunnittelun argumenttien vahvuuksia ja heikkouksia aiempaa keskustelua tasapainoisemmalla ja tarkemmalla tavalla. Keskeisessä asemassa tutkimuksessani ovat liikkeen ajattelua ja argumentteja koskevat filosofiset sekä teologiset oletukset. Keskustelun analyysin kautta esille tulee myös ID:tä vastaan esitetty kritiikki. Olennaisinta tutkimuksessa on pyrkimys ymmärtää eri näkökulmien perusteita, Kojonen kertoo.

Tutkimus tukee oletusta, että luonnontieteen ja teologian välillä voi olla myönteistä vuorovaikutusta. ID:n perusajatus luonnon suunnitelmallisuudesta voidaan väittelijän mielestä muotoilla teologisesti hyväksyttävällä tavalla. Samalla ID:n argumentaatio saa osakseen myös kritiikkiä.

− Liike ei huomioi riittävän laajasti luomisopin teologista ja filosofista luonnetta, vaan pyrkii käymään lähinnä luonnontieteellistä keskustelua. Lisäksi liikkeen kritiikki evoluutioteorian ja luomisopin harmonisointia kohtaan on sisäisesti jännitteistä. Perinteisen luomisopin mukaan Jumala oli vapaa luomaan elämän millä tavalla halusi. Tämä johtaa siihen, että liikkeen ajattelijoiden tulisi pitää myös evoluutiota mahdollisena luomismekanismina. Luomiskäsityksessä voidaan ottaa huomioon mitkä tahansa luonnontieteelliset todisteet, Kojonen tiivistää.

Dogmatiikan oppiaineeseen lukeutuva väitöstilaisuus "Intelligent Design: A Theological and Philosophical Analysis" (Älykkään suunnittelun ajatus: teologinen ja filosofinen analyysi) järjestetään keskiviikkona 22.10.2014 kello 12 Helsingin yliopiston päärakennuksessa (Auditorio XIV), Unioninkatu 34.

Vastaväittäjänä tilaisuudessa toimii Anne Runehov (Associate Professor, Uppsala University), ja kustoksena on professori Pekka Kärkkäinen Helsingin yliopiston teologisesta tiedekunnasta.

Väitöskirja on luettavissa Helsingin yliopiston E-thesis-palvelussa

Väittelijän yhteystiedot: Rope Kojonen, s-posti: Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.

Lisätietoja Helsingin yliopiston teologisen tiedekunnan tulevista väitöksistä osoitteessa: http://www.helsinki.fi/teol/tdk/tiedotteet/vaitos.htm

Uusi graduartikkeli julkaistu (13.10.2014): Miten Vanhaa testamenttia on muutettu ja mistä sen voi tietää?

TM Ville Mäkipellon graduartikkeli: Miten Vanhaa testamenttia on muutettu ja mistä sen voi tietää? on julkaistu Teologia.fi:n opinnäytteissä.

Käy lukemassa!

* Mäkipellon Vanhan testamentin eksegetiikan alaan kuuluva pro gradu -tutkielma ”Muutettu profeettakirja: Mitä Jer. 25:1–14 tekstivarianttien erot paljastavat Jeremian kirjan toimitustyöstä” hyväksyttiin Helsingin yliopiston teologisessa tiedekunnassa toukokuussa 2014. Tutkielma on kokonaisuudessaan luettavissa E-thesis -palvelussa

På svenska
Tule takaisin Alumni
Refo 500 - Connecting you now and thenKyyhkynen-lehden FB-sivuille

Global Digital Library on Theology and Ecumenism

Suurenna tekstiä Oletuskoko Pienennä tekstiä Helsingin yliopisto Itä-Suomen yliopisto