Vallanhimo toi luterilaisuuden Suomeen

Laura Tötterman 14.09.2009

– Kaarle-herttua lietsoi suomalaisia talonpokia kapinaan sitoakseen Klaus Flemingin miehet, voidakseen itse rauhassa käydä taistelua kuningas Sigismundin vastauskonpuhdistusta vastaan ja kaapata vallan itselleen, Mirkka Lappalainen summaa.

Kirjoittaessaan tänään julkaistavaa kirjaansa Susimessu Lappalainen ymmärsi miten pienistä asioista ja sattumista on kiinni että Suomi luterilaistui ja on tänään pohjoismainen, hyvin järjestäytynyt valtio.

Eniten tapahtumia näyttää ohjanneen Sigismundin ja Kaarle-herttuan luonteet. Sigismund oli haaveileva eikä kovin hyvä verkostoituja. Kaarle-herttua taas oli manipulatiivinen valehtelija ja erittäin vallanhimoinen.

Läheltä piti, ettei Sigismund vain luopunut Ruotsista, irrottanut Suomea ja liittänyt tätä Puolaan. Suomessa kun oli Flemingin johtaman aateliston tuki katolilaiselle kuninkaalle. Näin ei kuitenkaan käynyt.

– Sigismund jäi ilman Rooman apujoukkoja, hävisi taistelun Kaarle-herttuaa vastaan ja vastauskonpuhdistus epäonnistui, Lappalainen valaisee tapahtumia.

Mikael Agricolalla ja Nuijasodalla oli melko merkityksettömät sivuroolit tapahtumissa.

– Lähdekritiikin pitää olla erittäin kovalla tasolla tällaista tutkimusta tehdessä ja olen ehkä itsekin langennut sudenkuoppiin. Täytyy muistaa että aikaa leimasi yleinen salamyhkäisyys, valeasuissa esiintyminen, huhujen levittely ja omien totuuksien julistaminen, Lappalainen sanoo.

Esimerkiksi kirjan nimi, sana Susimessu löytyy ruotsalaisesta propagandapamfletista vuodelta 1610, jossa kerrotaan kuinka jesuiitat vihkivät keskuudessaan kuninkaanmurhaajan susimessussa.

FT Mirkka Lappalainen on Helsingin yliopiston Suomen ja Pohjoismaiden historian tutkijatohtori. Hänen kirjoittamansa kirja ”Susimessu, 1590-luvun sisällissota Ruotsissa ja Suomessa” julkaistiin torstaina 10.9.2009.

< Edellinen		Seuraava >