Luther, Goethe ja Rooma. Katsaus uskonnon tiedonkäsittelyilmiöön
Eurooppalaisessa kulttuurikokonaisuudessa Alpit ovat muodostaneet jakolinjan vastinparille, jossa katolinen Välimeren kulttuuri peilautuu pohjoisen protestanttiseen kulttuuripiiriin. Kulttuurivaikutteiden tulkinnat ilmenevät kahden saksalaisen aatehistorian merkkihahmon Rooman-kokemusten taltioinneissa. Tarkastelen tässä uskonnon piirteitä tiedonkäsittelyilmiönä Martti Lutherin (1483–1546) ja J. W. Goethen (1749–1832) kokemusten valossa.
Seikkailija, naistenmies, runoilijamestari – Paavi Pius II:n (1458–1464) uskomaton elämä
Renessanssin omintakeisin paavi Pius II teki ennen Pietarin istuimelle nousemista värikkään uran kirkollisena kapinallisena, diplomaattina sekä kirjailijana. Piuksen elämä kertoo 1400-luvun maailman joustavista mahdollisuuksista ja valottaa myös itsevarmaa humanistista liikettä, joka pohjusti tietä seuraavan vuosisadan reformaatiolle.
Lyhytkin paavius jättää jäljen kirkkoon – tapaus Johannes Paavali I
Paavista voi tulla merkittävä monella tapaa. Suurimmat “starat” on historian aikana palkittu kunnianimellä Suuri tai julistettu ainakin pyhäksi. Lyhyellä paaviudella on vaikea päästä tähän joukkoon mutta millaisen jäljen se jättää kirkkoon?
Kolme paavia: jatkuuko aikakauden muutos katolisessa kirkossa?
Vaikka paavi-instituutio itse väistämättä korostaa jatkuvuuttaan 2000-vuotisena Pietarin virkana, sen kautta historian dynaaminen virta näyttäytyy harvinaisen elävänä. Näin on ollut erityisesti nyt 2000-luvun ensimmäisinä vuosikymmeninä, kun katolinen kirkko käy läpi yhtä historiansa radikaaleinta muutosprosessia.
