Naiset jäävät varjoon kantasolututkimuksessa

Marita Seitsalo 04.12.2008

Ihmisen alkiosta peräisin olevien kantasolujen tutkimus on herättänyt paljon huomiota sen jälkeen, kun niiden onnistunut viljely laboratorio-olosuhteissa raportoitiin vuonna 1998.

- Muutaman päivän ikäisestä hedelmöityneestä munasolusta voidaan erottaa kantasoluja, joita pystytään kasvattamaan moniksi ihmisen elimistön soluiksi, selostaa tutkija Hanne-Maaria Rentola.

- Kantasolututkimuksen "lupaus" on, että soluilla pystyttäisiin korvaamaan elintärkeitä soluja, jotka eivät vaurioiduttuaan pysty uusiutumaan. Tällaisia ovat esimerkiksi sydänkohtauksessa tuhoutuneet sydänsolut.

Kantasolututkimuksesta käytyä eettistä ja oikeudellista keskustelua on tutkittu Helsingin yliopistossa Kohti kestävää kantasolututkimuskulttuuria
-tutkimushankkeessa nyt vajaat neljä vuotta. Rahoittajana on ollut Suomen Akatemia.

Hankkeessa on muun muassa osoitettu, että naiset jäävät varjoon kantasolututkimuksessa ja siihen liittyvässä eettisessä keskustelussa.

- Naisten kokemuksia ja oikeuksia tutkimukseen tarvittavien kudoksien luovuttajina ei ole huomioitu johdonmukaisesti tutkimusta käsittelevissä virallisissa kannanotoissa, toteaa tutkija Eeva Heiskanen.

Hankkeen tulosten mukaan bioteknologian sääntelyssä on haasteellista sovittaa yhteen biologinen ja oikeudellinen käsitteistö niin, että säädökset kestäisivät aikaa. Genetiikan ja kantasolututkimuksen vastainen argumentaatio ilmentää laajalti pelkoja ja ennakkoluuloja, joita luo teknologisen kehityksen ja arkiajattelun ristiriita.

- Kantasolututkimusta on esitelty täysin uutena asiana, mutta siinä toistuvat samat moraalikysymykset kuin muissa keskusteluissa. Kantasolututkimuksesta käytävä keskustelu tuo esiin moraaliperinteiden ristiriitaisuuksia, sanoo projektia johtava professori Jaana Hallamaa.

Hallamaa, Rentola ja Heiskanen esiintyvät yhdessä muiden puhujien kanssa monitieteisessä seminaarissa "Kohti kestävää kantasolututkimuskulttuuria". Seminaari järjestetään Helsingin yliopiston teologisessa tiedekunnassa (Aleksanterinkatu 7, ls. 6) keskiviikkona 10.12.2008 klo 16.15-17.45.

Teksti: Elina Mattila-Niemi, Helsingin yliopiston viestintä
Kuva: Tommi Kärki

>> Seminaarin ohjelmaan

< Edellinen		Seuraava >