Tervetuloa teologia.fi -palveluun - Välkommen!Tämä palvelu esittelee suomalaista yliopistoteologiaa. Tarjoamme 3 kertaa vuodessa vaihtuvan teeman. Tietoa palvelusta |
Sijainti:
Helsingin yliopiston tutkijat mukana löytämässä varhaista synagogaaJoona Salminen ja Raimo Hakola 12.08.2010
Kuva 1. Kuvassa keskellä synagogan seinä ja sen vasemmalla puolella seinää reunustava penkkirivi ja synagogan lattiaa. Kuva: Kinneret Regional Project.
Suomalaisten ryhmää johtaa Helsingin yliopiston dosentti Raimo Hakola, joka kertoo löydön olevan merkittävä. – ”Israelissa tämänkaltainen löytö saa aina julkisuutta, koska synagogia pidetään keskeisenä osana Israelin kansallista ja uskonnollista perintöä”, Hakola sanoo. – ”Löytö on merkittävä myös historiantutkimuksen kannalta, koska se yhdessä aikaisempien synagogalöytöjen kanssa valottaa synagogalaitoksen kehittymistä ajanlaskun ensimmäisten vuosisatojen aikana.” Hakolan mukaan tämänhetkinen tulkinta siitä, että kyseessä on synagoga, ei ole täysin kiistaton. – ”Olemme löytäneet lähes varmasti julkisen rakennuksen, eikä tuon ajan Galileassa ei ole kovin monia vaihtoehtoja sille, mikä suhteellisen pienestä kylästä löydetty julkinen rakennus voisi olla,” hän perustelee sitä, miksi työryhmä uskoo löytäneensä synagogan. Julkiseen rakennukseen viittaa erityisesti huolellisesti työstetty seinä, jonka sisäpuolella seinää reunustaa harmaalla laastilla päällystetty penkkirivi. Tähän asti esiin kaivetun seinän puolivälissä on yksi sisäänkäynti rakennukseen. Kaivauksissa paljastui myös rakennuksen harmaasta ja kovasta laastista tehty lattia. Julkiseen rakennukseen viittaavat myös läheisestä rauniokasasta löydetyt koristeellisten pilasterien eli seinään upotettujen pylväiden jäänteet.
Kuva 2. Ilmakuva löytyneestä synagogasta. Kuvan kesekllä näkyy löytynyt synagogan seinä, jonka puolivälissä on oviaukko synagogaan; seinän vasemmalla puolella synagogan piha-aluetta ja seinän oikealla puolella seinää reunustava penkkirivi ja esiinkaivettu osa synagogan lattiaa. Kuva: Skyview.
Yksi tutkimuksen tämänhetkisistä kiistakysymyksistä koskee synagogalöytöjen ajoittamista, sillä tutkijoiden näkemykset synagogien rakentamisajankohdista saattavat vaihdella usealla sadalla vuodella. Lähialueelta tunnetaan jo entuudestaan Kapernaumin ja Korasinin synagogat, jotka usein ajoitetaan 400–500-luvuille jaa. Viime vuosien aikana sieltä on löydetty synagogat Kirbet Hammamista (100–200 luku jaa.) ja Magdalasta (1 vs. jaa.). Nyt löydetty mahdollinen synagoga on vuoden 2008 testikaivauksissa löytyneiden kolikoiden perusteella ollut käytössä jo vuoden 400 jaa. aikoihin. Rakennuksen ajoitukseen saadaan lisävalaistusta kesän 2010 kaivauksissa löytyneistä sadoista kolikoista, sen jälkeen kun kolikot on puhdistettu ja analysoitu. – ”Tulevissa kaivauksissa on tarpeen edetä nyt löydetyn lattiatason alle, jotta rakennuksen ajoitusta voidaan tarkentaa,” Hakola kertoo ryhmän tulevista kaivaussuunnitelmista. – ”Ei ole mahdotonta, että nyt löytyneen lattiatason alta löytyisi varhaisempaan rakennukseen viittaava lattiataso.” Hakolan mielestä erityisen mielenkiintoisia ovat rakennuksen välittömästä läheisyydestä löydetyt tuhannet pienet mosaiikin palaset. Ne osoittavat, että rakennuksessa on jossain vaiheessa käytetty lattioiden tai seinien koristeena mosaiikeista valmistettuja taideteoksia. Muista synagogista löydetyt mosaiikit ovat omalta osaltaan osoittaneet, että kaikki juutalaiset eivät suhtautuneet ihmishahmoja esittävään taiteeseen ja myöhäisantiikin kreikkalais-roomalaiseen kulttuuriperintöön niin epäillen kuin usein ennen on ajateltu. – ”Olisi hienoa löytää hyvin säilynyt antiikinaikainen mosaiikkityö, mutta sellaisen löytymisestä voidaan tässä vaiheessa vain unelmoida,” Hakola toteaa. Horvat Kurin kaivauksia suorittanut Kinneret Regional Project on Helsingin, Bernin, Leidenin ja Mainzin yliopistojen muodostama yhteistyöverkosto, jonka johtajina toimivat Jürgen Zangenberg (Leidenin yliopisto), Stefan Münger (Bernin yliopisto) ja Juha Pakkala (Helsingin yliopisto). Ryhmä on aiemmin kaivanut muinaista Kinneretin (hepreaksi Tel Kinrot; arabiaksi Tell el-‘Oreme) kaupunkia, joka sijaitsee Pohjois-Israelissa Galileanjärven luoteisrannalla noin 12 kilometriä nykyisen Tiberiaksen kaupungin pohjoispuolella; Kinneret mainitaan ohimennen myös Raamatussa (Joos. 19:35). Tänä kesänä aloitettiin professori Jürgen Zangenbergin johdolla kaivaukset Horvat Kurin kylässä, joka on rakennettu noin 2 km:n päässä Galileanjärven rannasta sijaitsevalle kukkulalle. Kohdetta ei ole ennen kaivettu eikä sitä tunneta Raamatun tai muiden antiikin lähteiden perusteella. Kaivauksia on tarkoitus jatkaa ja laajentaa tulevina vuosina.
|